Kuvia ja tunnelmia Rakuunasoittokunnan historiasta
Museomestari Jani Loijas Rajamuseosta kokosi arkistoista ja SA-kuvista kuvakavalkadin Rakuunasoittokunnan 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Loijas toimi uudistetun ja vuonna 2019 uudelleen avatun Ratsuväkimuseon näyttelyn kokoajana ja tuntee suomalaisen ratsuväen historiaa. Rakuunasoittokunnan juhlakiertue käy Tampereella (10.11.), Joensuussa (24.11.), Mikkelissä (25.11.) ja Lappeenrannassa (26.10.)
- Rakuunasoittokunta viettää parhaillaan satavuotisiaan. Sen juuret ovat Lappeenrantaan vuonna 1921 perustetussa Ratsuväkiprikaatin soittokunnassa. Rakuunasoittokunnan historian muistelu oli lähtölaukaus tälle kuvasarjalle, museomestari Jani Loijas kertoo.
- Mutta ratsuväen soittokunnan soitto oli alkanut Lappeenrannassa sitäkin varhaisemmin. Joulukuussa tulee täyteen 120 vuotta Rakuunamäellä toimineen Suomen Rakuunarykmentin lakkauttamisesta. Jo tuolloin Rakuunasoittokunnan voidaan sanoa olleen koko kaupungin eikä vain puolustuslaitoksen soittokunta. Soittokunta viihdytti lappeenrantalaisia esiintymällä erilaisissa tilaisuuksissa ja tuomalla oman lisänsä kasvavan varuskuntakaupungin kulttuurielämään. Siksipä kuvakavalkadiin on valikoitu muutama otos myös vuonna 1890 aloittaneesta SRR:n soittokunnasta.
KUVA 1
Suomen Rakuunarykmentin soittokunta postikorttikuvassa.
Rykmentin soittokuntaa kutsuttiin rakuunasoittokunnaksi. Se oli autonomian ajan ainoa ratsastava soittokunta valkoisine hevosineen. Kokoonpanoltaan se oli vaskisoittimista muodostettu trumpettivoittoinen torvisoittokunta ja erosi siten pehmeäsointisimmista jääkärisoittokunnista. Soitto-kunnan ensimmäinen kapellimestari oli suomalaisen sotilasmusiikin merkkihenkilö Aleksei Apostol. Hänestä tuli myöhemmin itsenäisen Suomen armeijan ensimmäinen ylikapellimestari.
Kuva: Ratsuväkimuseo
KUVA 2
Lehtimainos Suomen Rakuunarykmentin soittokunnan helppotajuisesta konsertista. Itä-Suomen Sanomat 14.12.1901.
Konsertti on pidetty Suomen Rakuunarykmentin virallisena hajotuspäivänä 17.12.1901. Sotaministeri tiedotti tuolloin rykmentin hajottamisesta ja sen tilalle muodostettavasta 55. Suomenmaalaisesta Rakuunarykmentistä. Suomalaiselta kalskahtavasta nimestä huolimatta korvaaja oli venäläinen. Seuraavan kerran kotimainen ratsuväki operoi Lappeenrannassa pysyvämmin 20 vuotta myöhemmin.
Kuva: Kansalliskirjasto
KUVA 3
Ryhmäkuva Suomen Rakuunarykmentin soittokunnasta.
Soittokunta oli Lappeenrannassa erittäin suosittu ja esiintyi runsaasti erilaisissa tilaisuuksissa, muun muassa juhlissa, joilla kerättiin rahaa köyhille ja nälkäänäkeville. Yhteiskonsertit rykmentin kuoron kanssa olivat suosittuja. Soittokunta kävi esiintymässä myös Viipurissa ja Helsingissä ja säesti Lappeenrantaan saapuneita taiteilijoita.
Kuva: Ratsuväkimuseo
KUVA 4
Ratsuväkiprikaatin soittokunta harjoittelee Hämeen Ratsurykmentin ruokalassa vuonna 1924. Valokuva: E.G. Lehtinen
Ratsuväkiprikaatin esikuntaan perustettiin vuonna 1921 soittokunta, johon soittajat otettiin Uudenmaan Rakuunarykmentin, Hämeen Ratsurykmentin ja Viipurissa toimineen Karjalan Ratsujääkärirykmentin soittokunnista. Soittokunnan johdossa toimi musiikkiupseeri ja kokoonpanoon kuului myös 9-10 soitto-oppilasta. Soitto-oppilaat olivat nuoria, aloittaessaan vain 12-13-vuotiaita poikia.
Kuva: Ratsuväkimuseo
KUVA 5
Uudenmaan Rakuunarykmentti saapuu valtiojohdon ja kunniavieraiden eteen Vapaussodan muistoparaatissa Helsingin Senaatintorilla 16.5.1925.
Edessä ratsastaa rykmentin komentaja Oskar Wilkama. Hänen perässään saapuu rumpali hevosen selässä olevine patarumpuineen sekä rykmentin signalistit torvineen. Soittajien hevoset ovat valkoiset.
Kuva: Museoviraston kuvakokoelma
KUVA 6
Pilakuva ”sinnepäin soittavasta” Ratsuväkiprikaatin soittokunnasta.
Piirroksen on tehnyt ”Tiikerinä” tunnettu pilapiirtäjä ja urheilutoimittaja Arvo Tigerstedt (1899-1969).
Kuva: Uudenmaan Rakuunarykmentin säätiö
KUVA 7
Lehtimainos soittokunnan kesäkonsertista Lappeenrannan pusupuistossa. Etelä-Savo 1.8.1938.
