Maasotakoulu juhlii 20-vuotispäiväänsä

Maasotakoulu juhlii vuosipäivänään 19.10.2021, ja tänä vuonna on erityinen syy juhlaan: Maasotakoulu perustettiin nykymuotoisena vuonna 2001 eli tasan 20 vuotta sitten.

Maasotakoulun edeltäjiä ovat muun muassa Vöyrin sotakoulu, joka perustettiin vuonna 1918 Pohjanmaalla sekä Päällystöopisto ja Maanpuolustusopisto. Lappeenrannassa on sotilasopetuslaitos vuodesta 1945. 

Maasotakoulu vaalii edeltäjiensä historiaa ja perinteitä muun muassa järjestämällä aliupseeriston perinnepäivänä, Vöyrin päivänä 26. tammikuuta eri tapahtumia. Silloin nuoret ammattialiupseerit vastaanottavat perinteitä Perinteiden yönä, johon kuuluu muun muassa kohtaaminen 1700-luvun edeltäjien eli aliupseeriston perinnehenkilöiden vääpeli Rothin ja alaisensa aliupseeri korpraali eli silloisen "alaupseeri" Spoofin kanssa. Lisäksi Vöyrin päivänä eri puolustushaarojen aliupseeriston perinnemestarit esittelevät nuorille aliupseereille aliupseeriston historiaa.

Kuvassa aliupseeriston "perinnehenkilöt" tervehtivät uusia aliupseereita vuosisatojen takaa Vöyrin päivänä 2021.

Vöyrin sotakoulusta Päällystöopistoksi

Vöyrin sotakoulu aloitti toimintansa 26.1.1918 Vöyrin pitäjässä Pohjanmaalla. Se oli ensimmäinen alipäällystöä kouluttanut sotilasopetuslaitos itsenäisessä Suomessa. Koulutus jouduttiin keskeyttämään Vöyrissä 5.4.1918 vapaussodan vuoksi. Suomalaisen kanta-aliupseerikoulutuksen katsotaan alkaneen Vöyrin sotakoulusta.

Säännöllinen alipäällystön koulutus alkoi vuonna 1921 Viipurin Markovillassa, jossa koulu toimi Jalkaväen Aliupseerikoulun, Jalkaväen Kapitulanttikoulun ja Taistelukoulun Aliupseeriosaston nimillä. Talvisodan aikana koulu toimi Kuopiossa ja jatkosodan aikana Hämeenlinnassa.

Lappeenrannassa on toiminut sotilasopetuslaitos vuodesta 1945 alkaen. Jalkaväen Aliupseerikoulu aloitti toimintansa Lappeenrannassa 4.2.1945. Koulun johtajana toimi tuolloin eversti Aarne Kiira.
Koulu sai toimitiloikseen Ratsuväkiprikaatin aliupseerikoulun ja Viestieskadroonan käytössä olleet tilat niin sanotulta uudelta kasarmialueelta lentokentän kupeesta. Nykyisin aluetta kutsutaan Leirikentäksi, alueen kaupunginosan nimen eli Leirin mukaisesti. Sen juuret johtavat alueella Venäjän vallan aikana pidettyjen sotaväen leirien mukaan. 

Koulun nimi muuttui koulutusuudistusten myötä vuonna 1952 Kanta-aliupseerikouluksi ja edelleen vuonna 1966 Aliupseerikouluksi. Aliupseerikoulusta tuli Päällystöopisto 1.3.1974 ja sen ensimmäisenä johtajana toimi eversti Raimo Viita.

Varusmieskoulutusta Uudenmaan Rakuunapataljoonassa Rakuunamäellä 1970-80-luvulla. Aseena kevyt sinko 55 S 55. Kuva: Sotamuseo, kuvaaja: Matti Kaltokari.

Maanpuolustusopistoksi

Päällystöopisto muuttui Puolustusvoimien uuden johtamis- ja hallintojärjestelmän myötä 1.1.1993 alkaen Maanpuolustusopistoksi. Maanpuolustusopiston ensimmäisenä johtajana toimi eversti Pertti Pyötsiä.

Maanpuolustusopisto suunnitteli ja järjesti opistoupseerin tutkintoon johtavan opetuksen sekä järjesti täydennyskoulutusta Puolustusvoimien palkatulle henkilöstölle.

Maanpuolustusopisto toimi kahdella mäellä. Rakuunamäellä, josta se oli saanut haltuunsa rakennuksia 1989 tapahtuneen Uudenmaan Rakuunapataljoonan lakkauttamisen yhteydessä sekä Leirikentällä, jossa sijaisi esikunta, ruokala, pääosa koulutus- ja majoitustiloista sekä huollon rakennukset: varusvarasto, autohalli, korjaamo ja panssarihalli.

Rakuunamäeltä Maasotakoulu siirtyi kokonaan Leirikentälle kesällä 2018, kun viimeisetkin osastot, mukaan lukien esikunta, muuttivat.

Maasotakoulu perustetaan

Maasotakoulu perustettiin 1.8.2001. Maasotakoulun ensimmäisenä johtajana toimi eversti Antti Lankinen. Maasotakoulun perustamisen myötä Lappeenrannassa alkoi myös kadettikoulutus. Koulutuskeskus perustettiin Maasotakoulun joukkoyksiköksi vastaamaan palkatun henkilöstön eli lähinnä suomalaisten ammattialiupseerien koulutuksesta.

Organisaatiouudistuksia

Maasotakoulu oli vuoden 2007 loppuun Pääesikunnan alainen joukko. Kun Maavoimat perustettiin vuonna 2008, Maasotakoulusta tuli Maavoimien komentajan alainen joukko.
Puolustusvoimien joukko-osastorakenteen muutoksen jälkeen Maasotakoulu jatkoi 1.1.2015 alkaen toimintaansa uusimuotoisessa kokoonpanossa. Maasotakoulun toimintoja järjesteltiin uudelleen liittämällä Reserviupseerikoulu Haminassa joukkoyksiköksi Maasotakouluun ja perustamalla Maavoimien tutkimuskeskus pääosiltaan Haminaan 1.1.2015. Kolmantena joukkoyksikkönä jatkoi toimintaansa Koulutuskeskus.

Maavoimien aselajikoulujen osalta tehtiin 1.1.2015 seuraavat uudelleenjärjestelyt:
•    Jalkaväkikoulu perustettiin Lappeenrantaan ja se liitettiin osaksi Koulutuskeskusta.
•    Pioneeri- ja suojelukoulun nimi muutettiin Pioneerikouluksi ja se siirrettiin Lappeenrantaan lakkautetusta Keski-Suomen Pioneerirykmentistä Keuruulta osaksi Maasotakoulun Koulutuskeskusta.
•    Panssarikoulu liitettiin osaksi Maasotakoulun Koulutuskeskusta. Toiminnot jäivät Panssariprikaatin yhteyteen Hattulan Parolannummelle. Maavoimien tutkimuskeskuksen Panssarisektori toimii Hattulassa.
•    Tykistökoulu liitettiin osaksi Maasotakoulun Koulutuskeskusta. Toiminnot jäivät Porin prikaatin yhteyteen Kankaanpään Niinisaloon. Siellä toimii myös Maavoimien tutkimuskeskuksen Tykistösektori.
•    Viestikoulu liitettiin osaksi Maasotakoulun Koulutuskeskusta. Toiminnot jäivät Panssariprikaatin yhteyteen Riihimäelle. Maavoimien tutkimuskeskuksen Viestisektori toimii Riihimäellä.

Kuvassa jalkaväen taistelija, aliupseeri Jalkaväkikoulun maastoharjoituksessa Taipalsaarella huhtikuussa 2021.

Jalkaväkirykmentti 1 ja Jalkaväkirykmentti 2 ovat Maasotakoulun perinnejoukko-osastoja. Lisäksi vaalitaan Maanpuolustusopiston ja sitä edeltävien oppilaitosten, ali-, toimi- ja opistoupseerikoulutuksen sekä rakuunoiden perinteitä. Perinteet ilmenevät henkilöstön toiminnassa niiden tuntemisena, arvostamisena ja esilletuomisena eri tilaisuuksissa.

Maasotakouluun kuuluva Rakuunasoittokunta konsertoi Kaakkois-Suomessa aktiivisesti niin Puolustusvoimien omissa tilaisuuksissa kuin eri konserteissa. Rakuunasoittokunta täyttää vuonna 2021 tasan sata vuotta.

