Hyppää sisältöön

Jalkaväkikoulun kapteeni Kupias siirtyy pitkän sotilasuran jälkeen reserviin

Maasotakoulu
Julkaisuajankohta 18.12.2020 12.00
Tiedote
Sotilas juhlapuvussa, armeijan harmaissa ja ansiomitaleita rinnassa opistoupseerien priimustaulun edessä.

Tunnustukseksi hyvästä työstä kapteeni Petri Kupias saa Puolustusvoimien kultaisen ansiomitalin. Hän jää pitkän ja ansiokkaan sotilasuran eli melkein 33 vuoden jälkeen reserviin vuoden 2020 lopulla. Kapteeni Kupias työskenteli Maasotakoulun Jalkaväkikoulun sotilaspoliisisektorin johtajana maaliskuusta 2019 alkaen.

Elokuussa 2012 kapteeni Petri Kupias aloitti opettajana sotilaspoliisisektorilla Maasotakoulussa. Tätä ennen Kupias palveli pitkään Karjalan prikaatissa opetusupseerin ja linjan johtajan tehtävissä.


- Aloitin va-kersanttina (määräaikaisena) Karjalan tykistörykmentissä eli KARTR:ssä helmikuussa 1988 nelospatterissa (tulipatteri), kapteeni Kupias kertoo.


Varusmiehenä hän palveli 1985 - 86 Haminassa Kymen Jääkäripataljoonan kranaatinheitinkomppaniassa.
- Siihen aikaan puolet aliupseerikurssista eli AUK:sta oltiin Lappeenrannassa Rakuunapataljoonan AUK:ssa, Kupias muistelee.


- Varusmiespalveluksen jälkeen olin Normek Oy:ssä sekalaisissa töissä pari vuotta. Normek valmisti Neuvostoliittoon rautarakenteita. Eräs koulukaveri, joka on nykyisin töissä 1. logistiikkarykmentissä, oli vuonna 1987 töissä Karjalan tykistörykmentissä. Hän kehotti kysymään töitä Karjalan prikaatista. Kysyin silloiselta komentotoimiston päälliköltä eli kapteeni Aimo Heleniukselta, pääseekö sissikomppaniaan töihin. Ei ollut kuulemma paikkoja, mutta Karjalan tykistörykmentissä on vakansseja. Siitä lähti sotilasura käyntiin.

Valtaosan urastaan, eli 24 vuotta Kupias on palvellut Karjalan prikaatissa.
- Olen peruskurssia 48/49, joten Lappeenranta ja Niinisalo ovat opiskelupaikkoja ja Lappeenranta myös viimeinen palveluspaikkakunta.

Parhaita ihmiset ja persoonat


Kupias on nähnyt eri joukko-osastoja ja myös samoja Puolustusvoimien paikkakuntia usealla vuosikymmenellä. Parhaita muistoja jää ihmisistä.
-  Joka paikasta on hyvät ja huonot muistot. Parhaimpina jäävät mieleen tapaamani henkilöt, joita on jonkun verran, kapteeni Kupias toteaa.


Kupias asuu Kouvolan Valkealassa, josta käsin hän on käynyt Maasotakoulun Jalkaväkikoulussa Lappeenrannassa päivittäin. Matkaa kertyy liki sata kilometriä suuntaansa. Reppurin elämä on tullut tutuksi.
- Ajaminen Kouvola - Lappeenrannan väliä on ollut rasittavinta. Alkuvaiheessa oli kyytikimppa, mutta lopunajan olen ajanut yksin lähes joka työpäivä. Tätä voi ratkoa jatkossa etäpäivillä, ja poistetaan niistä rajoitteet, Kupias toivoo.


- Jalkaväkikoulu on hyvä työpaikka. Parasta on eri persoonat koululla.

Kultainen ansiomitali koulutuksen kehittämisestä


Kapteeni Petri Kupias on ollut merkittävässä roolissa kehitettäessä nykymuotoista aliupseerien sotilaspoliisikoulutusta. Sotilaspoliisisektori kouluttaa kaikkien puolustushaarojen sotilaspoliisialan aliupseeriston perustasosta mestaritasoon. Kupiaksen johtama sektori järjestää muun muassa valtakunnalliset voimakeinojen käytön perus- ja jatkokoulutuksen.


Ennen sektorin johtajuutta Kupias oli vuosia voimakeinojenkäytön vastuuopettajana. Erityisesti hän kehitti voimakeinojen käytön opettamista ja kenttätoiminnan johtamista. Kehitystyötä on tehty yhdessä Pääesikunnan, Rajavartiolaitoksen sekä muiden puolustushaarojen kanssa. Merkittävimmät joukko-osastot ovat olleet Kaartin jääkärirykmentti, Porin prikaati sekä Raja- ja merivartiokoulu.