Kuva: Kansalliskirjasto
KUVA 8
Ratsuväkiprikaatin soittokunta kesäkonsertissa Pusupuistoon vuonna 1926 rakennetulla lavalla.
Kuva: Ratsuväkimuseo
KUVA 9
Ratsuväkiprikaatin soittokunta Rakuunamäen harjoituskentällä.
RvPr:n soittokunta oli sotavuosia lukuun ottamatta ratsastava soittokunta. Musiikkiupseerina eli kapellimestarina toimi vuoteen 1937 saakka musiikkiluutnantti August Huttunen. Hänen jälkeensä kapellimestariksi tuli musiikkikapteeni Juho Leskinen, joka hoiti virkaa vuoteen 1950 saakka.
Kuva: Ratsuväkimuseo
KUVA 10
Mainosjuliste soittokunnan konsertista vastavalmistuneessa uudessa ratsastusmaneesissa vuonna 1935.
Juliste: Lappeenrannan museot, kuva: Jani Loijas
KUVA 11
Sotavuosina soittokuntien tärkein tehtävä oli joukkojen moraalin ja siviiliväestön maanpuolustustahdon ylläpitäminen konsertein. Alkuperäinen kuvateksti: ”H.R.R:n soittokunta antaa iltapäivä-konserttia Ilomantsin Lotta-majalla.”
Kuva: P. Poutiainen 20.7.1941. SA-kuva
KUVA 12
Sotavuosina soittokunnat joutuivat esiintymään mitä erilaisimmissa paikoissa.
Alkuperäinen kuvateksti: "URR:n Rintama-torvisoittokunta, musiikkikapteeni Uron johdolla käy viihdyttämässä Sungussa URR:n sotilaita. "Saliksi" on raivattu kylän suurimman talon "vintti".”
Arvo Uro (1907-1995) teki pitkän uran sotilas- ja siviilisoittokunnissa. Hänet nimitettiin vuonna 1964 puolustusvoimien ylikapellimestariksi. Uro toimi myös muun muassa Sibelius-akatemiassa sotilasmusiikkiosaston johtajana sekä Helsingin olympialaisissa vuonna 1952 yli kahdensadan soittajan olympiasoittokunnan kapellimestarina.
Kuva: Sotilasvirkailija E. Nurmi 11.11.1942. SA-kuva
KUVA 13
Ratsuväkiprikaatin soittokunta esiintyy Uudenmaan Rakuunarykmentin 25-vuotisjuhlassa Karjalan kannaksella Kiviniemen varuskunnan ruokalassa 28.2.1943.
Soittokunta on esittämässä todennäköisesti kappaletta ”Marsalkan hopeatorvet”, johon viittaa eteen sijoittuneet signaalitorvien soittajat. Ratsuväen ylin päällystö istuu salin perällä yhdessä tilaisuuteen saapuneen sotamarsalkka Mannerheimin kanssa.
Kuva: Veli-Pekka Tuomola
KUVA 14
Ratsuväkiprikaatin soittokunta esiintyy ratsuväelle sen juhlapäivänä eli Breitenfeldin päivänä Lempaalassa 7.9.1943. Suurin osa soittokunnan soittimista ja nuoteista jäi Petroskoihin suomalaisten vetäytyessä kaupungista vuonna 1944. Osa soittimista katosi lopullisesti, mutta arvokas nuotisto saatiin myöhemmin takaisin.
Kuva: Sotilasvirkailija G.Feldhoff 7.9.1943. SA-kuva
Uudenmaan Rakuunarykmentin ja Ratsuväkiprikaatin soittokunnan koristeverhoillut patarummut ovat konservoidut ja esillä Ratsuväkimuseossa. Ruotsalainen ratsuväenkenraali Ernst Linder lahjoitti patarummut URR:lle vuonna 1922. URR:n signaalitorvet löytyvät Lappeenrannan Upseerikerholta. Kuvat: Jani Loijas
KUVA 18
Uudenmaan Rakuunarykmentin soittokunta Lappeenrannan sankarihautausmaalla kaupungin 300-vuotisjuhlissa elokuussa vuonna 1949.
Ratsuväkiprikaatin soittokunta muuttui vuoden 1944 lopulla Uudenmaan Rakuunarykmentin soittokunnaksi. Se sai hevoset takaisin ja käytti niitä rykmentin lopulliseen jalkauttamiseen saakka vuonna 1947. Vuonna 1952 soittokunnasta tuli Lappeenrannan Varuskuntasoittokunta. Vuodesta 1990 alkaen sitä on kutsuttu Rakuunasoittokunnaksi.
Kuva: Lappeenrannan museot
Rakuunasoittokunnan 100-vuotiskiertue syksyllä 2021 ja muita konsertteja tulossa:
10.11. Rakuunasoittokunta 100 -juhlakonsertti, Tampere
24.11. Rakuunasoittokunta 100 -juhlakonsertti, Joensuu
25.11. Rakuunasoittokunta 100 -juhlakonsertti, Mikkeli
26.11. Rakuunasoittokunta 100 -juhlakonsertti, Lappeenranta
2.12. Kouvolan koululaisten itsenäisyyspäiväjuhla, Kouvolan jäähalli
3.12. Ilta isänmaalle, Lappeen kirkko, Lappeenranta
4.12. Suomen reserviupseeriliitto 90 vuotta, valtakunnallinen juhla, Mikkeli
4.12. Suomen reserviupseeriliiton 90-vuotisteemaottelu Jukurit-Saipa, Mikkeli
Katso Rakuunasoittokunnan verkkosivuilta tietoa ja myös tulevat konsertit:
