Jalkaväkikoulun johtaja vaihtui

Jalkaväkikoulun johtaja everstiluutnantti Tapio Huhtamella luovutti johtajuuden seuraajalleen, everstiluutnantti Ossi Suomiselle 16. joulukuuta 2021 Lappeenrannassa.

Tapio Huhtamella aloitti Jalkaväkikoulun johtajana reilu kaksi vuotta sitten, 1.12.2019.

- Ennen Jalkaväkikoulun johtajan tehtävää palvelin Porin prikaatissa Satakunnan jääkäripataljoonan komentajan tehtävässä reilu kaksi vuotta ja noin 7 kuukautta Libanonissa suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajana. Takana on nyt poikkeuksellinen ajanjakso, kun olen saanut toimia lähes viisi vuotta jalkaväen joukkoyksikön komentajan tehtävissä. Loppukesästä sain toimia myös kaksi kuukautta Koulutuskeskuksen johtajan tehtävässä, ennen kuin uusi tehtävänhoitaja, everstiluutnantti Mikko-Petteri Monola määrättiin tehtävään, Huhtamella kertoo.

- Palvellessani edellisen kerran Maasotakoulussa, toimin oman tehtäväni ohella puolustusvoimauudistuksen Maasotakoulun työryhmän sihteerinä. Silloin sain tietooni myös sen, että jalkaväki on vihdoin saamassa tarvitsemansa oman aselajikoulun.

Jalkaväkikoulu perustettiin nykymuotoisena vuonna 2015 Lappeenrantaan, osaksi Maasotakoulun Koulutuskeskusta.

- En muista kenelle silloin sanoin, mutta jälkikäteen olen kyllä muistanut useaan otteeseen todeta, että unelmatehtäväni on joskus palata tänne Jalkaväkikoulun johtajaksi. Nyt olen saanut nauttia unelman toteutumisesta kahden vuoden ajan.

Päällimmäisenä hänelle on jäänyt mieleen hyvä työyhteisö ja Jalkaväkikoulun henkilöstö.

- Ihmiset, jotka tekevät työtään käsittämättömällä innolla ja sitoumuksella. Täällä palvelevat ihmiset ovat todella rautaisia ammattilaisia. Ei ole kerta eikä toinenkaan, kun olen saanut hämmästellä joko omin konkreettisin havainnoin, tai lukiessani erilaisia palautteita sen, miten ammattitaitoista meidän joukko on. Aina kun olen päässyt seuraamaan kentällä tapahtuvaa opetusta ja koulutusta, olen saanut todeta miten henkilöstö antaa kaikkensa täydestä sielusta ja sydämestä. Heidän kanssaan on ollut hienoa palvella. Päällimmäisenä minulle jää tästä kaikesta mieleen ylpeys joukosta ja kiitollisuus yhdessä tekemästämme työstä.

Mikä on ollut haastavinta?

- Korona on tietysti haastanut meitä kaikkia. Kaikkien yhteisenä tavoitteena on ollut koronan nujertaminen ja terveysturvallisesti toteutettu koulutus. Sen toteuttamiseksi olemme joutuneet monella tapaa muuttamaan suunnitelmia ja sopeuttamaan opetuksen toteutusta.

- Ilman koronaakin Jalkaväkikoulun työmäärä ja käytössä olevat resurssit ovat haastaneet meitä kuluneen kahden vuoden aikana. Henkilöstön työtaakka on ollut kova ja se näkyy erityisesti ihmisten jaksamisessa. Jalkaväkikoulussa on yhdessä pohdittu ja esitetty monenlaisia toimenpiteitä, sekä omia organisaation sisäistä työnjakoa, sekä mahdollista uudelleen organisointia.

Mihin tehtäviin siirryt ja millä mielin siirryt?

- Siirryn Maavoimien esikuntaan Mikkeliin henkilöstöosaston apulaisosastopäällikön tehtävään. Uudet tehtävät tuovat aina jotain uutta ja odotan mielenkiinnolla maavoimallisia haasteita. Aina siirtyessä tulee vähän haikea mieli. Tehtävien ja henkilöiden vaihdokset vaikuttavat aina koko henkilöstöön, mutta niillä on myös organisaatiota uudistava vaikutus. Jalkaväkikoulu saa mahdollisuuden uudistua, kun uudet henkilöt tuovat mukanaan uutta osaamista ja ajatuksia sekä vanhat saavat uusia haasteita. 

Kuvassa Huhtamella luovuttaa Jalkaväkikoulun lipun ja johtajuuden Suomiselle.

Huhtamella on asunut noin 20 vuotta Lappeenrannassa, ja koti säilyy samassa paikassa. Se tarkoittaa reppurielämää eli viikot asutaan väliaikaisessa asunnossa eri paikkakunnalla.

- Kotini on ollut kohta 20 vuotta Lappeenrannassa ja tulee  myös pysymään täällä. Mikkeli ei onneksi ole kovin kaukana, mutta toisaalta sellaisen yhteyden päässä, että en tohdi päivittäin tätä väliä matkustaa. Olen jo hankkinut työpisteen läheltä reppurikodin.

- Toisaalta olen kokenut tämän urallani jo monta kertaa aiemmin, enkä koe sitä mitenkään "mörkönä". Uskon, että jatkossa yhä enemmän työn monimuotoisuus ja monipaikkaisuus antaa mahdollisuuksia työskennellä myös muualla, Huhtamella pohtii.

Huhtamellan seuraaja Jalkaväkikoulun johtajana on everstiluutnantti Ossi Suominen.

Mitä neuvoja ja vinkkejä haluat antaa seuraajallesi ja tuleville Jalkaväkikoulun johtajille?

- Ole rohkea, pidä omiesi puolta ja Jalkaväkikoulun lippua ylväästi esillä, Tapio Huhtamella sanoo.

Everstiluutnantti Ossi Suominen kiitti edeltäjäänsä ja otti vastaan Jalkaväkikoulun lipun ja johtajuuden vaihtotilaisuudessa 16.12.2021. Hänelle sydäntä lähellä on henkilöstön työtaakan ja resurssien tasapaino, ettei siis kenelläkään voimat lopu kesken.

- Näen roolini Jalkaväkikoulun johtajana opetuksen ja koulutuksen mahdollistajana ja kiinnitän huomiota erityisesti henkilökunnan jaksamiseen, Suominen kertoo.
 

Jalkaväkikoulu kuuluu Maasotakoulun Koulutuskeskukseen

Jalkaväkikoulu on aselajikoulu, joka sijaitsee Lappeenrannassa. Jalkaväkikoulussa opiskelee ammattisotilaita: aliupseereita täydennyskoulustuskursseilla eri joukko-osastoista, kadetteja eli sotatieteiden kandidaatiksi opiskelevia ja muita Puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluvia.

Jalkaväkikoulu kuuluu Maasotakoulun Koulutuskeskukseen, joka on Maasotakoulun yksi joukkoyksikkö. Koulutuskeskuksen johtajana toimii everstiluutnantti Mikko-Petteri Monola (kuvassa keskellä) Muita Maasotakoulun joukkoyksiköitä ovat Reserviupseerikoulu ja Maavoimien tutkimuskeskus. Koulutuskeskukseen kuuluu Jalkaväkikoulun lisäksi myös muut Maavoimien aselajikoulut eli Panssarikoulu (Hattulan Parolannummella), Pioneerikoulu (Lappeenrannassa), Tykistökoulu (Kankaanpään Niinisalossa) ja Viestikoulu (Riihimäellä). Lisäksi Koulutuskeskuksessa toimii muun muassa Simulaattoriosaamiskeskus.