Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko
Maavoimat

Maasotakoulu mukana ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa

Maasotakoulu 23.9.2020 15.43
Tiedote
Filosofian maisteri Suvi Jaakola valmisteli Maasotakoululle ilmastostrategiaa. Hän seisoo kuvassa Maasotakoulun jätepisteellä.

Maasotakoulu valmistelee omaa ympäristö- ja ilmastostrategiaa. Tuore filosofian maisteri Suvi Jaakola oli korkeakouluharjoittelussa Maasotakoulussa kolme kuukautta kesällä 2020. Hän valmisteli Maasotakoululle ympäristö- ja ilmastostrategiaa ja toimenpide-ehdotuksia ympäristön suojelemiseksi.

- Haluamme olla eturintamassa tekemässä ympäristö- ja ilmastostrategiaa. Opiskelijamme ja asevelvollisemme ovat tulevaisuudessa entistä tiedostavampia ja haluamme vastata tähän etsimällä omasta toiminnastamme kestäviä ratkaisuja, Maasotakoulun johtaja, eversti Kari Pietiläinen vastaa.

Miksi ympäristö- ja ilmastoasiat ovat Maasotakoululle tärkeitä?

- Maasotakoulu haluaa tehdä oman osuutensa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Maasotakoulu haluaa myös olla Etelä-Karjalan maakunnan, Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan - Lahden eli LUT-yliopiston rinnalla edistämässä asiaa alueellisesti. Onhan tämä meille myös erinomainen mahdollisuus verkottua heidän kanssa ja edesauttaa alueemme yhteisiä tavoitteita, Pietiläinen sanoo.

 
 

- Maasotakoulu ja Puolustusvoimat ovat osa suomalaista yhteiskuntaa, joten myös ympäristöllisten toimintaedellytysten turvaaminen on tärkeää. Sotilasopetuslaitoksena haluamme näyttää esimerkkiä ympäristöarvon huomioon ottamisesta niin opiskelijoillemme, varusmiehille kuin muille joukko-osastoille, Maasotakoulun huoltopäällikkö majuri Tomi Kallunki sanoo.

Mitä ympäristötoimenpiteitä Maasotakoulu voi ottaa toteutukseen heti?

- Maasotakoulun ympäristöohjelman teot ovat varsin konkreettisia tekoja ja pääosa esitetyistä toimenpiteistä voidaan ottaa käyttöön heti. Joskin osa toimista vaatii kumppaneiltamme toimenpiteitä ja myös resurssien kohdentamista tähän. Näistä keskustelemme lokakuussa kumppaneidemme kanssa, Maasotakoulun johtaja eversti Pietiläinen kertoo.

- Etäyhteyksien suosimista ja etätyömahdollisuuksien suosimista toteutamme jo. Greenreality-kumppanuuden valmistelu Lappeenrannan kaupungin kanssa on jo aloitettu. Pitkällä aikavälillä rakennusten energiatehokkuuden parantaminen pitää nostaa esille yhdessä Puolustuskiinteistöjen kanssa, majuri Kallunki konkretisoi.

- Henkilökohtaisesti haluaisin tukea työmatkapyöräilyä, vaikka sitä ei olekaan selvityksessä nostettu ensimmäisenä toteutettavien listalle, Kallunki jatkaa.

Kuten missä tahansa hankkeissa ja uudistuksissa, myös ilmasto- ja ympäristöstrategian toteuttamisessa henkilöstö pitää sitouttaa asiaan.

- Jos toimet eivät ole konkreettisia ja eivät tunnu mielekkäiltä, jäävät ne yleensä toteuttamatta. Toimet eivät saa olla liian vaikeita tai haitata päätehtävän toteuttamista, majuri Kallunki pohtii.

 
 

Suvi Jaakola esitteli Maasotakoulun johdolle työnsä tuloksen elokuun lopussa. Jaakolalla on useita konkreettisia ehdotuksia toimenpiteiksi.

