Loppusota - varusmiesten näytön paikka

METSO 16 -harjoituksessa Vuosangassa taistelut ovat käyneet kiivaina. Kärjet ovat edenneet, simulaattorit ilmoittaneet tappioista ja kaikessa toiminnassa ollut niin sanotusti tekemisen meininki. Varusmiesten motivaatio on läpi harjoituksen ollut huipussaan, eikä ihme sillä METSO 16 on usean harjoitukseen osallistuvan loppusota.

Loppusota on varusmiehille todellinen näytön paikka. Siinä mitataan taisteluiden kokonaisuutta,sitä pystyvätkö yksittäiset taistelijat täyttämään tehtävänsä, toimivatko taistelijat yhdessä ryhmänä, johtavatko johtajat joukkoaan tehokkaasti ja saadaanko annetut tehtävät toteutettua. Onnistuneet taistelut vaativat valtavan määrän yksilö- ja joukkotason osaamista sekä toimivaa yhteistyötä. METSO 16 –harjoituksessa kaikki on sujunut mallikkaasti.

Se, että nuorista saadaan vajaassa kuudessa kuukaudessa tai kaikkein vaativimpiin tehtäviin vuodessa koulutettua suorituskykyinen sodan ajan joukko, vaatii toimivan ja nousujohteisen koulutuksen, kehityshakuisia kouluttajia sekä ennen kaikkea nopeasti uusia asioita omaksuvia ja motivoituneita nuoria.

- Kehityskaari alkaa varusmiehillä heti ensimmäisenä palveluspäivänä, kun he saapuvat varuskuntaan täysin outoon ympäristöön ja outojen ihmisten keskelle. Jo ensimmäisen viikon aikana he huomaavat niin sanotusti olevansa samassa veneessä ja alkavat nopeasti ryhmäytyä ja pitää huolta toisistaan, harjoituksessa ensimmäisen jääkärikomppanian pääkouluttajana toimiva kapteeni Jarmo Birling kertoo.

Kun palveluksen alun kahdeksan viikkoa kestävä P-kausi on ohi, sotilaan perustaidot kuten maastossa liikkuminen ja aseen käsittely ovat hallussa. Sen jälkeen alkavalla E-kaudella varusmiehille annetaan tehtäviensä vaatima erkoiskoulutus.

- Kerron yksikölleni aina P-kauden loputtua, että olette sotilaita mutta nyt teistä aletaan tekemään erikoiskoulutettuja taistelijoita. Se tavallaan kääntää kirjassa aivan uuden sivun, kapteeni Birling toteaa.

J-kauden aikana kaikki E-kaudella saatu erikoisosaaminen nivotaan yhteen ja sitä opitaan käyttämään tehokkaasti yhteiseen tavoitteeseen pääsemiseksi. Kaikki huipentuu juuri käynnissä olevassa loppusodassa, jossa osaaminen laitetaan testiin.

- Loppusota on kyllä sellainen näytönpaikka miehistöstä johtajiin – kaikilla tasoilla. Varusmiehet ovat viimeisen lähes puolen vuoden tai vuoden aikana tehneet kovan ja raskaan työn, heillä on ollut pitkiä harjoituksia ja poissaoloja kotoa. Nyt he haluavat näyttää kouluttajille mutta etenkin itselleen, että he osaavat asiansa, Birling sanoo.

Birligin kanssa samaa mieltä on Vuosangan maastosta taisteluiden keskeltä löytyvä panssarintorjuja Riku Karhula.

- Täällä loppusodassa on ollut todella kiva olla, kyllä tätä on odotettukin! Varusmiespalvelus on valmistanut meitä siihen, että pystymme suoriutumaan tehtävistämme ja niiden vaatimuksista. Mentaliteetti tänne lähtiessä oli, että nyt annetaan kaikkemme, hän sanoo.

Takatulpalla vastustajaa odottelevat taistelupelastaja Elias Hakola sekä jääkäriryhmänjohtaja, alikersantti Markus Mäkelä. Kaksi vastustajan vaunua on jo ajanut ohi ja kolmannella takatulppa räjähtää.

- Panoksia on enemmän loppusodassa kuin muulloin. Vielä en ole päässyt taistelupelastajan hommia tekemään mutta taistelukosketusta on tullut paljon, Hakola kertoo.

Hakolan palvelusaika on puoli vuotta, ja hän on ollut tyytyväinen sen kestoon. Alun perin puolen vuoden varusmiespalvelusta suunniteli myös alikersantti Mäkelä.

- Inttiin lähdin ihan sillä periaatteella, että olen siellä sen kuusi kuukautta. Kahden viikon jälkeen päätin kuitenkin, että haluan olla täällä vuoden. Nyt itseasiassa hain juuri tuonne Maanpuolustuskorkeakouluun opiskelemaan, Mäkelä sanoo.

Nuoret varusmiesjohtajat kuten Mäkelä ovat palveluksensa aikana saaneet suuren tehtävän hoidettavakseen. Taisteluissa he ovat vastuussa kaikesta, mitä heidän joukkonsa tekee.

- Varusmiesjohtajana toimiminen on nuorelle iso potti hoidettavaksi. Väitänkin, että suurin henkinen kasvu tapahtuu juuri johtajilla. Vastuun kantaminen omien tekemisten lisäksi myös muista vaatii suurta kehitystä nuorilla miehillä ja naisilla, kapteeni Birling sanoo.

Mäkelä itse kertoo, että varusmieskoulutuksen nousujohteisuutta ei itse oikeastaan palveluksen aikana huomaa. Ainoastaan taaksepäin katsoessaan ymmärtää kuinka nopeasti on ottanut haltuun isojakin asioita.

- Johtajana oppiminen tapahtuu ennen kaikkea käytännössä, saat sen joukon itsellesi ja alat siitä kokoamaan sitä tyyliä miten sitä johdat ja saat kaikki toimimaan hyvin yhteen.

Karhula, Hakola ja Mäkelä ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että varusmiespalvelus on antanut heille paljon uusia ja uniikkeja kokemuksia, kavereita ja osaamista.

- Nyt otetaan kuitenkin tästä vielä kaikki irti ja vedetään loppuun asti täysillä! Mäkelä tuumaa.

Pian käännetään taas uusi sivu kirjassa nimeltä asevelvollisuus. Loppusota on huomenna ohi, vielä viikko kasarmilla ja sen jälkeen on kotiutumisen vuoro. Varusmiespalvelus on päättynyt mutta asevelvollisuus jatkuu. Olemme iloisia saadessamme näin suorituskykyisen joukon vahvistamaan edelleen reserviämme.