Maakuntakomppanian virka-apujoukkueelle pelastuskalusto tutuksi

Pohjois-Kymenlaaksolainen reserviläinen Juha on Pohjois-Kymen maakuntakomppanialainen. Paikallisturvallisuutta hän kuvailee tärkeäksi esimerkiksi rautatien ja läheisen merenkulun vuoksi. - Paikallisturvallisuus on tärkeää. Paikallispuolustus näkyy siten, että harjoittelemme ympäri Kymenlaaksoa ja Puolustusvoimien ajoneuvoja ja muuta liikennettä näkyy, kuvailee Juha.

- Osaamista on ylläpidetty näillä paikallispuolustusharjoituksilla ja monet maakuntakomppanioiden reserviläiset pitävät taitojaan yllä myöskin omaehtoisesti käymällä vapaaehtoisissa harjoituksissa ja Maanpuolustuskoulutuksen erilaisilla kursseilla. 
- Jokaisella suomalaisella varmaan on se sama tahto ja velvollisuus maatansa puolustaa, sanoo Juha.

Karjalan prikaatin pelastuspäällikkö Raimo Toppi muun muassa ohjaa sotilaspalokuntia ja koordinoi Puolustusvoimien tämän alan viranomaisyhteistyötä Kaakkois-Suomessa. Turvallisuusviranomaiskentän osana toimiva pelastusjoukkueen harjoittelu on myös lakisääteistä. Kuten terveydenhuoltokin, pelastustoimintaa ei voi unohtaa tärkeänä turvallisuustekijänä normaali- kuten poikkeusoloissakin. 

- Turvallisuus on yksi iso kokonaisuus. Harjoittelua on lisätty, jotta viranomaiset saavat yhteistä toimivuutta ja toistensa tukemisen mahdollisuuksia. Harjoitusmuotoja on monia. Toisinaan harjoitellaan johtamista ja toisinaan muita toiminnan vastuita.

- Yhteistoiminnan harjoittelulla on suuri merkitys kansalaisille, että he näkevät, kun tämänkin turvallisuusosa-alueen toimijat kaupunkien ja kuntien keskustoissa liikkuvat. Pyrimme tiedottamaan toimistamme, jotta kukaan ei säikähdä, kun liikumme ja näymme enemmän, sanoo Raimo Toppi.

Reserviläinen ja kouluttaja Aki on turvallisuusalan ammattilainen ja kotoisin Uudeltamaalta. Vapaaehtoisiin kertausharjoituksiin hakeutunut Aki on Maanpuolustuskoulutuksen kursseilla koulutettu kouluttaja. 

- Paikallisturvallisuus se on tärkeä asia ja siinä viranomaiset ja puolustusvoimat tekee yhteistyötä sen alueen turvallisuuden hyväksi, sanoo Aki.

- Meillä kotiseudulla on tällaisia isoja paikallispuolustusharjoituksia useita kertoja vuodessa ja se näkyy sillä tavalla, että kadulla liikkuu reserviläisiä, varusmiehiä, poliiseja ja pelastuslaitosta. He tekevät yhteistyötä ja aika usein siellä olen itsekin mukana ja tuttuja reserviläisiä on sitten harjoituksissa, jatkaa Aki.

Aki pitää tärkeänä, että osaamista ylläpidetään ja hänen mielestään se onnistuu vain käymällä harjoituksissa ja harjoittelemalla asioita, joista parhaat käytännöt muuttuvat usein. - Iso motivaatio ovat nämä ihmiset, jotka tätä hommaa pyörittävät.  Pyyteetöntä työtä tekevät kaverit työtä vapaaehtoisesti ja ovat hyviä tyyppejä. Minun mielestä tämä yhteishenki on yksi tärkeimmistä asioista ja tämä yhdessä tekemisen meininki - hyvää porukkaa on tässä, kertoo Aki innostuneesti.

Maanpuolustuskoulutuksen Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiirissä valmiuspäällikkönä työskentelevä majuri evp Tapio Lakela on toiminut puolustusvoimien eri koulutustehtävissä Karjalan prikaatissa viimeiset 20 vuotta. Hän on kouluttanut reserviläisiä joukkojen perustamiseen, kuten nykyäänkin paikallisjoukkojen tehtävänä on.

- Paikallisturvallisuus on iso asia. Kuka meistä ei haluaisi, että perusasiat kotiseudulla ei olisi kunnossa. Tämä tarkoittaa sekä valtakunnallisesti että paikallisesti viranomaisten ja järjestöjen yhteistyötä, unohtamatta yksittäisten henkilöiden panostusta. Aina voit olla mukana, kun osaat ja tunnet oman alueesi erityispiirteet sekä viranomaisten kanssa on tehty harjoitteita, sanoo Lakela. 

Miten paikallispuolustus näkyy Lakelan kotiseudulla?
- Valmiuspäälliköt työskentelevät tiiviissä yhteistyössä Puolustusvoimien aluetoimistojen ja joukko-osastojen, paikallisjoukkojen sekä oman piirin koulutuspäälliköiden kanssa. Tätä työtä tehdään yhdessä erityisesti aluetoimistojen ja joukko-osastojen VPM-upseerien ja – aliupseerien kanssa.
Käytännön yhteistyö näkyy parhaiten harjoitusten suunnittelun ja reserviläisten rekrytoinnin osalta. Rekrytoinnin osalta osin järjestettyjen tilaisuuksin kohdalla, mutta myös henkilökohtaisten kontaktien ja yhteydenpitojen osalta.