Niitä ovat muun muassa:

  • Greenreality-verkostoon kumppaniksi liittyminen.
  • Vedenkäytön vähentäminen: vesilaitteiden seurannan tehostaminen, automaattihanojen ja painonappisuihkujen lisääminen.
  • Energiatehokkuus, sähkönkäytön vähentäminen: valaistuksen vaihtaminen led-valaisimiin.
  • Virkamatkojen vähentäminen: etäyhteyksien suosiminen ja yhteiskyytijärjestelmän käyttöönotto.

- Minun suosikkiehdotukseni on se, että virka-autot vaihdettaisiin joko hybridiautoiksi tai kokonaan sähköautoiksi, Suvi Jaakola sanoo.

Sähköautoihin mahdollinen siirtyminen on laajempaa muutosta vaativa ja pitemmän ajan hanke. Päätökset tästä ja monista muistakin eivät ole Maasotakoulun eli joukko-osaston tason päätöksiä. Ne pitää tehdä korkeammalla tasolla eli maavoimallisesti ja puolustusvoimallisesti.

Mutta myös joukko-osaston tasolla ja heti voi tehdä jotain. Esimerkiksi jätteiden lajittelua varuskunnassa voi tehostaa ja helpottaa.

- Maasotakoulun luokkiin ja taukotiloihin voisi asentaa enemmän biojäteastioita ja paperinkeräyslaatikoita, jotta lajittelu tehtäisiin helpommaksi.

Jo nyt jätteiden lajittelu on mahdollista, mutta keräyspisteitä ei ole jokaisessa Maasotakoulun luokassa.

 
 

- Veden käyttöä voitaisiin vähentää tehostamalla vesilaitteiden seurantaa vuotojen varalta. Lisäksi käyttäjiä voitaisiin kehottaa ilmoittamaan aktiivisemmin mahdollisista vesilaitteiden vioista. Myös automaattihanojen ja painonappisuihkujen asentaminen vanhoja hanoja uusittaessa toisi säästöjä veden kulutuksessa, Jaakola ehdottaa.

Korona lisäsi etätyötä ja vähensi matkoja

Koronaviruspandemia toi mukanaan toimenpiteitä ja varotoimia Maasotakoulussa. Niillä on vaikutuksia myös ympäristön näkökulmasta.

- Koronan vastaiset toimenpiteet ovat osaltaan jo osoittaneet konkreettisia ilmastotoimenpiteitä. Esimerkiksi matkustamista on vähennetty ja hyödynnetty enemmän teknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Koulutuksessa pyrimme yhä enemmän hyödyntämään virtuaalisuutta ja simulaattoreita, joka osaltaan vähentää ympäristökuormitusta, pohtii Jalkaväkikoulun johtaja, everstiluutnantti Tapio Huhtamella Maasotakoulusta.

- Meidän perustehtävämme on varautua kriisejä varten ja sotilaallinen toiminta on monella tapaa muusta toiminnasta poikkeavaa. Esimerkiksi harjoituksissa ajoneuvojen käyttöä ei useinkaan voida välttää, mutta esimerkiksi maastossa ajetaan harkiten mahdollisimman vähän vaurioita aiheuttaen. Tästä on olemassa tarkat ohjeet. Samoin aseiden ja ampumatarvikkeiden sekä pakkausmateriaalin käsittelystä ympäristönäkökulmat huomioiden on olemassa ohjeet. Esimerkiksi suurin osa pakkauksista käytetyistä puumateriaalista menee kierrätykseen, Huhtamella jatkaa.

Harjoitusalueet erityistarkkailussa

Suurin ympäristöhuoli Maasotakoulun osalta ovat ampuma- ja harjoitusalueet. Ammunnoista voi jäädä ampumatarvikkeiden jäännöksiä maaperään. Se tuo ongelmia, koska Taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alue sijaitsee pohjavesialueella. Maasotakoulu tekee kuitenkin kaikkensa, ettei luonto vahingoittuisi. Maasotakoulun muita harjoitus- ja ampuma-alueita ovat Taipalsaaren lisäksi Valkjärvi ja Lupinmäki, jotka sijaitsevat Kymenlaaksossa.

