Hyppää sisältöön

Maasotakoulu julkaisi Rakuunasoittokunnan 100-vuotishistoriikin

MaasotakouluRakuunasoittokunta
26.11.2021 17.18
Tiedote
Kirjoja, uusi Rakuunasoittokunnan 100-vuotishistoriikki.

Rakuunasoittokunnan 100-vuotisjuhlavuosi huipentui perjantaina 26.11.2021, kun Maasotakoulu julkaisi tohtori Kari Laitisen toimittaman Rakuunasoittokunnan historiikin nimeltään Signaaleja ja sinfoniaa -Rakuunasoittokunta 100 vuotta 1921 - 2021. Julkaisutilaisuus oli Lappeenrannan Upseerikerholla perjantaina 26. marraskuuta 2021. Samana iltana kuullaan vielä Lappeenranta-salissa Rakuunasoittokunnan 100-vuotisjuhlakiertueen viimeinen konsertti.

- Rakuunasoittokunta on Kaartin ja Laivaston soittokuntien jälkeen Suomen kolmanneksi vanhin edelleen toimiva sotilassoittokunta, tohtori Kari Laitinen sanoo ja jatkaa juhlapuheessaan:

- Rakuunasoittokunnalla on ollut erityinen asema suomalaisessa sotilasmusiikkikentässä, sillä se perustettiin alkujaan Suomen ainoaksi ratsastavaksi soittokunnaksi.

- Sen trumpetti- ja patarumpufanfaarit ovat tuoneet näyttävyyttä moniin ratsuväen tilaisuuksiin ja sen ratsuväkimusiikki on soinut useissa pääkaupungissa järjestetyissä valtakunnallisissa paraateissa, Laitinen kertoo.

Pääpaikkanaan Rakuunasoittokunta pitää Lappeenrantaa, Maasotakoulun yhteydessä. Pääosin Rakuunasoittokunta esiintyy eri kokoonpanoilla Kaakkois- ja Itä-Suomessa Puolustusvoimien tapahtumissa, niin varuskunnan sisäisissä, kuin suurissa yleisötapahtumissakin.

- Alkusysäys historiateoksen kirjoittamiseen tuli Rakuunasoittokunnan päällikkökapellimestarilta, musiikkimajuri Riku Huhtasalolta. Olin Rikun pyynnöstä, itseasiassa lähes päivälleen 10 vuotta sitten, pitämässä juhlaesitelmää hänen tuolloin johtamansa Satakunnan sotilassoittokunnan 60-vuotisjuhlassa Niinisalossa. Ilahduin tavattomasti, kun hän nyt taas otti yhteyttä ja tarjosi mahdollisuuden kirjoittaa Rakuunasoittokunnan 100-vuotishistorian. Lupauduin tehtävään välittömästi, vaikka oma pitkään kestänyt ja hieman vanhempia aikoja käsittelevä väitöskirjatyöni oli vielä kesken.

Kari Laitinen (kuvassa) väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2020 ja tutki väitöskirjassaan sotilasmusiikin historiaa otsikolla "Piipareita, klarinetinpuhaltajia ja musikantteja: Sotilassoittajat Suomessa Ruotsin ajan lopulla".

Hänellä on myös itsellään taustaa sotilassoittajana. Hän palveli varusmiespalveluksensa jälkeen sotilassoittaja-kersanttina, klarinetistina Dragsvikissä, Tammisaaressa, mutta aloitti sitten musiikkitieteiden yliopisto-opinnot.

Työn ohessa ja väitöskirjan rinnalla syntyi Rakuunasoittokunnan historiikki.

- Kirjan taitto ja painatus järjestyivät Maasotakoulun ammattitaitoisella avustuksella. Tästä työstä suuri kiitos graafikko Satu Astikaiselle. Lisäksi haluan kiittää Leo Myllystä kannen oivaltavasta kuvasta ja Maanpuolustuksen kannatussäätiötä kirjan taloudellisesta tukemisesta.

Historia juontaa juuriaan 1600-luvulta saakka: soitto pelasti kaupungin

Rakuunasoittokunnan päällikkökapellimestari, musiikkimajuri Riku Huhtasalo kertoi soittokunnan taustoista ja historiasta juhlapuheessaan. Historiaa riittää toki kauemmaskin, kuin "vain" 100 vuoden ajalle.

