Lähes 10 000 uutta alokasta Maavoimiin - uudistettu koulutus käynnistyy kaikissa joukko-osastoissa
9 931 nuorta aloittaa varusmiespalveluksensa Maavoimissa 6. tammikuuta 2020. Eniten varusmiehiä saapuu Kainuun, Karjalan ja Porin prikaateihin, kuhunkin noin 2 000. Naisia palveluksen aloittavista on 476. Tammikuu tuo mukanaan uusien varusmiesten lisäksi myös uudenlaista koulutusta, kun Puolustusvoimien Koulutus 2020 -ohjelman kokeilut laajenevat kaikkiin Maavoimien joukko-osastoihin.
Kaikki Maavoimien 8 joukko-osastoa ovat mukana laajassa kokeilussa, jossa kehitetään asevelvollisten koulutuksen rakennetta, sisältöjä ja menetelmiä. Kokeilu on osa Koulutus 2020 -ohjelmaa, joka on Puolustusvoimien koulutusalan tämän vuosikymmenen merkittävin uudistushanke. Ohjelmalla monipuolistetaan koulutusta ja tehostetaan ajankäyttöä. Koulutusta kehittämällä pyritään hyödyntämään yhä paremmin varusmiesten osaamista ja monipuolisia oppimisvalmiuksia.
– Koulutus 2020 -ohjelma päivittää Maavoimien varusmieskoulutuksen vastaamaan nykynuorison kykyyn oppia ja hyödyntää oppimisessa laajasti erilaisia oppimismenetelmiä, kertoo tutkija Jarkko Kosonen Maavoimien esikunnasta.
Koulutuksessa hyödynnetään aiempaa paremmin teknologiaa, kuten simulaattoreita ja verkko-oppimismenetelmiä. Niiden avulla opiskeltaviin asioihin pystytään tutustumaan etukäteen ennen maastoharjoitusta.
– Näin saamme enemmän aikaa harjoitteluun maastossa, Kosonen lisää.
Nyt kokeiluun tulevaa koulutuskokonaisuutta on kokeiltu ja pilotoitu Porin prikaatissa ja Maasotakoulussa vuodesta 2018 lähtien. Kokeiluista saadut havainnot on hyödynnetty Koulutus 2020 -ohjelman kehittämisessä ja nyt alkavassa laajassa kokeilussa.
Vuonna 2020 toteutettavan kokeilun perusteella päätetään, mitkä ohjelman mukaiset uudistukset otetaan pysyvään käyttöön vuoden 2021 alussa.
Palvelus muodostuu koulutusjaksoista
Jokainen alokas aloittaa palveluksensa kuuden viikon pituisella alokasjaksolla sekä tätä seuraavalla 6 viikon koulutushaarajaksolla. 12 palvelusviikon jälkeen koulutus eriytyy johtajakoulutukseen tai miehistön erikoiskoulutukseen. Palveluksen loppupuolella sekä johtajat että miehistö harjoittelevat yhdessä sodan ajan kokoonpanossaan joukkokoulutusjaksolla, joka kestää 6 viikkoa.
Varusmiespalvelus muodostuu jaksoista, kursseista ja harjoitteista.
Uudistus parantaa koulutuksen tavoitteellisuutta ja nousujohteisuutta. Varusmieskoulutuksen jaksot muodostuvat jatkossa kursseista, joille on määritelty yhteiset tavoitteet ja sisällöt. Kursseilla koulutettavat asiat muodostavat kokonaisuuksia, joita käsitellään kurssiviikon aikana erilaisia opetus- ja oppimismenetelmiä hyödyntäen.
– Koulutuksen kurssimuotoisuudesta on saatu hyviä kokemuksia ja myönteistä palautetta joukko-osastoilta. Kurssimuotoisuus on parantanut koulutuksen tavoitteellisuutta. Kurssit ovat helposti käsiteltäviä kokonaisuuksia koulutettaville ja kouluttajille. Valtakunnallisesti tuotetut yhteiset oppimateriaalit ovat keventäneet kouluttajien työkuormaa kurssiviikkojen suunnittelussa ja toteutuksessa, toteaa tutkija Jarkko Kosonen.
