Kainuun tykistörykmentti – tulivoimaisin joukkoyksikkö Hoikankankaalla
Kainuun tykistörykmentti on Hoikankankaan ja samalla myös pohjoisen Suomen tulivoimaisin joukkoyksikkö. Rykmentissä koulutetaan vuosittain noin tuhat varusmiestä tykistöaselajin tehtäviin.
Joukkotuotantotehtävät ovat monipuolisia. Koulutamme raskaita patteristoja, kevyitä raketinheitinpattereita, kranaatinheitinkomppanioita sekä telakuorma-autoalustaisina että vedettävillä heittimillä, kevyitä heitinjoukkueita, tykistöryhmän johtoportaita, tulenjohtopattereita, yhteisen tulenkäytön johtoryhmiä, tulenjohtoryhmiä ja -partioita.
Aselajikoulutus käynnistyy koulutushaarajaksolla, jossa tykki- ja heitinmiehet perehtyvät omaan ryhmäkohtaiseen kalustoon. Tykki- ja heitinkoulutus käynnistyy kasarmin takapihalla aseen ampuma- ja kytkemiskuntoon laiton harjoittelulla.
Viesti, mittaus-, huolto- ja tulenjohtokoulutus alkaa ryhmäkohtaisen materiaalin käytön opettelulla. Osaamisen karttuessa siirrytään maastoharjoitteluun prikaatin lähiharjoitusalueille.
Ensimmäinen ampumaharjoitus toimeenpannaan Vuosangan ampuma-alueella. Tykki- ja heitinryhmien ensimmäinen ammunta on suora-ammunta. Se onkin ainoa kerta, kun aseen henkilöstö näkee kranaatin räjähtävän maalissa.
Suora-ammunnan jälkeen siirrytään epäsuoriin ammuntoihin. Vuosangan harjoituksessa tavoitteena on perussuoritusten opettelu, aseiden turvallinen käyttö sekä metrin, piirun ja sekunnin oppiminen kaikessa toiminnassa.
Saapumiserän tärkein ampumaharjoitus on Rovajärvellä. Vuonna 2022 kevään harjoitus oli Maasotakoulun johtama Lightning Strike -ampumaharjoitus ja syksyllä Kainuun tykistörykmentin johtama Alueellinen Tykistön Ampumaharjoitus Pohjoinen, johon osallistui myös muut tykistön joukkoyksiköt ympäri Suomea.
Rovajärven harjoituksessa toimitaan tuliyksiköinä taisteluosasto-kokoonpanossa. Harjoituksen tavoitteena onkin harjaantua sodan ajan joukkona toimimisessa ja suorituskykyvaatimukset ampumatoiminnassa saavuttaen.
Tykistöjoukoille ovat tavanomaisia pitkät siirtymiset alueelta toiselle, sinne missä tukea tarvitaan. Tätä harjoitellaan säännöllisesti jo harjoitusalueistakin johtuen. Samalla saadaan ensiarvoisen tärkeää oppia junakuljetusten ja moottorimarssien suunnittelusta, valmistelusta ja toimeenpanosta.
Pyörillä liikkuvan tykistön vahvuuksia onkin siirtymiskyky ja -nopeus laajalla alueella. Vuorokauden aikana joukko voidaan siirtää itsenäisesti satojen kilometrien päähän.
Joukkojen koulutus huipentuu saapumiserän päättöharjoitukseen. Taisteluharjoituksessa harjaannutaan toimimaan yhdessä muiden joukkojen ja aselajien kanssa. Yhteensovittaminen ja yllättävät tilanteet kehittävät johtajia ja joukkoja soveltamaan oppimaansa.
Kainuun tykistörykmentti – valmiina tukemaan
everstiluutnantti Paavo Sarala, Kainuun tykistörykmentin komentajaa
