Kaksin aina kaunihimpi – Rakuunasoittokunta ja Lappeenrannan kaupunginorkesteri yhdessä

Rakuunasoittokunta tekee yhteistyötä useiden kumppaneiden kanssa. Yksi tärkeistä kumppaneista on Lappeenrannan kaupunginorkesteri. Vuonna 2021 Rakuunasoittokunta täyttää 100 vuotta.

Rakuunasoittokunta on Maavoimien soittokunta Maasotakoulun yhteydessä Lappeenrannassa. Rakuunasoittokunta on puhallinorkesteri ja se vastaa pääasiassa Itä-Suomen alueella soittotoiminnasta ja toiminnan edelleen kehittämisestä sekä sotilasmusiikkiin liittyvien perinteiden vaalimisesta. 

Lappeenrannan kaupunginorkesteri puolestaan on Etelä-Karjalan ainut sinfoniaorkesteri. Sen syntyyn on vaikuttanut aikoinaan Lappeenrannan rooli venäläiskauden varuskuntakaupunkina, jonne muusikot saapuivat vierailemaan erilaisissa tilaisuuksissa ja kokoontumisissa.

Rakuunasoittokunnalla ja Lappeenrannan kaupunginorkesterilla on pitkä yhteinen historia. Yhteistyön muotoja on haettu historian saatossa aktiivisesti molemmin puolin. 

- Luultavasti jo aivan Ratsuväkiprikaatin soittokunnan perustamisen aikoihin 1921 sotilasmuusikot ovat olleet kaupunginorkesterin avustajana puhallinsoittimissa. Ratsuväkiprikaatin soittokunnan ensimmäinen kapellimestari August Huttunen toimi myös orkesterin kapellimestarina ja myöhemminkin johtajat tulivat usein sotilassoittokunnasta yhteistyön helpottamiseksi. Puhallinvakansseja perustettiin kaupunginorkesteriin vasta 1980-luvun lopulla. Esimerkiksi 1980-luvulla sotilassoittajia soitti orkesterissa vielä sivutoimisena, valaisee Rakuunasoittokunnan päällikkökapellimestari Riku Huhtasalo yhteistyön historiaa. 

Yhteistyön avulla suurempia produktioita ja ainutlaatuisia helmiä

Orkesterit tekevät keskenään tiivistä ja monipuolista yhteistyötä esimerkiksi yhteisproduktioin ja soittajia toisilleen lainaamalla. Orkesterit ovat tuottaneet yhteistyössä satoja konsertteja, mikäli mukaan lasketaan myös ne konsertit, joihin on lainattu yksittäisiä soittajia ns. avustajina. Varsinaisten yhteisproduktioiden määrä on nykyisin yhdestä kolmeen tuotantoa vuodessa. 

Lappeenrannan kaupunginorkesterin intendentti Milko Vesalainen näkee, että yhteistyö tuo molempien orkesterien profiileille uusia toisiaan täydentäviä mahdollisuuksia. 

- Yhteistyö on perustunut aina avoimeen tahtotilaan nähdä yhteistyön vahvistavan kummankin orkesterin omaa profiilia. Yhteistyön parasta antia on, kun kaksi loistavaa soittajajoukkiota hitsautuu yhteen orkesteriperiodin aikana ja jo pitkään yhteistyötä tehneinä orkestereina olemme löytäneet monia hienoja yhteissoitollisia soundi-ihanteita hyvien kapellimestarien johdolla, Vesalainen pohtii.

Rakuunasoittokunnan päällikkö on samoilla linjoilla. 

- Toimiva yhteistyö vaatii toimivat henkilösuhteet ja halun viedä asioita samaan suuntaan. Lisäksi muusikoiden halu ja innostus yhteistyöhön on ensiarvoisen tärkeää. Yhteistyö kaupunginorkesterin kanssa on helppoa. Muusikot ammattiryhmänä on kohtuullisen pieni ja melkein kaikki tuntevat toisensa. 