Esimerkki siitä, miltä alokasjaksoon kuuluva Suojautuminen-kurssin viikko-ohjelma näyttää. Koulutus on tehokasta maanantaista perjantaihin.
Varusmieskoulutus muodostuu koulutusjaksoista, kursseista ja harjoitteista
- Koulutusjakson (alokasjakso, koulutushaarajakso, erikoiskoulutusjakso, joukkokoulutusjakso) kesto 6 viikkoa. Johtajakoulutusjakson kesto on aliupseerikurssilla 12 viikkoa ja reserviupseerikurssilla 16 viikkoa
- Kurssin kesto 1–4 kalenteriviikkoa
- Harjoitteen kesto 2–8 tuntia
Nykyaikaiset koulutus- ja oppimismenetelmät tehostavat koulutusta
Varusmiehet käyttävät Puolustusvoimien Moodle-oppimisympäristöä oppimisen tukena. Moodlen kautta varusmiehet saavat käyttöönsä koulutusmateriaalia omatoimiseen opiskeluun, asioiden kertaamiseen ja osaamisensa testaamiseen.
Kurssiviikkoihin ja harjoitteisiin orientoidutaan joko itsenäisesti tai varusmiesryhmässä. Orientoituminen ja omatoiminen opiskelu voivat olla lyhyiden opetusvideoiden katsomista, aiheeseen perehtymistä sotilaan käsikirjan avulla tai johdettua ryhmäkeskustelua aamuisin järjestettävissä tietoiskuissa. Asioihin ennalta perehtyminen tehostaa koulutusta ja siihen käytettävissä olevaa aikaa. Kouluttajan johdolla päästään koulutettaviin asioihin aiempaa syvemmälle ja niitä ehditään harjoittelemaan ja toistaa entistä enemmän.
Varusmiesten oppimisympäristöjä kehitetään entistä monipuolisemmiksi. Vuoden 2020 alusta jokaisessa varusmiestuvassa on käytössä välineet, joilla varusmiehet voivat opiskella verkko-oppimisympäristöissä. Simulaattoriavusteiset harjoitukset ja oppimisympäristöt mahdollistavat yksittäisen taistelijan ja sotilasjoukon monipuolisen koulutuksen erilaisiin taitoihin ja tilanteisiin.
Toimintakykykoulutus jatkuu reserviin asti
Sotilaan toimintakyvyn kokonaisvaltainen kehittäminen aloitetaan alokasjakson ensimmäisellä viikolla, ja se jatkuu koko palveluksen ajan. Koulutuksen tavoitteena on, että asevelvollinen ylläpitää ja kehittää omaa toimintakykyään palveluksen jälkeen koko reservissä olon ajan. Varusmieskoulutuksessa otetaan käyttöön valtakunnallinen toimintakykykoulutus. Koulutus jakautuu taistelijan mieli- ja taistelijan keho -ohjelmiin.
Taistelijan keho -ohjelmassa kehitetään varusmiesten fyysistä kuntoa nousujohteisesti sekä koulutetaan varusmiehille keinoja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi (esim. lepo, ravinto, palautuminen, peruskunto, kestävyysvoima). Taistelijan mieli -koulutus auttaa varusmiestä oman motivaationsa ymmärtämisessä ja vahvistamisessa, itseluottamuksen kehittämisessä sekä opettaa työkaluja stressaavista tilanteista selviämiseksi ja toimintakyvyn palauttamiseksi.
Lähes 10 000 uutta alokasta Maavoimiin
- Jääkäriprikaatiin 1 175 alokasta
- Kaartin jääkärirykmenttiin 840 alokasta
- Kainuun prikaatiin 1 800 alokasta
- Karjalan prikaatiin 2 080 alokasta
- Maasotakouluun 320 alokasta
- Panssariprikaatiin 1 340 alokasta
- Porin prikaatiin 2 250 alokasta
- Utin jääkärirykmenttiin 116 alokasta
