Perustietoa Maasotakoulusta

Maasotakoulu kouluttaa ammattisotilaita ja asevelvollisia. Maasotakoulussa on kolme joukkoyksikköä: Koulutuskeskus, Reserviupseerikoulu ja Maavoimien tutkimuskeskus. Maasotakoulua johtaa eversti Janne Mäkitalo.

Koulutuskeskus

Maasotakoulun koulutuskeskus (KOULKESK) suunnittelee, valmistelee, toteuttaa ja kehittää Maasotakoulussa järjestettävän palkatun henkilöstön perus- ja täydennyskoulutusta sekä varusmieskoulutusta. Lisäksi koulutuskeskus toteuttaa Maasotakoululle käsketyn sotilasammatillisen aliupseerikoulutuksen ohjauksen Maavoimissa. Koulutuskeskuksen organisaatioon kuuluvat Opintoasiainosasto Lappeenrannassa, Jalkaväkikoulu Lappeenrannassa, Pioneerikoulu Lappeenrannassa, Tykistökoulu Niinisalossa, Panssarikoulu Parolannummella, Viestikoulu Riihimäellä ja Simulaattoriosaamiskeskus Lappeenrannassa.

Koulutuskeskuksen päätuotteita ovat opetussuunnitelmien mukaiset tutkinnot ja opinnot, joita ovat:

• Maavoimien upseerien puolustushaaraopinnot
• Maavoimien aliupseerien puolustushaaraopinnot
• Jalkaväen, tykistön, tiedustelun, pioneerin ja viestin aselajien sekä tiedustelun ja elektronisen sodankäynnin eriytyvät opinnot
• Muu Maavoimien esikunnan käskemä palkatun henkilöstön täydennyskoulutus

Reserviupseerikoulu

Reserviupseerikoulu (RUK) on vuodesta 1920 alkaen kouluttanut yhteensä yli 180 000 reserviupseeria Puolustusvoimien reserviin. Reserviupseerikoulu sijaitsee Haminan kaupungissa ja on osa Lappeenrannan-Haminan varuskuntaa. Reserviupseerikoulua johtaa everstiluutnantti Niko Hölttä (1.1.2025 alkaen).

Reserviupseerikoulun tehtävät

• Reserviupseerikurssit (Maa-, Meri- ja Ilmavoimat, Rajavartiolaitos)
• Upseerikokelaiden jatkokurssit
• Sodanajan johtajakurssit
• Joukkueenjohtajakurssit (Maanpuolustuskorkeakoulun aloittaville reservin aliupseereille)

Varusmieskoulutus Maasotakoulussa

Maasotakoulun varusmiehet koulutetaan Reserviupseerikoulussa Haminassa. Varusmiehiä koulutetaan muun muassa sotilaspoliiseiksi, sotilaskuljettajiksi, lääkintämiehiksi ja erilaisiin huollon tehtäviin. Vuosittain varusmiespalveluksen suorittaa Maasotakoulussa n. 500 varusmiestä. He palvelevat joko jääkärikomppaniassa tai kuljetuskomppaniassa. Pieni osa Maasotakoulun varusmiehistä palvelee Lappeenrannassa komennusosastossa.

Noin kolmasosa varusmiehistä saa johtajakoulutuksen aliupseerikoulussa/reserviupseerikurssilla. Reserviupseerikoulun reserviupseerikurssi toteuttaa kaksi Maavoimien reserviupseerikurssia vuodessa. Vaikka nimikkeenä on "Maavoimien reserviupseerikurssi" tuotetaan johtajia kaikkien puolustushaarojen sekä Rajavartiolaitoksen tarpeisiin.

Muita tehtäviä ovat upseerikokelaiden jatkokoulutus ja valtakunnallisten kertausharjoitusten järjestäminen.

Reserviupseerikurssi antaa koulutusta viidessä perusyksikössä, yhteensä noin 25 joukkueessa tai jaoksessa. Kurssin kokonaisvahvuus on noin 700 upseerioppilasta.

Koulutuksella luodaan tiedolliset ja taidolliset perusteet sodan ajan joukkueen tai jaoksen johtajatehtävään. Koulutuksen painopisteenä ovat johtaminen, aselajioppi sekä aselajien välinen yhteistoiminta.

Varusmiehiä koulutetaan myös Maasotakouluun kuuluvassa Panssarikoulussa ja panssarireserviupseerikurssilla Hattulan Parolannummella.

Maavoimien tutkimuskeskus

Maavoimien tutkimuskeskus (MAAVTKESK) on nykyaikainen, usealla paikkakunnalla toimiva asiantuntijaorganisaatio. Se toteuttaa Maasotakoulun johtajan käskemät tutkimus- ja kehittämistehtävät sekä ohjesääntötyöt.

Maataistelukeskuksen päätehtävänä on kehittää maavoimien taktiikkaa sekä taistelutekniikkaa joukkoyksikön ja taisteluosaston tasolla. Tutkimus- ja kehittämisosaston keskeisin tehtävä on suorituskykyjen suunnittelua, kehittämistä, käyttöä, hankkeita sekä hankintoja tukeva tutkimus ja kehittäminen sekä edellä mainittuja tukeva kokeilu- sekä testaustoiminta.

Pääosa MAAVTKESK:n noin 70 työntekijästä työskentelee Haminassa, mutta neljä tutkimussektoria sijoittuu muualle. Tutkimus- ja kehittämisosaston tykistösektori toimii Niinisalossa, panssarisektori Hattulassa ja viestisektori sekä Maavoimien tietojärjestelmien sektori Riihimäellä, koska paikkakunnilla sijaitsevista varuskunnista löytyvät välineet, joihin sektoreiden tutkimus ja kokeilutoiminta kohdistuu.

MAAVTKESK:ssa on kymmenen tutkimusalaa:

• jalkaväki
• panssari ja mekanisointi
• tiedustelu, valvonta ja maalittaminen sekä elektroninen sodankäynti
• tykistö
• ilmatorjunta
• pioneeri
• johtamisjärjestelmä ja viesti
• huolto
• rakennetun alueen taistelu

Maavoimien tutkimuskeskuksen tutkimus- ja kehittämistoiminta ei ole suljettujen ovien takana tapahtuvaa yksittäisen tutkijan tai tiimin työskentelyä, vaan toiminnan painopiste on kentällä, siellä missä joukot toimivat. Maavoimien tutkimuskeskus tekee tutkimusta ja järjestää kokeilutoimintaa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Kokeilut toimeenpannaan hyvin usein joukko-osastoissa.