Kokeneet Maasotakoulun reserviläiset Keihäs 21-harjoituksen esikunnassa
Etelä-Karjalasta kotoisin olevat reserviläiset, kapteeni Kainusalmi ja luutnantti Veijalainen kertaavat Keihäs 21 -harjoituksessa ja ovat esikunta- ja johtotehtävissä. Veijalainen toimii tilanneupseerina operaatiokeskuksessa. Hänen tehtäviinsä kuuluu tilannekuvan ylläpito ja sidosryhmien kanssa kommunikointi.
- Tässä tehtävässä pitää olla ennakkoluuloton asenne ja valmis ottamaan selvää asioista. Ettei tyydy vajavaiseen tietoon, luutnantti (res) Veijalainen sanoo.
Kapteeni (res.) Kainusalmi toimii operaatiokeskuksen johtotehtävissä, eli Veijalaisen esimiehenä.
- Tehtäviini kuuluu koko keskuksen johtaminen ja koordinointi. Pitää olla ymmärtämystä ja kokonaiskuva. Pitää tietää kokonaisuus, ja mitä kukakin tekee, jotta voidaan tuottaa tietoa, Kainusalmi kertoo.
Tuon tiedon perusteella harjoituksen johto tekee päätöksiä ja se vaikuttaa taisteluun sen kaikilla tasoilla.
Esikunnan ja sen osien, eli suunnittelukeskuksen, tiedustelukeskuksen ja operaatiokeskuksen merkitys on tärkeä, eli tehtävä on johtaa tilannetta omalla vastuualueella.
- Olemme linkkinä yläjohtoportaaseen ja yhteydessä alajohtoportaan kanssa, Kainusalmi ja Veijalainen kertovat.
Kuvassa reserviläisiä esikuntatehtävissä Keihäs 21-harjoituksessa Lappeenrannassa, vasemmalla Maasotakoulun operaatiopäällikkö everstiluutnantti Tero Savonen.
Keihäs 21 -harjoituksessa jalkaväkiprikaatin esikunnan eri osia johtaa operaatiopäällikkö, everstiluutnantti Tero Savonen (kuvassa vasemmalla) Maasotakoulusta. Hänen alaisuudessaan toimivat kaikki esikunnan osat ja eri keskukset, eli muun muassa Veijalaisen kaltaisia tilanneupseereita ja suunnittelu-upseereita sekä heidän esimiehiään, kuten Kainusalmi. Suurin osa on reserviläisiä, mutta mukana on myös Maasotakoulun palkattua henkilökuntaa.
- Suunnittelemme harjoitustilanteen mukaisia tehtäviä, välillä hyvinkin yksityiskohtaisesti, mutta pääosin koko prikaatin kehyksessä. Luomme edellytyksiä joukkojen toiminnalle, analysoimme tilannetta kartalla ja keskitymme taistelun johtamiseen ja suunnitteluun, Savonen sanoo.
Luovaa ajattelua ja laajaa kokemusta tarvitaan
- Tällä hetkellä harjoituksessa käynnissä on varsin haastava tilanne, jossa pitää osata toimia ennakoiden ja luovasti. Kaikissa tilanteissa ei aina pärjätä aiemmin opituilla ja perinteisillä keinoilla, vaan välillä pitää osata soveltaa. Vihollistilanne luo haasteita, koska taisteluja käydään useassa eri suunnassa, Savonen valottaa tiistain pelitilannetta.
Harjoituksessa keltainen ja sininen valtio taistelevat ja tilanne kehittyy ja elää. Peliä ei ole tarkkaan käsikirjoitettu valmiiksi. Esikuntien ja joukkojen pitää pystyä elämään tilanteen mukaan.
Millaisia ominaisuuksia esikunnan tehtävissä tarvitaan?
- Erityisesti korostuu kokemus joko omaan toimialaan tai aselajiin liittyen. Kaikilla asiat tuppaavat välillä unohtumaan, mutta kun käy säännöllisesti kertausharjoituksissa, tulee kokemusta. Lähes kaikilla esikunnassa työskentelevillä reserviläisillä on jo pitkä ura takana, everstiluutnantti Savonen sanoo.
Mukana on toki myös muutama uusi taistelija, mutta suurin osa reserviläisistä harjoittelee jo tutussa porukassa. Kapteeni (res.) Kainusalmi ja luutnantti (res.) Veijalainen käyvät kertaamassa noin kerran vuodessa. Kainusalmi suoritti varusmiespalveluksensa 1990-luvun lopulla, Veijalainen vuonna 2010, molemmat kävivät intin Karjalan prikaatissa.
- Pitää olla motivoitunut ja kiinnostunut. Ei ole varaa muuhun, kuin että jokainen tekee ja jokainen on tärkeä. Korkea motivaatio ja kyky ajatella luovasti, everstiluutnantti Savonen luettelee tärkeitä ominaisuuksia.
Ne ovat hyviä ominaisuuksia, joita tarvitaan niin kertausharjoituksen esikunnassa kuin muissakin tehtävissä.
Maasotakoulun joukkoja osallistuu Karjalan prikaatin johtamaan Keihäs 21 -harjoitukseen 26.11.-3.12.2021. Maasotakoulusta on mukana noin 180 henkilöä, joista valtaosa on reserviläisiä paikallisista maakuntajoukoista.
Voit seurata harjoitusta sosiaalisessa mediassa aihetunnisteilla:
#keihäs21
#maask
#karpr