Hyppää sisältöön

Keskusteluja taktiikasta -webinaari jatkui aiheella taktiikka 2030-luvulla

Maasotakoulu
Julkaisuajankohta 16.2.2021 16.42
Tiedote

Maavoimien tutkimuskeskuksen webinaarisarja Keskusteluja taktiikasta etenee. Suomalaiset sotilaat ja Puolustusvoimien henkilökunta keskustelevat noin kerran kuussa taktiikasta eri näkökulmista. Helmikuun keskustelun otsikkona oli "yleinen taktiikka 2030-luvulla". Aiheesta alusti Maavoimien tutkimuskeskuksen Maataistelukeskuksen johtaja everstiluutnantti Marko Leppänen.

Maataistelukeskuksen johtaja evl Marko Leppänen Maavoimien tutkimuskeskuksesta pohjusti keskustelua kertomalla taktiikan termejä ja taustoja, mutta näkökulma suuntasi tiiviisti tulevaisuuteen ja erityisesti Suomeen 2030-luvulle.

-Taktiikan ytimessä on taistelu. Taistelun keskeisiä elementtejä ovat tuli, liike ja suoja. Väitän, että teoria, jota sotajoukko käyttää, näkyy ainakin jollain tavalla myös taktiikassa ja yksittäisessä taistelussa, Leppänen sanoo.

Yhteiskunta kuvastuu sodankäyntiin

Taktiikkaan ja taisteluun 2030-luvulla vaikuttavat aikakauden teknologia, vihollinen ja maasto, jossa taistellaan. Kuten jo nyt vaikuttavat.

- Menneisyys ja nykyisyys vaikuttavat tulevaisuuteen. Millainen yhteiskunta on, kuvastuu myös sodankäyntiin, pohtii Leppänen.

Tulevaisuudessa sota laajenee myös informaatioympäristöön ja kyber-avaruuteen.

-Sotaa käydään tulevaisuudessa kaikissa toimintaympäristöissä. Mutta tulevaisuus ei ole pelkkää muutosta. 2030-luvulla sodankäynnissä on myös paljon pysyviä, samoja elementtejä, kuin nyt. Tärkeää on ennakointi. 

Leppänen muistuttaa, että hyökkääjä määrittää taistelun taktiikan ja taisteluympäristön.

Aiemmin uutuuksia ja mullistavia asioita sodankäynnissä ovat olleet muun muassa ydinaseet, konekiväärit, panssarivaunut ja pimeänäkölaitteet. Tulevaisuudessa - ellei jo nyt - mukaan tulevat digitalisaation ja esimerkiksi sosiaalisen median tuomat toimintaympäristöt.

- Valeuutiset ja informaatio-operaatiot jalkautuvat myös taktiselle tasolle, Leppänen sanoo.

- Datan määrä lisääntyy ja se tarkentuu. Keinotekoista todellisuutta sekoitetaan oikeaan todellisuuteen ja taistelijan suorituskyky paranee. Korvaako kone ihmisen 2030-luvulla, Leppänen kysyy.

Hän vastaa kysymykseensä itse. Eivät koneet korvaa ihmistä, mutta koneen ja ihmisen työnjaon merkitys korostuu. Kone voi parhaimmillaan olla apuna ihmiselle tiedon keruussa, tilannekuvan kokoamisessa ja sitä kautta päätöksenteossa.

Kuka tietää, jos tulee "robottijoukkoja"

Maavoimien tutkimuskeskuksen johtaja, everstiluutnantti Jukka Saarela muistuttaa, että edelleen tulevaisuudessa tarvitaan taistelijoita -ihmisiä. Suomalainen puolustusjärjestelmä nojaa reserviin ja asevelvollisuuteen. Hän peräänkuuluttaa luovaa ajattelua.

- On ajateltava "out of the box", jotta pärjäämme myös 2030-luvulla. 2030-luvun taistelijat ovat nyt alakoulussa. Sodankäyntiin tulee uusia kerroksia, mutta vanhat eivät poistu. Meillä voi olla uusia puolustushaaroja, kuten vaikkapa "robotti-puolustushaara", kuka tietää, Saarela sanoo.

- Tekoäly kehittyy ja taistelukenttä tulee yhä avoimemmaksi. Oman joukon suojaaminen korostuu. Taistelussa voittaa se, joka pystyy tekemään oikeita päätöksiä nopeammin - ja piilossa, alustaja Marko Leppänen toteaa.

Leppänen tiivisti helmikuisen webinaarin keskustelua myös tulevaisuuteen sopivalla lainauksella menneisyydestä, eli kiinalaisen kenraalin ja sotastrategin Sun Tzun sitaattiin:

"Tunne itsesi ja tunne vihollisesi, niin voittosi ei ole koskaan uhattuna".

Maavoimien tutkimuskeskus järjestää Keskusteluja taktiikasta -webinaarisarjan vuonna 2021, jossa suomalaiset ammattisotilaat, Puolustusvoimien henkilökunta ja asiantuntijat voivat keskustella taktiikasta eri näkökulmien ja alustusten pohjalta. Webinaarista ja keskusteluista toimitetaan kirja, jonka Maavoimien tutkimuskeskus julkaisee loppuvuonna 2021 tai alkuvuonna 2022. 

Maavoimien tutkimuskeskus on Maasotakoulun yksi joukkoyksikkö ja sijaitsee pääosiltaan Haminassa.

Joukko-osasto
´