Hyppää sisältöön

Kaatunut sotamies Saarainen saatiin kotiin - sankarihautajaiset Miehikkälässä

Maasotakoulu
Julkaisuajankohta 25.8.2020 17.42
Tiedote
Sankarihautausmaalla Puolustusvoimain lippu ja lippuvartio, sotilaita tekemässä kunniaa ja seppelettä laskemassa.

Talvisodassa vain pari viikkoa ennen sodan loppumista, 28. helmikuuta 1940 kaatunut 23-vuotias sotamies Eino Saarainen löydettiin Venäjän puolelta vuonna 2016. Hänet tuotiin kotimaahan ja tunnistettiin. Sankarivainaja Saarainen haudattiin kotipaikkakunnalleen Miehikkälään 22. elokuuta 2020 eli yli 80 vuotta kaatumisensa jälkeen.

Hautajaisissa oli sotamies Saaraisen jälkeläisiä. Yksi heistä oli kotkalainen Antero Seppä. Eino oli hänen enonsa, eli äitinsä veli. Eino Saaraiselle ei ollut ehtinyt muodostua omaa perhettä eikä syntyä lapsia.

- Tämä on harvinainen tilaisuus, ja poikkeaa kovin normaaleista muistotilaisuuksista, joissa omaiset muistelevat juuri poismennyttä läheistään ja hänen elämänsä eri vaiheita. Meistä kukaan ei ole koskaan tavannut Einoa. Yksikään meistä ei ollut edes syntynyt, kun hän kaatui Terenttilässä. Tietomme hänestä perustuvat hänen sisarustensa meille välittämiin muistoihin. Ja vähäiseen kirjalliseen materiaaliin, joka koostuu Einon sotilaskantakortin jäljennöksestä sekä hänen jäännöstensä etsintäpöytäkirjasta, Antero Seppä kertoo.

 
 

Eino syntyi toisena lapsena Vihtori ja Valpuri Saaraisen perheeseen Miehikkälän Virokoskella 2. heinäkuuta 1916. Lapsia oli kaikkiaan kuusi, joista kaksi kuoli jo pieninä. Poikien kuolinsyy lienee ollut sama, kuin isä-Vihtorin, eli keuhkotauti.

Einon lapsuus lienee ollut normaalia tuon ajan maanviljelijäperheen pojan elämää. Hän kävi koulua, koska oli luku- ja kirjoitustaitoinen, kuten kantakortista selviää. Hän leikki ja urheili, ja katkaisi jalkansa mäenlaskussa. Poikaa hoidettiin Viipurin lääninsairaalassa.

Varusmiespalveluksensa Eino aloitti 5. toukokuuta 1938 eli 21-vuotiaana Karjalan kaartin rykmentissä Papulan kasarmilla Viipurissa. Kaartilainen Eino palveli 350 vuorokautta, joista viisi kuukautta keittäjänä.

 
 

Eino oli keskiverto suomalainen sotilas, mutta erikoismaininta hänen kohdallaan kantakortissa on valioluokan kivääriampujana. Palvelus päättyi huhtikuussa 1939, mutta myöhemmin samana vuonna hän ilmoittautui ylimääräisiin harjoituksiin. Hänet määrättiin JR 63:n 8. komppaniaan, jossa hän palveli kiväärimiehenä kaatumiseensa saakka. Kotiin hän oli ilmeisesti kirjoittanut, että meni linjaan päästääkseen siellä olevan jonkun vanhemman miehen keittäjäksi.

Aseveljet toimittivat kotiin Einon kellon ja lompakon. Eino siunattiin kentälle jääneenä Miehikkälän sankarihautaan 16. toukokuuta 1940.

- Alkoi vuosikymmenten hiljaisuus, mutta sisarukset odottivat hänen paluutaan sotavankipalautusten yhteydessä. Hiljaisuus katkesi joulukuussa 2019, kun serkku Kirstille tuli kirje Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksestä, Seppä kertoo.