- Tässä valtakunnallisessa kehitystyössä kapteeni Petri Kupias on onnistunut erinomaisesti, ansiomitalin myöntämisen perusteluissa todetaan.
- Kapteeni Petri Kupias on kouluttautunut myös Poliisikoulussa ja Poliisiammattikorkeakoulussa vuodesta 2003. Kupias on käynyt lukuisia poliisien järjestämiä kursseja ja opetustilaisuuksia tuoden viimeisimmän asiantuntijatiedon myös koko Puolustusvoimien käyttöön. Kouluttautuminen ja tiedon vaihto on ollut jatkuvaa aina tähän päivään saakka, perusteluissa kerrotaan.


- Kapteeni Petri Kupias on harkitseva ja hienotunteinen joukkuepelaaja, jonka kanssa on helppo työskennellä. Hän on aina valmis auttamaan, on arvostettu asiantuntija ja pidetty esimies työyhteisössään, Jalkaväkikoulun johto ja henkilökunta toteavat perusteluissa.

Kupias saa kultaisen eli kirkkaimman ansiomitalin. Ansiomitalin esityksestä ohjataan:


"Ansiomitalin taso määräytyy ansiokkaan uran pituudesta ja sen vaikutuksen laajuudesta Puolustusvoimiin. Joukko-osastotasolla vaikuttaneen mitalin taso on yleensä pronssinen. Puolustushaaran, koko aselajin tai toimialan tasolla vaikuttaneen mitalin taso on yleensä hopeinen. Valtakunnallisella tasolla ansioituneen mitalin taso on yleensä kultainen. Erityisistä syistä ansiomitalin tasoa voidaan nostaa."


Kapteeni Kupias ilmoittautui sotilaalliseen tapaan joukko-osaston komentajalle eli Maasotakoulun johtajalle eversti Kari Pietiläiselle ennen reserviin lähtöään. Samalla Pietiläinen ojensi hänelle ansiomerkin.
- Olen yllättynyt, en olisi voinut kuvitellakaan. Olen vain tehnyt töitä. Niitä tehtäviä, joita on tällä osaamisella ja kokemuksella minulle annettu.


"Vaihtelua piisaa, kannattaa olla kunnossa"


- Kyllä tätä työnkuvaa voi suositella sopiville henkilöille, vaihtelua piisaa. Kannattaa olla kunnossa, kun hakee väkeen. Ja pitää kunto kohdallaan sitten töissä, kapteeni Petri Kupias neuvoo nuoria sotilaita.


Hänen mukaansa Puolustusvoimien palveluksessa työ on monipuolista ja joustavaa.
- Päivät ovat erilaisia, ja voi vaikuttaa omiin työaikoihin.


Ohjenuorana työn tekeminen ja isänmaallisuus


Kysymme kapteeni Kupiakselta, mikä on hänen ohjenuoransa ollut sotilaana. Ja mikä on saanut hänet onnistumaan työssään? Vastaus kelpaa ohjeeksi muillekin:


- Ohjenuoranani on isänperintönä saatu työn tekeminen. Pientilalla oli tehtävä hommia ja koti oli isänmaallinen.
- Isoisä oli vapaussoturi. Isä oli liian nuori sotaan, mutta toimi sotilaspojissa. Hänen kahdesta sotaan lähteneestä veljestään toinen kaatui, toinen haavoittui päähän ja sai sen seurauksena aikanaan parkinsonintaudin. Tämä on silloin tällöin tullut mieleen.


"Jos rahaa on, ajelen moottoripyörällä"


Kapteeni Petri Kupias on Jalkaväkikoulun sotilaspoliisisektorin johtaja vuoden 2020 loppuun asti.
Millaisia terveisiä haluat sanoa Jalkaväkikouluun ja Maasotakouluun jääville kollegoille?


- Jos sanoisin, että "pitäkää lippu korkealla", se olisi vain fraasi… (Kupias miettii hetken) … Kärsikää ja iloitkaa, hän muotoilee hymyillen.

Mitä suunnitelmia sinulla on reservin ajalle?


- Perustan toiminimen ja ryhdyn tekemään metsänhoitotöitä. Jos rahaa on, ajelen moottoripyörällä.


Moottoripyöräilyn lisäksi Kupias harrastaa sotahistoriaa. Vapaa-aikaa voi viettää kotiväen kanssa nyt entistä enemmän.
- Olen kotoisin Valkealasta, jossa asun edelleen, vaikka sittemmin Valkeala on liittynyt Kouvolaan. Kotona on vaimo, saksanpaimenkoira ja kaksi kissaa.

Jalkaväkikoulu ja koko Maasotakoulu toivottaa kapteeni Petri "Pete" Kupiakselle hyvää reserviä, onnittelee ansiomerkistä ja kiittää hyvästä työstä!

Jalkaväki Joukko-osasto
´