- Myös se, että kumpikin orkesteri on samassa kaupungissa, helpottaa yhteistyön tekemistä. Emme koe toisiamme kilpailijoina vaan kummallakin on oma paikkansa ja tehtävänsä musiikin kentällä, Riku Huhtasalo lisää.

Rakuunasoittokunnan ja Lappeenrannan kaupunginorkesterin yhteistyö on mahdollistanut ja mahdollistaa jatkossakin suurempien orkesteriteosten tuottamisen. Huhtasalon mukaan yhteistyön tuottama lisäarvo yleisölle tulee suuremmasta kokoonpanosta, kun voimat yhdistetään. 

- Näin voidaan esittää monipuolisempaa ja suuremmalle kokoonpanolle tehtyä musiikkia. 

- Lisäksi voimme myös ”kaivaa ”esiin kätköihin painuneita orkesterihelmiä. Olemme tehneet musiikkia klassisesta viihteeseen ja kuvaelmista isänmaallisiin musiikkeihin niin konsertteina kuin kaupungin eri juhlissa, täydentää Vesalainen. 

Itä-Suomi ja Saimaa –  ideoita ja inspiraatioita

Orkesterien kesken on vuosien varrella siis toteutettu lukuisia yhteisiä konsertteja. Lähivuosista mieleenpainuvimpina ovat niin Huhtasalon kuin Vesalaisenkin mielestä olleet Suomi 100 -juhlakonsertti vuonna 2017 ja Lappeenrannan kaupungin 370-vuotisjuhlien pääkonsertti vuonna 2019. Ne ovat varmasti olleet myös yleisölle ikimuistoisia kokemuksia. 

Tulevaisuudessa yhteistyö jatkuu. Vuonna 2021 suunnitelmissa on toteuttaa koronatilanteeseen sopeuteusti yhteinen vapputervehdys virtuaalisesti sosiaalisessa mediassa perinteisen Vappukonsertti Albatrossin matkassa sijaan.

Mikäli orkesterit saisivat vapaat kädet, olisi ideoita yhteistyölle molemmilla herroilla takataskussa. 

- Itä-Suomen alueella voisimme toteuttaa yhteistyössä konserttikierteen, tuumii Huhtasalo. 

Vesalainen innostuu ajatuksesta ja avaakin omia ideoitaan yhteistyön mahdollisuuksista yksityiskohtaisemmin.

- Koronavuosi sotki yhden tärkeimmistä hankkeistamme viime syksyltä Karjalan kuoroviikon kohdalla kuoroille tulleiden harjoitus- ja kokoontumisrajoitusten myötä, ja esitystään jäi odottamaan harvoin esitetty ja kuultu Kalervo Tuukkasen Karhunpyynti vuodelta 1947 Lontoon Olympialaisiin mieskuorolle ja suurelle orkesterille. Kuoro-orkesteriteosten esille tuominen olisi yksi tällainen ”vapaat kädet” -ajatus.

- Toisaalta olisi mielenkiintoista tehdä ja tilata yhdessä uusi orkesteriteos Rakuunoille ja Lappeenrannan kaupunginorkesterille suomalaiselta eturivin säveltäjältä, joista mieleeni ensimmäisenä tulee lappilainen säveltäjä Outi Tarkiainen, jonka sävellysten teemoissa luonto ja vuodenkierto ovat usein ”ulkomusiikillisina” -teemoina. Saimaa-aihe voisi häntä inspiroida – ainakin minua. Uskon, että tulevina vuosina voimme myös Saimaa ilmiö -hankkeen yhteydessä yhdistää voimamme mielenkiintoisiin konserttikokonaisuuksiin. 

Musiikin ystävät, voitte siis olla huoletta. Yhteistyön helmistä päästään nauttimaan varmasti jatkossakin.  
 

Artikkeli on julkaistu aiemmin Maasotakoulun joukko-osastolehdessä Maasoturissa numerossa 2/2020, joka ilmestyi 6.12.2020. Päivitys juttuun tehty Vappukonsertti Albatrossin matkassa osalta: koronatilanteen jatkuessa perinteisen konsertin sijaan orkesterit julkaisevat yhteisen vapputervehdyksen virtuaalisesti.