Kirjeen sai tosiaan haminalainen Kirsti Kokkonen, joka on Einon sisaren tytär. Kirjeessä sanottiin, että vuonna 2016 oli Taipaleenjoelta löytynyt suomalaisen sotilaan jäänteet ja tuntolevy, jonka perusteella olisi mahdollista, että kyseessä olisi Eino.

 
Siskokset Virpi Talka Lemiltä ja Kirsti Kokkonen Haminasta enonsa sankarihautajaisten muistotilaisuudessa Miehikkälän Salpalinja-museossa.

- Minulta otettiin dna-testi poskien limakalvoilta. Kuulemma testi kannattaa ottaa naispuoliselta jälkeläiseltä ja sisaren jälkeläiseltä, jos mahdollista. Siksi kai testi tehtiin minulle, Kirsti Kokkonen pohtii.

 

THL:ssä toimitetun dna-vertailun jälkeen yhdistys ilmoitti, että voisi oletettavasti olla Eino. Täyttä varmuutta ei koskaan voida saada, mutta tämän varmemmaksi asia ei voisi mennä.

 
 

Sotamies Eino Saarainen haudattiin tyhjään sankarihautaansa Miehikkälään, kotikuntaan yli 80 vuotta kaatumisen jälkeen. Paikalla oli suuri joukko jälkeläisiä ja myös veteraanijärjestöjen sekä Puolustusvoimien edustajia.

Siunauksen suoritti Miehikkälän kappeliseurakunnan kappalainen Matti Astola. Puolustusvoimien edustajana toimi everstiluutnantti Jukka Saarela Maasotakoulusta. Maasotakoulun kolme varusmiestä muodostivat lippuvartion. Rakuunasoittokunnan seitsikko ja Kotkan laulumiehet vastasivat musiikista.

 

 
 

- Sotiemme veteraanien periaatteisiin kuului, että veljeä ei jätetä. Myös kaatuneet pyrittiin tuomaan taistelukentältä ja toimittamaan kotipaikkakunnan sankarihautaan aina, kun se vain oli mahdollista. Kiivaiden taisteluiden keskellä ei aina pystytty toimimaan aiotulla tavalla. Viime vuosikymmenien aikana on tullut mahdolliseksi etsiä kentälle jääneitä sankarivainajia myös talvisodan taistelupaikoilla itärajan toisella puolella. Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen puitteissa ovat veteraanit ja monet muut tehneet arvokasta ja periksiantamatonta talkootyötä. Sen työn tuloksena mekin tänään vietämme Eino Saaraisen sankarihautajaisia, sanoo kappalainen Astola hautajaispuheessaan.

Sotamies Saaraisen, kuten muidenkin sotavainajien saaminen kotimaahan on tärkeää omaisille ja jälkipolville, kuten koko kansakunnalle. Oman suvun tarinat ja ihmiskohtalot vaikuttavat myös nykypolvien elämään.

Sankarivainajien etsintää harjoittavat vapaaehtoiset Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry:n ja Puolustusministeriön alaisuudessa. Etsinnöissä on mukana niin suomalaisia kuin venäläisiäkin vapaaehtoisia. Kentälle jääneitä sotiemme sankarivainajia on vuoden 1992 jälkeen löydetty runsaat 1 300. Heistä noin 400 on tunnistettu ja haudattu kotiseurakuntiensa sankarihautausmaihin.

Tunnistamattomiksi jääneitä löydettyjä sankarivainajia on haudattu tähän mennessä noin 850 Lappeenrantaan sankarihautausmaalle, joka on Suomen toiseksi suurin sankarihautausmaa Helsingin Hietaniemen sankarihautausmaan ollessa suurin. Edellisen kerran Venäjältä löydettyjen suomalaisten sotilaiden sankarihautajaiset järjestettiin Lappeenrannassa 3.5.2019. Viime vuosina tunnistamattomia sankarivainajia on haudattu Lappeenrantaan joka toinen vuosi.

Vapaaehtoisille sotavainajien etsijöille suuri kiitos tärkeästä ja vaativasta työstä, jota he tekevät palkatta ja vapaa-ajallaan.

 

Lisätietoa Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry:stä nettisivuilla: https://www.sotavainajat.net

´