- Elettiin marraskuun alkua 1632. Oltiin 30-vuotisessa sodassa. Saksan Keisarillisen armeijan sotajoukot yrittivät vallata Delizin kaupungin. Kaupungissa oli viisi suomalaista hakkapeliittaa ja hakkapeliitoilla oli hurja maine sotilaina.

- Myös Kustaa II Adolfin taistelusignaalit tunnettiin hyvin ja osattiin yhdistää hakkapeliittoihin. Ja niinhän siinä kävi, että kaupunki pelastui ilman taistelua, kun hakkapeliitat suuren taktisen innovaation saattelemana soittivat näitä taistelusignaaleja. Keisarillisen armeijan sotilaat kuulivat signaalit ja pötkivät pakosalle. Kaupunki pelastui.

- Ratsuväkimusiikin perinteet ovat siis monisatavuotiset ja se on myös erittäin vaikuttavaa, musiikkimajuri Riku Huhtasalo (kuvassa RAKSK100-historiikki kädessään) toteaa.

Yhdistymisen jälkeen muodostui Rakuunasoittokunta -Ratsuväkiprikaatin soittokunnan nimellä

Huhtikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1921 Uudenmaan rakuunarykmentin ja Hämeen ratsurykmentin soittokunnat yhdistettiin lopullisesti Ratsuväkiprikaatin soittokunnaksi prikaatin päällikön, eversti Georg Londenin päiväkäskyllä, "sijoituksella Lappeenranta". 

- Silloin, kun soittokunta perustettiin, oli rykmenttien soittokuntien välillä myös pientä kilpailua. Ennen soittokuntien yhdistymistä eversti Londen oli tarkastuskäynneillään arvioinut molempien soittokuntien ratsastus- ja soittotaidot. Hämeen ratsurykmentin soittokunta selvisi tarkastuksesta kiitoksella. "Soittajat tunsivat signaalit ja soittivat ne hyvin sekä ravissa että laukassa", Riku Huhtasalo kertoo puheessaan.

- Uudenmaan rakuunarykmentin soittajien ratsastustaito ja signaalien puhallus olivat komentajan mukaan olleet heikkoa tasoa. Raportissa mainitaan, että signaaleja on opittava puhaltamaan kaikissa askellajeissa, joka on välttämätöntä tulevien eskadroonaharjoitusten varalta.

Soittokunta oli ainoa ratsastava soittokunta aina vuoden 1947 jalkauttamiseen asti.

Rakuunasoittokunnalla on ollut sadan vuoden aikana useita nimiä: Ratsuväkiprikaatin soittokunta (1921-44), Uudenmaan rakuunarykmentin soittokunta (1944-52), Lappeenrannan varuskuntasoittokunta (1952-90) ja vuodesta 1990 nykyinen nimi, Rakuunasoittokunta.

- Yhteistyö Lappeenrannan kaupunginorkesterin ja sen edeltäjien kanssa on ollut tiivistä ja jatkuu edelleen. Yhteistyö ansaitsee erityiskiitoksen, Huhtasalo sanoo.

- Kiitän Maasotakoulua ja sen johtoa erinomaisesta suhtautumisesta soittokunnan toimintaa kohtaan sen joka sektorin osalta. Silloin, kun tukea on tarvittu, sitä on myös saatu.

- Tunnen suurta ylpeyttä saadessani olla osa tätä joukkoa (Rakuunasoittokuntaa). Täällä on mukava tehdä töitä. Kun ajattelen omaa uraani Puolustusvoimissa, niin pisin vaihe siitä on tullut työskenneltyä Rakuunasoittokunnassa ja Lappeenrannassa, päällikkökapellimestari, musiikkimajuri Riku Huhtasalo sanoo.

Nykyään Rakuunasoittokunta on 34 ammattimuusikon ja sotilassoittajan ajassa elävä, perinteitään kunnioittava soittokunta, jonka konsertit ovat suosittuja, usein loppuunmyytyjä.

Maasotakoulun ylpeänä ja lämpimästi onnittelee upeaa 100-vuotiasta Rakuunasoittokuntaa. Hakkaa päälle!