Maasotakoulu työskentelee etänä

Koronapandemian hidastamiseksi Maasotakoulun työntekijät siirtyivät maaliskuussa 2020 etätöihin, jos työtehtävät sen sallivat. Edelleen etätyöt jatkuvat ja pidämme huolta turvallisuudesta. Etätyö ei ole ongelmatonta, mutta siinä on huomattu myös hyviä puolia. Tuomas Munnukka työskentelee tutkijana Maasotakoulussa Lappeenrannassa. Hän on koronatilanteen vuoksi siirtynyt etätöihin. - Työni sisältäisi normaalioloissa matkustamista ympäri Suomea joukko-osastoissa, mutta nyt sitä ei ole voinut tehdä, hän kertoo.

- Koronaepidemia tuli kuitenkin työni kannalta hyvään aikaan, koska tälle ajanjaksolle ei ollut sovittuna kriittisiä tapaamisia, vaan kaiken on voinut hoitaa verkon yli. Teen normaaliaikanakin paljon etätöitä, eli mitään suurta muutosta tilanne ei tuonut, tutkija Tuomas Munnukka Maasotakoulusta sanoo.

- Kahvitauot ja kollegojen välisen "chatin" hoidamme esimiehen lanseeraamilla virtuaalisilla kahvitauoilla ja tietysti pidämme säännölliset palaverit entisen aikataulun mukaisesti, nyt vain kokonaan verkossa.

Mitä haittaa tai ongelmia etätyö ja koronatilanne on tuonut työhösi?

- Sotilaskodin herkkuja on tietysti jatkuvasti ikävä, muilta osin pystyn jatkamaan tehtäviäni pääosin normaalisti.

- Joitakin koulutuksia, harjoituksia ja muita tapaamisia on peruttu eikä niitä täysimääräisesti voi korvata kuin vastaavalla tapahtumalla. Moni tapahtuma on niin paljon sidoksissa Puolustusvoimien muuhun toimintaan, ettei ajankohtia voida niin vain muuttaa. Nämä tapahtumat järjestetään uudestaan vasta noin vuoden kuluttua ja tämän kanssa on vain elettävä.

- Välttämättömät koulutukset ja tapahtumat on pystytty järjestämään, vieläpä turvallisesti, ja se on mielestäni hieno osoitus muutenkin kriisiä varten suunnitellun organisaation toiminnasta, Tuomas Munnukka tuumaa.

Munnukan mielestä esimiehen lanseeraamat virtuaaliset kahvitauot ovat hyvä tapa siirtää hiljaista tietoa mutteivat kokonaan korvaa työpaikalla tapahtuvaa vuorovaikutusta.

- Tietysti sitä on "onnellisen tietämätön" mitä naapuriosastolla tapahtuu, kun käytäväkeskustelut eivät enää kantaudu korviin. Mutta jos positiivisesti ajattelee, niin tuleepa keskityttyä sekin hetki olennaiseen.

Mitä hyvää etätyö ja koronatilanne on tuonut työhösi?

- Kaikki ovat joutuneet miettimään työn tekemisen tapoja ja suhtautumista tehtäviinsä uudelleen. Uskon tämän luovan uusia työtapoja ja nostavan etätyön asemaa tasavertaisena työtapana entisestään, tutkija Tuomas Munnukka Maasotakoulusta sanoo.

Itsenäiseen asiantuntijatyöhön etätyö sopii hyvin, mutta on toki paljon tehtäviä, joissa se ei tule kysymykseen. 　On myös henkilöitä, joiden kotona etätyön tekeminen ei onnistu tai se on vaikeaa.

Verkon yli pidettävät kokoukset ovat olleet Puolustusvoimissa ja Maasotakoulussa arkipäivää jo pitkään, mutta nyt niiden tärkeys on entisestään korostunut. Samalla on jouduttu kiinnittämään huomiota laitteistojen ja yhteyksien toimivuuteen ja luotettavuuteen, henkilökunnan ja opiskelijoiden etätyöskentelyohjelmistojen käyttötaitoon ja jopa esitysten sisältöönkin.

On eri asia esittää asiaa verkossa ruudulta kuin esimerkiksi luokan edessä.

- Olen huomannut, että verkkokoulutuksissa opiskelijana on osattava herkästi kysyä tarkennuksia, kouluttaja kun ei voi opiskelijoiden kehonkielestä päätellä lisäselityksen tarvetta. Verkko-opetus on usein siinä mielessä jollakin tapaa "tunteetonta", tutkija Tuomas Munnukka Maasotakoulusta pohtii.

Tieto on kulkenut Munnukan mielestä hyvin Maasotakoulun sisällä koronatilanteessa.

- Johto on pitänyt meidät hyvin informoituna niin varuskuntien kuin yleisestäkin tilanteesta.

Maasotakoulussa työskentelee melkein 600 henkilöä, sotilaita ja siviilihenkilökuntaa, viidellä paikkakunnalla eli Lappeenrannassa, Haminassa, Hattulan Parolannummella, Kankaanpään Niinisalossa ja Riihimäellä.

Nimettömänä pysyvien Maasotakoulun palkattujen työntekijöiden kommentteja etätyöstä korona-aikana:

"Etätyö on parantanut työn laatua ja tehokkuutta."

"Työ muuttui maaliskuussa etätyöksi. Lähityö on ollut periaatteessa sallittua, muttei suositeltava vaihtoehto. Kotona on onneksi ollut käytettävissä työpiste, ja puoliso on voinut (puolison on pitänyt) tehdä lähityötä, joten vaikutukset kotioloihin ovat olleet melko vähäiset."

"Tilanteen johdosta lisääntynyt etätyö on vain parantanut työn laatua ja tehokkuutta. Negatiivisia vaikutuksia ei omaan työhön ole ollut."

"Työympäristö on kotona viihtyisämpi."

"Työympäristö on kotona viihtyisämpi ja keskittyminen on helpompaa etenkin projektiluontoisessa ja asiantuntijatyössä. Tauoilla rentoutuminen pihalla istahtaen tai koiralle keppiä heitellen tai lenkkeillen parantaa keskittymistä ja ajattelua. Työpaikalla eivät aivot saa samalla tavalla lepoa, ja lähipäivinä työn tehokkuus (määrä ja laatu) on ollut arviolta alle puolet etätöihin verrattuna. Vaikka onkin ollut käsketty paikallaolovelvoite silloin tällöin, käytännössä läsnäoloa ehdottomasti vaatineita varsinaisia työtehtäviä on ollut vähemmän. Toivon mukaan myös jatkossa etätyön suhteen ollaan yhtä joustavia."

"Työni ovat tähän mennessä soveltuneet etänä tehtäviksi. Lähitapaamiset on korvattu kollaboraatio-työkaluin, niin kuin jo pitkään on ollutkin tarkoitus ei-välttämättömän matkustamisen vähentämiseksi. Niin työtoverit kuin yhteistyökumppanit on ollut helpompi tavoittaa kollaboraatio-välinein."

"Työskentelytaukojen määrä aluksi väheni."

"Työskentelytaukojen määrä aluksi väheni verrattuna lähityöhön, mutta tilanne parani kiinnittämällä työn rytmittämiseen enemmän huomiota, ja taukojen sisältö myös monipuolistui. Työpäivän pituus etätöissä venähtää helpommin kuin työpaikalla."

"Tiedon kulku on etänä väistämättä vähän hitaampaa ja pelkistetympää, koska etäpalaverit on sovittava käytännössä hyvissä ajoin etukäteen. No, en myöskään väitä, että sektorillamme tapasi kovinkaan usein työkavereita normaalioloissakaan!"

"Kotona työergonomia on huomattavasti omaa konttoria heikompi, mistä on jo tullut joitakin niska-, hartia- ja käsivarsivaivoja. Kannettavan tietokoneen pienemmän näytön kanssa työskennellessä silmät tuntuvat rasittuvan varsin paljon. (Siis vielä yksi fyysinen vaiva!)"

"Sosiaalinen kanssakäyminen, joka on jokaiselle enemmän tai vähemmän välttämätöntä, on surkastunut olemattomiin."

"Etätyö laskee kynnystä ryhtyä työn tekoon, vaikka olisi vähän sairaskin (no, hyöty vai haitta - riippuu tarkastelukulmasta). Työn rytmitys (taukojen pitäminen) on kärsinyt. Kodin rooli suoja- ja palautumispaikkana virkatöistä rapautuu, ja työasioista on jo vaikea päästä mielessäänkään eroon, kun ne ovat koko ajan viereisessä huoneessa odottamassa. Eli stressi-ilmiöt kasvavat. Tämä on ehkä suurin haittavaikutus varsinkin, jos poikkeusolot jatkuvat edelleen pitempään."

"Töihin liittyvä tiedonvaihto tiivistyy (rikastuu), kun määrä vähenee ja keskitytään eli laatu korostuu."

"Työmatkoja on säästynyt noin 600 km viikossa (ajan, rahan ja kulkuvälineen säästymistä, työmatkariskit vähentyneet merkittävästi). Työajan joustojen hyväksi käyttäminen tehostuu (siirtyminen viikkoliikuntaan suoraan omille laitteille, pyykkihuolto yms.)

"Työaika-varkaudet ovat vähentyneet (siis epäviralliset ovensuussa asioijat). Työajan käyttö tehostuu paljon (vrt. toimistoympäristön ’normaalit’ kahvitauot)"

"Siirtyminen työn äärestä pois vapaalle on erittäin nopeaa."

"Etätyö on lisännyt työkuvaan tehtäviä. Ei ongelmia tai muutosta (haittaa). Hyvää: Laajempi työnkuva."

"Etätöiden lisääntyminen vaikuttaa WIN/WIN-tilanteelta, jossa sekä työnantaja että työntekijä hyötyvät!"