Hyppää sisältöön

Liikkuvuus ja taistelijan toimintakyky Maavoimien kehityksen kärjessä

Maavoimat
Julkaisuajankohta 12.2.2020 14.40
Uutinen

Maavoimien pitkäjänteinen kehittäminen jatkuu suunnitelmallisesti 2020- ja 2030-luvuilla. Tällä hetkellä Maavoimat on historiansa parhaassa kunnossa, Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko sanoi mediatilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona 12.2.

Maavoimien materiaalisen kehittämisen painopisteitä ovat liikkuvuus ja taistelijan toimintakyky.

Maavoimat kehittää muun muassa taistelijan suojavarustusta ja pimeätoimintakykyä. Liikkuvuuden osalta tehdään selvitystyötä kansainvälisissä hankkeissa, joissa tähdätään uudenlaisen panssariajoneuvon ja arktisen ajoneuvon kehittämiseen.

- Merivoimien ja Ilmavoimien strategiset hankkeet eivät ole pois Maavoimien kehittämisestä. Teimme 2010-luvulla useita onnistuneita hankintoja, kuten käytettyinä ostetut raskaat raketinheittimet, panssarihaupitsit ja Leopard-taistelupanssarivaunut. Niiden myötä saimme suorituskykyä pitkälle 2030-luvulle, kenraaliluutnantti Hulkko sanoo.

Varusmiespalvelus murroksessa

Varusmiespalveluksen haasteena on tällä hetkellä miespuolisen ikäluokan palveluskelpoisuus ja syntyvyyden vaikutus varusmiespalveluksen suorittaneiden määrään tulevaisuudessa.

- Varusmiespalvelus on murroksessa. Meidän tulee tarkastella, kuinka yhä useampi nuori mies ja nainen suorittaisi varusmiespalveluksen. Jokaisen ei tarvitse olla rynnäkkökiväärimies, vaan meillä on yhtä tärkeitä, erilaisia tehtäviä esimerkiksi virtuaalikoulutuksen parissa. Tarjolla on yhteensä 425 eri palvelustehtävää A- ja B-palveluskelpoisuusluokissa.

Naisten vapaaehtoiseen palvelukseen haki viime vuonna yli 1 000 naista. Heistä 800 - 1 000 aloittaa varusmiespalveluksen.

- Naisten rekrytointia palvelukseen on edelleen tehostettava. Meidän pitää kyetä viestimään yhä paremmin varusmiespalveluksen mahdollisuuksista ja hyödyistä myös tulevissa opinnoissa ja työtehtävissä. Naisten palveluksessa on merkittävästi potentiaalia, jota pitäisi hyödyntää tehokkaammin.

Valmiusyksiköistä pataljooniksi

Varusmiespalveluksesta saatu palaute on erittäin hyvällä tasolla, mutta järjestelmää kehitetään jatkuvasti eteenpäin. Koulutus 2020 -ohjelman kokeilut ovat laajentunet kaikkiin Maavoimien joukko-osastoihin. Tavoitteena on entistä nykyaikaisempi, digitalisaatiota hyödyntävä varusmieskoulutus, jossa voidaan ottaa yhä paremmin huomioon varusmiesten yksilölliset tiedot ja taidot.

Erityisen positiivisesti varusmiespalvelustaan arvioivat valmiusyksikkökoulutuksen saaneet varusmiehet. Vuonna 2017 käynnistetyt valmiusyksiköt palvelevat hyvin myös Maavoimien valmiutta.

- Valmiusyksiköt ovat erittäin suorituskykyinen ja motivoitunut joukko, joka on jatkuvassa valmiudessa. Valmiusyksiköt ovat meidän ensivasteemme maanpuolustukseen. Valmiusyksiköitä ollaan laajentamassa edelleen valmiuspataljooniksi. Kokeilut ovat käynnissä Panssariprikaatissa ja Porin prikaatissa, Maavoimien komentaja kertoo.

Paikallispuolustuksen merkitys korostuu

Tärkeimpiä Maavoimien harjoituksia vuonna 2020 ovat kansainvälisesti Ruotsissa järjestettävä Aurora ja Norjassa järjestettävä Cold Response sekä kotimaassa mekanisoitujen joukkojen Arrow 20, maavoimien pääsotaharjoitus Etelä 20, kokonaistulenkäyttöön keskittyvä Maavoimien vaikuttamisharjoitus sekä kevään ja syksyn paikallispuolustusharjoitukset ympäri Suomen.

- Paikallispuolustusharjoitukset ovat alueellisesti näkyviä harjoituksia, joissa korostuu viranomaisyhteistyö. Harjoitukset palvelevat sotilaallisen maanpuolustuksen lisäksi muihinkin yhteiskunnan kriisitilanteisiin varautumista.

Paikallispuolustusta kehitetään tulevina vuosina merkittävästi.

- Paikallispuolustus on yksi Maavoimien kehittämisen painopisteistä ja sillä on tärkeä rooli Maavoimien taistelussa.

Reserviä voidaan kouluttaa entistä tehokkaammin vuonna 2020 voimaan tulleen vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen uudistuksen kautta.

- Tänä vuonna koulutetaan kolminkertainen määrä reserviläisiä erityisesti paikallispuolustuksen tehtäviin. Reserviläisissä on valtava määrä potentiaalia ja se motivaatio, joka harjoituksissa tapaamistani reserviläisistä välittyy, on minulle erityinen ylpeyden aihe, kenraaliluutnantti Hulkko sanoo.

´