Paikallispuolustusharjoitusten suunnittelutilaisuuksiin MPK on ollut kutsuttuna, joissa olen saanut ollut mukana. Aikaisempaan kokemuksiini poiketen suurin muutos on ollut eri viranomaisten laaja osallistuminen harjoituksiin. Sen lisäksi, että viranomaisten osaavat asiansa, niin näen suuren merkityksen sille, että keskeiset toimijat tuntevat toisensa. Tämä on myös kolmannen sektorin etu.

Mistä tahto ja motivaatio paikallisturvallisuuden ylläpitämiseen tulee Tapio Lakelalle?
- Uskoisin, että yhteinen lähihistoria sekä tiedotusvälineiden välittämä tieto maailmalta lisää tiedonhalua paikallisturvallisuudesta, josta taas kumpuaa tahtoa ja motivaatiota osallistua omalla panoksellaan paikallisturvallisuuden kehittämiseen. Eri konfliktit, pakolaisongelma ja pandemia ovat yhä lähempänä jokaisen arkea, kuin aikaisemmin. Huoli omasta ja lähiomaisten turvallisuudesta saa ehkä ihmiset ajattelemaan keinoja, miten he itse voi olla rakentamassa turvaverkkoja yhteiskuntaan.

- Valmiuspäälliköt työskentelevät tiiviissä yhteistyössä Puolustusvoimien aluetoimistojen ja joukko-osastojen, paikallisjoukkojen sekä oman piirin koulutuspäälliköiden kanssa. Tätä työtä tehdään yhdessä erityisesti aluetoimistojen ja joukko-osastojen VPM-upseerien ja – aliupseerien kanssa.
Käytännön yhteistyö näkyy parhaiten harjoitusten suunnittelun ja reserviläisten rekrytoinnin osalta. Rekrytoinnin osalta osin järjestettyjen tilaisuuksin kohdalla, mutta myös henkilökohtaisten kontaktien ja yhteydenpitojen osalta.
Paikallispuolustusharjoitusten suunnittelutilaisuuksiin MPK on ollut kutsuttuna, joissa olen saanut ollut mukana. Aikaisempaan kokemuksiini poiketen suurin muutos on ollut eri viranomaisten laaja osallistuminen harjoituksiin. Sen lisäksi, että viranomaisten osaavat asiansa, niin näen suuren merkityksen sille, että keskeiset toimijat tuntevat toisensa. Tämä on myös kolmannen sektorin etu. 

Millaista yhteistoimintaa on eri paikallisturvallisuuden toimijoiden välillä (viranomaiset, yritykset, reserviläiset, muut organisaatiot)?
- Keskeiset yhteistoiminnan muodot ovat prikaatin johtamat alueelliset suunnitteluryhmät sekä niihin liittyvät harjoitusten valmistelut. Lisäksi yksittäisten harjoitusten suunnittelu vaatii oman aikansa eri toimijoiden kesken. 

Kymenlaaksoon perustettiin 2018 koulutusjärjestöjen yhteistyöryhmä ”KOVER Kymenlaakso”, jonka keskeiseksi tehtäväksi määritettiin olemassa oleviin rakenteisiin tukeutuen ja niitä vahvistaen luoda verkosto, joka parantaa järjestöjen yhteistyötä, tehostaa kokonaisturvallisuuden koulutuksen järjestämistä ja harjoitusten toteuttamista sekä kehittää viestintää ja tiedonkulkua toimijoiden kesken.

Yhteistyöryhmä oli suunnittelemassa viime syksylle ajateltua valmiuskeskusharjoitusta yhdessä Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän, Kouvolan kaupungin sekä Kymenlaakson pelastuslaitoksen kanssa. Tarkoituksena oli perustaa valmiuskeskus, johon olisi evakuoitu henkilöitä. Eri järjestöt olisivat olleet mukana tukemassa viranomaisia. Valitettavasti harjoitus peruuntui koronan takia, mutta toivottavasti se toteutetaan myöhemmin.

Millä tavoin kurssien koulutuksen tasoa MPK:ssa ylläpidetään?
- Puolustusvoimien kanssa yhteistoiminnassa MPK suunnittelee ne tarpeet, joihin sijoitettujen reserviläisten yksilötaitojen kouluttamiseen ja ylläpitämiseen on tarve järjestään eri kursseja. Tarvittaessa Puolustusvoimat tukee henkilökunnallaan näitä kursseja. Tällä halutaan varmistaa, että viimeiset tiedot ja taidot sekä välineet tulevat oikein koulutetuiksi.
Näiden lisäksi on tehty valtakunnallisesti mittava määrä koulutusohjelmia, joilla ylläpidetään   koulutuksien laatua ja varmistetaan se, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin valmiuden sekä reserviläisten tietojen ja taitojen ylläpitoa. 

Kaikille kursseille osallistuville tehdään palautekysely. Osalle kursseista on tehty itsearviointi ja tämän lisäksi alueellinen- tai valtakunnallinen auditointi. Puolustusvoimien edustaja on ollut mukana auditoinneissa auditoijan roolissa. Näiden auditointien, palautteiden ja havaintojen perusteella koulutusta kehitetään.