Mitä Maasotakoulu tekee harjoitusalueiden ympäristön hyväksi?

- Perusampumaradoille on sekä Taipalsaaressa että Lupinmäessä tehty BAT-hankkeen (Best Available Techniques) mukaiset lyijynkeräys- sekä huleveden suodatusjärjestelyt. Molempien ampumaratojen meluntorjuntaa on kehitetty, Maasotakoulun huoltopäällikkö majuri Tomi Kallunki kertoo.

Melutason mittaukset on tehty ampumaratojen kehittämiseen liittyen ja pohjaveden laatua tarkkaillaan Taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueella erillisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Mittaukset toteuttaa ulkopuolinen yritys.

- Meluhaittojen pienentämiseksi Taipalsaarella ammuntojen suunnittelussa huomioidaan ampuma-ajat ja -paikat siten, että tarpeettomasti ei rasiteta samoja alueita, varsinkaan yöaikaan. Toki harjoittelua tehdään ajoittain ympäri vuorokauden, mutta siitä pyritään tiedottamaan etukäteen. Yhteistyö paikallisten asukkaisen ja lomalaisten kanssa toimii koko ajan paremmin, everstiluutnantti Tapio Huhtamella kertoo.

Maasotakoulu järjestää maanomistajille keskustelutilaisuuksia sekä kuulemisia. Pyrimme käymään rakentavaa ja avointa vuoropuhelua maanomistajien ja sidosryhmien kanssa. Olemaan mahdollisuuksiemme mukaan hyvä naapuri alueen asukkaille ja mökkiläisille.

Taipalsaaren ampuma- ja harjoittelualue on elintärkeä Maasotakoululle ja myös muille joukko-osastoille. Taipalsaaren harjoittelualuetta käytetään noin 300 vuorokautena vuodessa, ja sitä käyttävät Maasotakoulun lisäksi myös muun muassa Karjalan prikaatin ja Utin jääkärirykmentin joukot, reserviläiset sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen joukot.

Ympäristöstä huolehtiminen on turvallisuutta

- Tärkeää on, että Maasotakoulun henkilöstö ja opiskelijat sekä varusmiehet sisäistäisivät Maasotakoulun tahtotilan olla edelläkävijä Puolustusvoimien tasolla ympäristö- ja ilmastoasioissa. Tähän tarvitaan tiedottamista ja ympäristöopetusta, jota onkin hyvä kehittää tulevaisuudessa, Maasotakoulun ilmasto- ja ympäristöstrategian valmistelija Suvi Jaakola sanoo.

Puolustusvoimat kaikkine puolustushaaroineen ja joukko-osastoineen edistää ympäristönsuojelua.

- Muissakin joukko-osastoissa on laadittu ympäristö- ja ilmasto-ohjelmia. Velvoite tähän on annettu Puolustusvoimien ympäristöjärjestelmässä. Suomalaisen yhteiskunnan toimintaedellytysten turvaaminen on tärkeää koko Puolustusvoimille. Ympäristöstä huolehtiminen on yhteiskunnan tulevaisuuden turvaamista. Luontoarvot ovat meille tärkeitä, Maasotakoulun huoltopäällikkö majuri Tomi Kallunki toteaa.

Lisää tietoa PV:n nettisivuilla: https://puolustusvoimat.fi/osa-yhteiskuntaa/puolustusvoimat-ja-ymparisto

 
 

Maasotakoulun ympäristö- ja ilmasto-ohjelman valmistelija Suvi Jaakola on kotoisin Kiimingistä Oulun läheltä. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa ympäristötieteitä ja valmistui filosofian maisteriksi kesäkuussa 2020. Jaakola suoritti kolmen kuukauden korkeakouluharjoittelun Maasotakoulussa kesällä 2020. Aiemmin hän on työskennellyt ympäristöasioiden suunnittelun ja arvioinnin parissa sekä muissa ympäristöalan työtehtävissä. Jaakola asuu tällä hetkellä Lappeenrannassa.