Kriisinhallintakoulutus muuttuu olosuhteiden vaatimuksiin

Porin prikaatin Kriisinhallintakeskus kouluttaa vuosittain noin 800 henkilö toiminaan sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä eri puolilla maailmaa. Suomi osallistuu tällä hetkellä yhteensä 13 eri operaatioon ympäri maailman. Näistä 11 kuuluu Maavoimille ja kahta johtaa Merivoimat.

Eri operaatioiden toimintaympäristöt vaihtelevat paljon ja vaatimukset koulutuksen laadulle ovat jatkuvassa kasvussa. Kriisinhallintakeskuksen johtaja, majuri Matti Kemppilä kertoo koulutettavien osaavan vaatia entistä parempaa koulutusta ennen operaatioon lähtöä.

- Lähtöolettamus on, että käyttöön saadaan parhaat varusteet ja koulutus on kaikin puolin laadukasta. Tähän huutoon on kyettävä vastaamaan jokaisessa koulutustilaisuudessa, jotta motivaatio palvella säilyy.

Kriisinhallintakeskuksen saamat palautteet koulutetuilta ovat viime vuosina olleet poikkeuksetta huippuluokkaa. Kiinteä yhteistyö kriisinhallintajoukkojen kanssa on avainasemassa koulutuksen pitämiseksi ajan tasalla. Koulutuksen kehittämiseen kerätään palautetta sekä välittömästi rotaatiokoulutusten jälkeen että myös toimialueilta.

Irakiin lähtevät kouluttajat asutuskeskustaistelussa hienäkuussa 2016 Säkylässä.
 

Koulutus eriytyy tehtävän mukaan

Operaatioon lähtöä edeltävän rotaatiokoulutuksen pituus vaihtelee koulutettavan tehtävästä ja siinä vaadittavista luvista riippuen. Pisimmillään koulutus voi tehtäväkohtaisine koulutuksineen kestää lähtijälle jopa 2,5 kuukautta, mutta normaali pituus vaihtelee 5-8 viikon välillä. Uhkakuvien asettamat vaatimukset eivät mahdollista rotaatiokoulutuksen lyhentämistä juurikaan.

- Lähtökohtaisesti koulutamme perustiedot, taidot ja valmiudet operaatioon lähtijälle. Osaaminen täydentyy toimialueella saatavan koulutuksen ja kokemuksen myötä. Toimialueella henkilöt vielä harjaantuvat tehtäviinsä, niiden eri variaatioihin ja paikallisiin olosuhteisiin, kertoo Kriisinhallintakeskuksen apulaisjohtaja, majuri Kari Toivonen.

Kaikille lähtijöille yhteisestä koulutuksesta ase- ja ampumakoulutus, toimintaolosuhteiden- ja tapojen omaksuminen, voimankäytön säännökset, kulttuuriasiat, räjähdekoulutus, lääkintäkoulutus sekä hallinnolliset asiat vievät noin 4-5 viikkoa. Osa koulutettavista saapuu prikaatiin jo aiemmin mm. ajolupien ja tietojärjestelmien käyttöoikeuksien vaadittavien pätevyyksien koulutuksen osalta.

Yksi rauhanturvaajien koulutuksen tärkeimmistä asioista on kuitenkin ajantasaisen tiedon välittäminen palvelukseen lähtijöille. Viimeisimmät tiedot ja opit operaatioista päätyvät koulutukseen mm. kriisinhallintakeskuksen tekemien koulutuksen suunnittelumatkojen yhteydessä sekä luonnollista tietä Porin prikaatin oman henkilöstön, eli rauhanturvaajien kouluttajien, kierrättämisellä kriisinhallintapalveluksessa.

- Vähintään kerran puolessa vuodessa joku suunnittelijoistamme käy tutustumassa operaatioissa sen lisäksi, että usein myös osa kouluttajistamme on palvellut vastikään kansainvälisissä tehtävissä, Toivonen kuvailee.

Porin prikaati kantaa päävastuun kouluttajavoiman tuottamisesta rotaatiokoulutusten tarpeisiin, mutta koulutuksen järjestelyihin tarvitaan myös vierailevia kouluttajia muista joukko-osastoista.

Perusteet opitaan oppitunneilla, käytäntö maastossa.

Nykyoperaatiot korostavat koulutustaitoja

Jokaiselle kriisinhallintaoperaatioille räätälöidään omat koulutuksensa. Koulutukselle asettavat vaatimuksia henkilöstön osaamistason suhteen mm. operaatioita johtavat organisaatiot, kuten YK, EU ja NATO. Viime vuosien operaatioissa on korostunut erityisesti koulutustaito. Esimerkiksi Afganistanin, Irakin ja Somalian koulutusoperaatioiden myötä painopiste myös rotaatiokoulutuksessa on luonnollisesti siirtynyt koulutustaidon kehittämiseen. Toisaalta perinteisemmät operaatiot, kuten UNIFIL-opeaatio Libanonissa, korostavat joukon toimintakykyä yhdessä.

- Koulutusoperaatiot ovat siinäkin mielessä haastavia, että niissä rauhanturvaajien on joka tapauksessa osattava myös opetettava aihe varsin kattavasti. Meidän näkökulmastamme tämä tarkoittaa, että joukko tulee kouluttaa ensin tiettyyn tehtävään, mutta sen jälkeen myös kouluttamaan tätä tehtävää, Kemppilä huomauttaa.

Kemppilän mukaan esimerkiksi jalkaväkijoukkojen koulutusta antavien rauhanturvaajien on ensin itse hallittava aselajin perustoiminnot. Tämä puolestaan kaventaa myös tehtäviin soveltuvien rauhanturvaajien valintamahdollisuuksia ja luo painetta rekrytoinnille:

- Myös koulutustaito ja tietyt asetyypit huomioidaan näissä koulutusoperaatioissa. Käytettävä kalusto täytyy olla sama kuin kohdemaassa ja koulutuksen kieli on joko englanti tai tulkin välityksellä paikallinen kieli, Kemppilä kertoo.

- Kaiken kaikkiaan rauhanturvaajien koulutus on mielestäni ammattimaistunut. Koko sotilastekniikka on kehittynyt niin, että käytettävät välineet vaativat aiempaa pidempiä perehtymisaikoja. Sieltä löytyy esimerkiksi rynnäkkökivääriin useita eri tähtäinvaihtoehtoja, joita tulee kaikkia kouluttaa, Toivonen lisää.

Lisääntyivien vaatimusten myötä tehokkaan koulutuksen edellytys on, että lähtijällä on hyvät perusvalmiudet jo ennen rotaatiokoulutusta. Tähän soveltuu erinomaisesti mm. valmiusjoukkokoulutetut reserviläiset, jotka ovat saaneet kattavan koulutuksen edellä mainittuun tekniseen välineistöön jo varusmiesaikanaan. Tällöin rotaatiokoulutuksen tehtäväksi jäävät enää muistin virkistäminen ja toimialuekohtaiset osiot.

- Tavoitteenamme on, että rauhanturvaaja voi lähteä operaatioon luottavaisin mieli varustuksen ja osaamisensa osalta, Kemppilä päättää.

Linkkejä

Rauhanturvaajaksi hakeutuminen
Varusmieheksi kansainväliseen valmiusjoukkoon
Kriisinhallintaoperaatiot