Leivät, laukaukset ja laivaukset on suunniteltava perusteellisesti
Kansainvälinen harjoittelu vaatii huollolta paljon

Kansainvälinen harjoittelu on arkipäivää. Puolustusvoimat sekä järjestää että osallistuu kansainvälisiin harjoituksiin säännöllisesti kotimaassa ja ulkomailla useita kertoja vuodessa. Harjoitusjoukkojen ohella ulkomailla harjoittelu ja sen valmistelu kehittävät myös osallistumiseen liittyviä valmisteluprosesseja. Huollon toimialan valmistelu on yksi merkittävimpiä harjoituskohteita, kun puhutaan kansainvälisiin harjoituksiin osallistumisesta ja Puolustusvoimien kansainvälisen avun annosta ja vastaanotosta.

Virossa järjestettävässä Siil 2018 -harjoituksessa huollon valmistelu on aloitettu jo vuotta ennen harjoitusta, Joukkojen ja kaluston keskittäminen sekä muonituksen ja kunnossapidon suunnittelu olivat työpöydällä ensimmäisenä.

Viron Siil 2018 –harjoitukseen osallistuu joukkoja 14 maasta. Porin prikaatin harjoitusjoukon huollon valmistelija, kapteeni Jaakko Mussaari kertoo, että KV-harjoituksen huollon valmistelussa nousee esiin kaksi kokonaisuutta, jotka yleensä ovat kotimaan harjoitusten valmisteluja mittavampia.

- Suurimmat erot muodostuvat joukkojen keskitysten valmisteluista. Pääsääntöisesti Suomen lähialueilla tapahtuvien harjoitusten joukkojen keskittämiseen liittyy merikuljetus ja/tai ilmakuljetus. Henkilöstöasiat, vaaralliset aineet ja mm. ajoneuvokalusto täytyy olla hyvin valmisteltuina ja tarkkaan tiedossa, jotta maahantulo onnistuu ja harjoitus päästään aloittamaan suunnitellusti.

Erilaiset lupa-asiat vievät aina oman aikansa. Keskittämiseen liittyvät vastuut on standardoitu täsmällisesti RSOM -prosessissa (Reception, Staging and Onward Movement), joka helpottaa joukkojen ja isäntämaan yhteistoimintaa.

- Toinen iso kokonaisuus on tarvittavien tukitarpeiden määrittäminen ja niiden pyytäminen isäntämaalta. Tukitarpeet esitetään vakioidulla NATO-mallin mukaisella kaavakkeella isäntämaalle, ja se kattaa tarpeen mukaan kaiken tuen maahantulosta ja kuljetuksista aina majoituksiin, elintarvike-, vesi- ja polttoainetäydennyksiin, sekä muihin palveluihin saakka. Tukitarpeet ja tuen antaminen sekä maksullisten palveluiden kustannukset hyväksytään molemmin puolin.

Harjoitukseen osallistuminen suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä järjestävän maan kanssa. Yhteistyön pohjana ovat viralliset kahdenväliset sopimukset ja mm. Naton puitteissa tehdyt sopimukset sekä tarvittaessa harjoituskohtaiset sopimukset.

- Yleensä jo ensimmäisissä isäntämaan johtamissa suunnittelukokouksissa määritellään harjoituksen huollon konsepti, jonka pohjalta osallistujamaat alkavat suunnitella omaa osuuttaan. Oman kokemukseni mukaan ainakin Virossa yhteistyö toimii erittäin hyvin ja kaikki asiat on järjesteltävissä ja sovittavissa, Mussaari kertoo.

Myös ympäristöriskit huomioitava

Suomalaisten 250 henkilön, ja osaston toimintaan vaikuttavat Virossa myös ympäristötekijät. Harjoituksen päättyessä ja sitä purettaessa mm. varaudutaan afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisyyn kahden vuorokauden ajan. Kapteeni Mussaaren mukaan tämä on mittava urakka:

- Merkittävin ero Virossa ja Baltiassa tapahtuvassa harjoitustoiminnassa verrattuna esim. Pohjoismaihin on Baltian alueella levinneen afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet.

- Tämä vaikuttaa erityisesti harjoituksesta palaamiseen liittyvien toimenpiteiden suunnitteluun. Koska ko. taudin aiheuttavat virukset elävät maaperässä, niin käytännössä kaikki ajoneuvot ja maaperän kanssa kosketuksessa olleet välineet ja varusteet on pestävä puhtaaksi irtoliasta sekä desinfioitava ennen Suomeen paluuta.