Kutsuntojen yhteiskunnallinen ulottuvuus

Puolustusselonteon ja puolustusvoimien strategisten materiaalihankkeiden lisäksi syksyn mediakeskusteluun noussee työryhmäselvitys maanpuolustusvelvollisuuden tasa-arvoisesta toteuttamisesta. "Naisten kutsunnat" on useassa yhteydessä ja useiden toimesta esitetty mantra, joka on jossain määrin alkanut elää omaa elämäänsä. Perusteena naisten kutsunnoille on mainittu muun muassa kutsuntojen yhteiskunnallinen ulottuvuus ja vaikuttavuus - miesikäluokan kutsunnoille on tunnistettu lukuisia hyviä puolia. Vaikka asiasta ei ole tieteellisiä tutkimuksia, voidaan joitain arkipäivän havaintoja helposti hyväksy paikkansa pitävinä.

Mitä kutsunnoissa siis tehdään?

Kutsunnat ovat tilaisuuksia, joissa määritetään kutsunnanalaisen palveluskelpoisuus, pääsääntöisesti aiemman ennakkoterveystarkastuksen perusteella. Tärkein lopputulema on kuitenkin palvelukseenastumismääräys, jossa kutsunnanalaiselle on keskustelujen ja puolustusvoimien tarpeen perusteella määritelty palveluksen alkamisajankohta sekä joukko-osasto. Kutsunnanalaisella on toki mahdollisuus erikoisjoukkohaun kautta päätyä lopunperin myös esimerkiksi Urheilukouluun tai vaikkapa taistelusukeltajaksi. Niiden osalta, joiden terveydentilan edellyttää jatkoselvityksiä tai erikseen määritettyä lisäaikaa, tehdään päätös uudelleentarkastuksista. Joissain tapauksissa joudutaan tekemään päätös rauhanaikaisesta palveluksesta vapauttamisesta. Tällöin kyseessä ei ole useinkaan henkilön oma tahtotila, vaan jokin valitettava diagnoosi (esimerkiksi I-tyypin diabetes) muodostaisi uhkan asevelvollisen terveydelle.

Kutsuntatilaisuudessa kutsunnanalainen voi myös ilmoittautua aseettomaan palvelukseen tai siviilipalvelukseen. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa kutsuntapäivän jälkeiset jatko-ohjeet tulevat siviilipalveluskeskukselta, eivät enää puolustusvoimilta.

Aluetoimiston työntekijöiden havainnot itse kutsuntapäivästä tukevat sitä, että erittäin suurelta osin tapahtumaan ja päätöksiin ollaan hyvin tyytyväisiä. Kutsuntalautakunnissa jäseninä olevan kaupunkien ja kuntien edustajat ovat ilmaisseet hämmästyksensä siitä, kuinka ihmisläheistä ja asiallista nuoren asevelvollisen kohtaaminen on.

Pohjanmaan aluetoimiston kutsunnanalaisista noin joka neljännen äidinkieli on ruotsi.

Koska kutsunnat alkavat?

Kutsunnat alkavat itse asiassa jo alkuvuodesta, jolloin ikäluokalle lähetetään kutsuntaposti. Se on tietopaketti, johon sisältyvät kutsuntakuulutus, kyselylomake varusmiespalvelusta koskien ja Varusmies-opas. Viimeistään tämä käynnistää kutsunnanalaisen oman reflektoinnin ja orientaation asepalveluksesta sekä sen tarjoamista mahdollisuuksista. Ennakkoterveystarkastus antaa myös lisätietoa omista fyysisistä ja psyykkisistä vahvuuksista ja rajoitteista eri palvelustehtäviin hakeutumisen osalta. Moni käynnistää keskustelun ja tietojen vaihdon jo palveluksessa olevien kaverien kanssa. Kaikki tämä helpottaa - puoli vuotta myöhemmin - syksyllä tapahtuvien kutsuntojen läpivientiä.

Kutsuntojen yhteiskunnalliset ulottuvuudet

Terveydenhuoltojärjestelmä toteuttaa ennakkoterveystarkastukset. Tässä syntynee ainakin paikallisella tasolla yleiskäsitys miespuolisen ikäluokan terveystilanteesta. Kutsuntatilaisuudessa on paikalla myös monesti kokenut kutsuntalääkäri, joka osaltaan täydentää ennakkotarkastuksia tai tekee ne henkilöille, jotka ovat siitä aiemmin estyneet tai asian jopa unohtaneet.

Kutsuntatapahtumassa ovat aina läsnä kaupunkien ja kuntien sekä usein seurakunnan edustajat. Riippuen paikkakunnan koosta, saattaa erityisesti opetus- ja sosiaalialan edustajilla olla varsin hyvä yleiskuva ikäluokan tilanteesta, mitä itse kutsuntatilaisuus vain täydentää. Riippuen hieman paikkakunnan kulttuurisesta ja historiallisesta perimästä, saattaa seurakunnalla olla isohkokin rooli tunnustettuna toimijana.

Kutsunnoissa on myös kuntien ja kaupunkien puheenvuoro, kuten tällä kertaa Körsnäsin ja Maalahden kutsunnoissa.