Monia eri nimiä aiemmin: Rottakoulu ja Pökköpääopisto

Lappeenrannassa toiminutta Puolustusvoimien oppilaitosta on kutsuttu myös muilla, ei-niin-mairittelevilla nimillä. Maasotakoulun edeltäjiä on joskus kutsuttu "Rottakouluksi". Legendan mukaan nimitys tulee siitä, kun kursseilla olleet sotilaat kulkivat Lappeenrannassa yöjuoksuissaan "rähinäremmin" tai "komentovyön" olkaosan hihnan repsottaessa vain takaa kiinnitettynä kuin rotan häntä. Tuolloin "rähinäremmi" kuului pakollisena osana univormuun, mutta se piti jättää ravintolaan mennessä narikkaan.

Nykyään maasotakoululaiset koettavat parhaansa mukaan pukeutua ja toimia tyylikkäästi sekä YLPALVO:n eli yleisen palvelusohjesäännön mukaan myös pukeutumisen osalta.

Onpa Maasotakoulun edeltäjiä kutsuttu myös Pökköpääopistoksi. Sen taustalla on Kouluttajan opas noin vuodelta 1984. Siinä opetettiin sotilaiden kouluttajille muun muassa maalitaulujen tekoa. Pökköpääksi nimitettiin puusta veistettyä pään muotoista maalitaulua, joka oli asetettu kannon päälle.

Nykyisin välineet ovat modernisoituneet ja käytössä on uudempaa maalitauluteknologiaa.

Koulutamme aliupseereita, kadetteja, varusmiehiä, upseerioppilaita, reserviläisiä

Perinteisesti Maasotakoulu ja sen edeltäjät ovat kouluttaneet erityisesti ammattialiupseereita. Aliupseerien ja muiden Puolustusvoimien palkatun henkilökunnan täydennyskoulutuksen lisäksi Maasotakoulussa opiskelee kadetteja eli ammattiupseeriksi, sotatieteiden kandidaateiksi ja maistereiksi opiskelevia henkilöitä. Kadettien pääopinahjo on Maanpuolustuskorkeakoulu (MPKK) Helsingin Santahaminassa, mutta suuri osa heidän opinnoistaan suoritetaan Maasotakoulussa ja Maasotakoulun aselajikouluissa.

Maasotakoulu kouluttaa myös asevelvollisia eli varusmiehiä, vapaaehtoista naisten asepalvelusta suorittavia ja reserviläisiä. Maasotakoulussa aloittaa jokaisessa saapumiserässä noin 300 alokasta eli noin 600 joka vuosi.

Lisäksi kaksi kertaa vuodessa eri joukko-osastoista ympäri Suomen tulee Maasotakoulun Reserviupseerikouluun Haminaan reserviupseerikurssille upseerioppilaiksi yhteensä noin 700 varusmiestä. Heistä tulee kurssin jälkeen upseerikokelaita ja varusmiesjohtajia omiin joukko-osastoihinsa.

Myös Panssarikoulussa koulutetaan varusmiesjohtajia, upseerikokelaita panssarireserviupseerikurssilla kaksi kertaa vuodessa lähinnä Panssariprikaatin, Porin prikaatin ja Karjalan prikaatin joukkoihin.

Kuva Maasotakoulun vuosipäivän juhlasta vuonna 2020, jolloin Rakuunasoittokunnan konsertin solistina oli Ilta.

Vuosipäivä on 19. lokakuuta

Maasotakoulu perustettiin 1.8.2001, mutta vuosipäivä on 19. lokakuuta. Vuosipäiväksi valittiin ajankohta, joka oli sopivasti Breitenfeldin taistelun vuosipäivän (8.9.) ja itsenäisyyspäivän (6.12.) välissä.

Vuosipäivänä 19.10.2021 Maasotakoulun juhlapäivään kuuluu juhlallinen lipunnosto varuskunnassa, seppeleenlasku sankarihautausmaalla Lappeenrannassa ja Haminassa, ammattisotilaiden virkavala ja päiväjuhla, jossa Maaskin henkilökunta ja kutsuvieraat saavat kuulla Rakuunasoittokunnan konsertin. Lisäksi päiväjuhlassa palkitaan ansioituneita maaskilaisia.

Artikkelin asiantuntijana Maasotakoulun entinen huoltojärjestelmän ohjaussektorin johtaja kapteeni evp. Eero Ahonen. Lähteenä käytetty mm. Maasotakoulun historiasta kertovaa PV:n nettisivua: 
https://puolustusvoimat.fi/web/historia/maasotakoulu 

Artikkeli on julkaistu aiemmin Maasotakoulun joukko-osastolehdessä Maasoturi, numerossa 1/2021, joka ilmestyi 4.6.2021.