Hyppää sisältöön

Maasotakoulu nimesi pääsalin aulan Tuomas Gerdtin aulaksi Lappeenrannassa

Maasotakoulu
Julkaisuajankohta 2.2.2022 13.18
Tiedote
Muistovitriini Mannerheimin-ristin ritari Tuomas Gerdtin kunniaksi, vitriinissä mm. muotokuvamaalaus Gerdtistä, julisteessa tekstiä ja tietoa hänen elämästään ja taisteluistaan. Pöytälippuja ja viirejä, mitaleita ja kunniamerkkejä.

Maasotakoulun pääauditorio Lappeenrannan varuskunnassa on Vöyrin sali, johon johtava aula nimettiin viimeisen Mannerheim-ristin ritarin, Lappeenrantaan haudatun Tuomas Gerdtin kunniaksi. Aula nimettiin ja muistovitriini avattiin 31.1.2022 koulunjohtajan vaihtotilaisuuden yhteydessä.

Siirtyvä koulunjohtaja eversti Kari Pietiläinen piti muistoaulan avajaisissa puheen ja kertoi sotiemme veteraanista, Mannerheim-ristin ritarista, muun muassa jatkosodassa lähettinä toimineesta Tuomas Gerdtistä.

- Vuoden 2020 marraskuussa 98-vuotiaana menehtynyt Mannerheim-ristin ritari n:o 95 Tuomas Gerdt oli viimeinen elossa ollut ritari. Hänen kuolemansa myötä ritarit elävät muistoissamme. 

- Olemme tänään paljastamassa viimeisen Mannerheim-ristin ritarin Tuomas Gerdtin muistoaulaa ja samalla kunnioittamassa sotiemme veteraanien perintönä elävää periaatetta - kaveria ei jätetä.

- Otan esille viimeisen Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdtin perinnön. Hänen esimerkkinsä antaa meille kaikille pohdittavaa sodan ajan johtajuuden ydinkysymyksistä. Tuomas Gerdt edusti suomalaista kansanluonnetta parhaalla mahdollisella tavalla, Pietiläinen sanoo.

Ote Mannerheim-ristin myöntämisperusteista:

"Monissa kiperissä tilanteissa on hän kylmäverisesti ja itseään säästämättä suorittanut tekoja, joitten arvon tuntee vain sellainen, joka on joutunut johtamaan joukkoja tilanteissa, milloin kaikki muut yhteydet ovat poikki ja milloin vain miehinen kunto ja urhoollisuus voivat toimittaa perille annetut käskyt ja ilmoitukset.

Vihollisen erittäin ankarasta tulesta välittämättä kantoi hän kuolettavasti haavoittuneen kapteeni Tofferin suojaan jatkaen sitten taistelua reippaana ja rohkeana aina haavoittumiseensa saakka. Hänen esikuvansa vaikutti suuresti viimeisen vastaiskun onnistumiseen."

(Kuvassa Maasotakoulun henkilöstöpäällikkö, majuri Jukka Pesonen ja aliupseeriston vanhin, sotilasmestari Vesa Tuovinen paljastamassa muistovitriiniä avajaistilaisuudessa.)

Pietiläinen lausui  avajaistilaisuudessa viimeinen säkeen majuri Joni Pirisen tammikuussa 2022 julkaistusta runosta Kapteeni ja lähetti, jossa hän käsittelee kapteeni Tofferia ja myös taistelulähettinä toiminutta Tuomas Gerdtiä:

Ai niin, entäs lähetti, mitä hänelle tapahtui?
Hänestäkin tuli ritari, pitkä elämä sukeutui.
Ehkä osa kapteenista jäi häneen elämään.
Sieltä Sevastopolista kuka sitä tietääkään.

Tämä Pirisen kirjoittama runo julkaistiin Kadettikunnan vuosipäivänä 27.1.2022 Kadettikunnan verkkosivuilla. Linkki Kadettikunnan sivuilla julkaistuun runoon: Kadettikunnalle omistettu runo ”Kapteeni ja lähetti” – Kadettikunta

Uusi runoteos tulossa kaikista ritareista

- Majuri Joni Pirinen kirjoittaa parhaillaan runoteosta Mannerheim-ristin ritareista. Jokainen ritari saa oman runonsa. Hänen kirjoitustyönsä taustalla on sanonta, että ihminen kuolee vasta sitten, kun hänen muistonsa lakkaa. Pirinen haluaakin runoteoksellaan omalta osaltaan olla varmistamassa, että suomalaiset sankarit ja heidän tarinansa eivät koskaan kuolisi, Pietiläinen kertoo.

Lainaus Joni Piriseltä: "Mannerheim-ristin ritarit olivat kaikki sankareita. Kuten olivat kaikki suomalaisen yhteiskunnan jäsenet noina sodan kohtalon vuosina. Ritarit olivat esille nostettu otos niistä suomalaisista, jotka sodan äärimmäisissä olosuhteissa kykenivät tekemään jotain sellaista, joka toi heille sankarin aseman. Myyttien ja legendojen mukaan sankarit edustavat kaikkea parasta ihmisessä. He ovat useimmiten vahvoja, rohkeita, viisaita, nokkelia ja omistautuneita. He eivät kuitenkaan ole kaikkivoipia ja kuolemattomia."

Uutta runoteosta kaikista Mannerheim-ristin ritareista valmisteleva Joni Pirinen palvelee tällä hetkellä Karjalan lennostossa Siilinjärvellä ja asuu Kuopiossa, mutta hänellä on erityinen side Maasotakouluun ja Lappeenrantaan. Pirinen palveli Lappeenrannassa Pioneerikoululla vuosina 2015-2017 ja pitää edelleen Lappeenrantaa "toisena kotikaupunkinaan".

(Kuvassa muistovitriiniin tutustumassa uusi Maasotakoulun johtaja, eversti Sami-Antti Takamaa ja siirtyvä koulunjohtaja, eversti Kari Pietiläinen.)

Pirinen omistaa tulevassa teoksessaan Tuomas Gerdtistä kertovan runon ”Viimeinen” Maasotakoululle ja kaikille lappeenrantalaisille.

Kadettikunnan kustantaman ja julkaiseman runoteoksen on määrä ilmestyä kirjana ja kaikille kansalaisille avoimena sähköisenä näköisteoksena vuoden 2023 aikana.

- Valmistelen tosiaan ruonoteosta tai runollisesti kerrottua kirjaa Mannerheim-ristin ritareista. Kyseessä on siis kunkin ritarin henkilökuvaus minun tulkitsemana ja rytmitettynä tekstinä ilmaistuna, Pirinen kertoo.

Tuomas Gerdt taisteli talvisodassa ja jatkosodassa. Hänet nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 8.9.1942, kun hän oli kersantti ja palveli taistelulähettialiupseerina. Hän asui Lappeenrannassa sotien jälkeen ja työskenteli 1971-87 metsähallinnon konttoripäällikkönä Kaukas-yhtiössä ja fuusion jälkeen Kymmene-yhtiöissä.

Himmetä ei muistot saa!

´