Pääosassa maamme kuntia ja kaupunkeja ei ole puolustusvoimien toimintoja tai työpaikkoja. Emme voi vähätellä sen merkitystä, että puolustusvoimien delegaatio - vähintään esiupseerin ja usein aluetoimiston päällikön johtamana - tulee paikkakunnalle kerran vuorokaudessa. Kutsuntatyön lomassa on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia ja tilannekuvaa paitsi asepalveluksesta sekä paikkakunnan tilanteesta, myös maanpuolustuksesta ja maailmanpolitiikasta laajemminkin. Harmittavan usein nämä keskustelut jäävät päivän kiireissä puolitiehen, mutta seuraavana syksynä on aina hyvä jatkaa.

Kutsunnoilla on yhteiskunnassa hyvä näkyvyys ja maine. Pidetään ne sellaisina myös jatkossa – vahvuudet turvaten ja uudet vaatimukset täyttäen.

Ehkä tärkein kutsuntojen laajentamisessa naispuoliselle ikäluokalle nostettu tekijä on mahdollisuus löytää viimeistään kutsuntatapahtumassa ns. syrjäytymisvaarassa olijat tai "pudokkaat". Tällöin tarkoitetaan ensisijaisesti niitä, jotka ennen nyt tehtyä oppivelvollisuuden jatkamista aina 18:sta ikävuoteen ovat jääneet ilman opiskelu- tai työpaikkaa peruskoulun jälkeen. Tämä tilanne tulee tietysti jatkossa pääosin korjautumaan kouluterveydenhuollon vastuun saadessa lisävuosia. 

Syrjäytymisvaarassa olijoille perustyökaluna on etsivä nuorisotyö edustajineen. Pohjanmaan aluetoimiston kutsuntatapahtumissa lähtökohtaisesti jokainen kutsunnanalainen "kuittaa" itsensä pois etsivän nuorisotyön kautta. Kutsunnanalaisen suostumuksella kutsuntalautakunta voi lisäksi laatia erillisen lähetteen, jolla nuori antaa luvan olla yhteydessä myös kutsuntatapahtuman jälkeen. Tulee muistaa, että kutsunnanalaiset ovat pääosin täysi-ikäisiä ja tällaisten yhteydenottojen tulee perustua vapaaehtoisuuteen.

Miten eteenpäin?

Kutsunnoilla - niitä edeltävillä tapahtumilla ja toimenpiteillä sekä "jälkihoidolla" - on aivan varmasti tunnistettavia ja eriteltäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vähäisimpiä näistä eivät ole puolustusvoimien näkyvyys ja yhteydenpito sekä eri viranomaisten sekä toimijoiden tilannekuva miespuolisen nuorison tilanteesta. Tällainen synteesi syntyy kuitenkin pitkälti siitä, että ikäluokan nuoriso kootaan fyysisesti yhteen kutsuntatapahtumaan. Digitalisaatiosta huolimatta ryhmäytymisestä on hyötyä. Suuren joukon kokoaminen kutsuntaan asettaa puolestaan vaatimuksia ja haasteista päivän sujuvalle ja ihmisläheiselle läpiviennille. Ensikosketus puolustushallintoon ei voine olla odottelu tai sekamelska - eikä näin olekaan. 

Kutsuntojen tai niitä vastaavien tapahtumien mahdollinen laajentaminen naispuoliseen ikäluokkaan vaatinee laajemman tarkastelun asevelvollisuuden pakollisuudesta ja eri viranomaisten vastuista kokonaisturvallisuuden kouluttamisessa.  Mikäli itse kutsuntapahtumassa naispuolisilta tarkastettaisiin vain opiskelu- ja muu elämäntilanne, on kysyttävä, miksi tämän tulisi olla puolustusvoimien tehtävä?  Nähtäväksi jää, päädytäänkö lopulta suosittelemaan esimerkiksi vain naisten vapaaehtoisen asepalvelukseen hakeutumista integroitavaksi nykyistä tiukemmin osaksi miesten kutsuntatapahtumia ja -aikatauluja?

Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suosio on ennätystasolla. Infotilaisuudet hakijoille järjestetään nykytilanteessa keväisin.

Itse kutsuntatapahtuman osallistujamäärien kasvattaminen asettaisi haasteet paitsi tiloille, myös sujuvuudelle. Esimerkiksi Pohjanmaan aluetoimiston kutsunnanalaisista noin joka neljännen äidinkieli on ruotsi. Kielilaki ja asevelvollisuuslaki edellyttävät näiden asioiden moitteetonta hoitamista. Vajaa resursointi kääntää sinänsä hyvät tarkoitusperät nopeasti itseään vastaan. 

Kutsunnoilla on yhteiskunnassa hyvä näkyvyys ja maine. Pidetään ne sellaisina myös jatkossa – vahvuudet turvaten ja uudet vaatimukset täyttäen. Varaa epäonnistumiseen ei ole, sillä kyseessä on lähtöaskel maanpuolustustajaksi. Siinä horjuilu voi aiheuttaa huomattavaa epätahtisuutta myös myöhemmässä marssissa.

Artikkelin on kirjoittanut Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Mauri Etelämäki.