Koronatoimet näkyvät monin tavoin sotaharjoituksen terveydenhuollossa

Northern Forest 21 -harjoituksen leirisairaalassa hoituvat niin koronan pikatestit, loukkaantumiset kuin akuutit hammasvaivatkin. Harjoituksen päällikkölääkäri Katja Pulska kertoo, että korona on tuonut arkeen paitsi erityisjärjestelyjä myös hyödyllisiä oppeja tulevaisuutta varten.

Northern Forest 21 -harjoitukseen on saapunut joukkoja useista varuskunnista eri puolilta Suomea ja Ruotsia. Korona-aikana järjestettävässä sotaharjoituksessa vältetään tarpeettomia kohtaamisia.

– Harjoituksen koronaturvallisen läpiviennin kannalta on tärkeää, että joukot saadaan pidettyä täällä erillään, harjoituksen päällikkölääkäri Katja Pulska painottaa.  – Esimerkiksi reserviläiset ja eri joukko-osastojen henkilöstö harjoittelevat omissa erillisissä kuplissaan, jotka tulee harjoituksessa huomioida. 

Harjoituksessa on koronatestien suhteen selkeät käytännöt: kaikki oireilevat testataan ja tarpeen tullen eristetään muista joukoista.  – Kaikilla joukoilla on mukana muutama ylimääräinen teltta, yksi hengitystieinfektio-oireisille ja yksi vatsatautioireisille. Oireilevat henkilöt otetaan muista erilleen ja evakuoidaan tarpeen tullen kotivaruskuntaan, Pulska selventää. 

Kansainvälinen yhteistyö sujuu myös lääkintäpuolella

Harjoitukseen rajan yli saapuvilta ruotsalaissotilailta vaaditaan korkeintaan 72 tuntia vanha, negatiivinen koronatesti.  – Kun ruotsalaiset joukot ylittävät rajan ja tulevat harjoitusalueelle, testataan heidät vielä Suomen puolella kaksi kertaa. Tuon ajan he viettävät tietenkin erillään muista joukoista, Pulska kertoo. 

Kansainvälisen yhteistyön vahvuus näkyy hänen mukaansa myös lääkintäpuolella: töitä tehdään hyvässä hengessä ja yhteyttä pidetään aktiivisesti puolin ja toisin.  – Kaikki on mennyt oikein näppärästi! Ruotsalaisjoukoilla on täällä mukana lääkäri ja kaksi sairaanhoitajaa, joihin olemme pitäneet yhteyttä päivittäin. 

Harjoituksen leirisairaalan päivystysryhmässä palvelee lääkintävarusmiehiä. 

Poikkeustilanteesta uusia käytäntöjä varuskuntasairaalan arkeen

Varuskuntasairaaloiden aamuruuhkat ovat väistyneet, kun korona-aikana on otettu käyttöön puhelimitse tehtävä hoidontarpeen arviointi. Vastaanotolle ei enää tulla odottelemaan vapaita aikoja, vaan hoitoon saavutaan omalla vuorolla. Pulska näkee tämän hyvänä asiana niin potilaan kuin henkilökunnankin kannalta. 

– Enää ei ilmesty aamulla sataa varusmiestä vastaanotolle, vaan terveysasemalle tullaan nyt ajanvarauksella kuten siviilissäkin. Töitä ei myöskään tehdä pakkotahtia, vaan pystymme käyttämään enemmän aikaa potilaan kohtaamiseen ja hoitamiseen. Se on mielestäni iso plussa!

Hammashoitokin onnistuu harjoitusalueella 

Harjoituksen kenttäsairaalasta löytyy myös hammashoidon erityisosaamista. Kainuun prikaatin varusmies ja hammaslääkäri Olli Nurmen mukaan suurin osa akuuteista hammasvaivoista hoituu kenttäsairaalassa.  – Esimerkiksi lohkeamia ja viisaudenhampaan tulehduksia on hoidettu paikan päällä. Kainuusta on tuotu tänne sellaiset välineet, että pystytään hoitamaan sekä ennen kaikkea tutkimaan ja arvioimaan hoidon kiireellisyyttä. 

Kun perustoimenpiteet pystytään tekemään paikan päällä, ei harjoituksesta tarvitse lähteä muualle hammaslääkärin vastaanotolle.  – Siihen menee äkkiä puoli päivää, kun lähdetään ajamaan yli sadan kilometrin päähän. Täällä saadaan hammasvammat hoidettua nopeasti ja päästään takaisin harjoittelemaan, Nurmi toteaa.