Maasotakoulun aliupseerien vanhin on sotilasmestari Vesa Tuovinen

Sotilasmestari Vesa Tuovinen aloitti heinäkuussa 2021 aliupseerien yleis-ja mestaritason kurssinjohtajana sekä vanhimpana aliupseerina Maasotakoulussa.

Miksi Maasotakoulu tarvitsee aliupseerien vanhimman?

- Maasotakoulu vastaa Puolustusvoimien kaikkien aliupseerien peruskoulutuksesta. Sen takia on luontevaa, että Maasotakoulussa on vanhin aliupseeri. Hän tarjoaa opintojaan aloittavalle aliupseeristolle esimerkin ja osallistuu kurssin opiskelijoiden mentorointiin omalla panoksellaan. Toimiessaan aliupseerien ylimmän tason kurssien johtajana sekä Maasotakoulun vanhimpana aliupseerina sotilasmestari Tuovinen vaikuttaa Maavoimien kaikkien aselajien aliupseerien arvoihin, asenteisiin, tietoihin sekä taitoihin, Maasotakoulun johtaja, eversti Kari Pietiläinen kommentoi.

- Vanhimpien aliupseereiden nimeäminen on mielestäni luonnollinen jatkumo aliupseereiden tehtävien kehittymisessä. Puolustusvoimissa on aina ollut ammattikunnan vanhimpia ja sinänsä asia ei ole uusi. Se, että tehtävä on virallisesti osana tehtävänkuvausta, on kylläkin uutta, sotilasmestari Vesa Tuovinen sanoo.

Myös Reserviupseerikoulussa on valmisteltu vanhimman aliupseerin tehtäviä rinnan Maasotakoulun aliupseerien vanhimman nimittämisen kanssa.

"Eläköityvien opistoupseerien tehtävät valtaosin siirtyvät aliupseereille."

Taustalla ovat muun muassa kansainväliset mallit sotilasmestareiden käytöstä. Suomessa vanhimman aliupseerin tehtävä on kuitenkin erilainen kuin kansainvälisesti. 
- Olen käyttänyt termiä "meidän suuhun sopiva tapa".

Puolustusvoimissa aliupseerien määrä kasvaa koko ajan, koska eläköityvien opistoupseerien tehtävät valtaosin siirtyvät aliupseereille. Puolustusvoimien noin 12 500 työntekijästä aliupseereita on tällä hetkellä noin 2 900. Tällä hetkellä suurin ammattiryhmä ovat siviilit, joita on noin kolmasosa. Upseereita on noin neljäsosa.

Kuva aliupseerien PTOK-kurssin alussa järjestettävästä Perinteiden yö -tapahtumasta tammikuussa 2019 Lappeenrannan varuskunnassa.

Kaikki Suomen aliupseerit käyvät Maasotakoulussa kursseilla

Maasotakoululla on erityispiirre muihin joukko-osastoihin verrattuna. Kaikki suomalaiset aliupseerit käyvät jossain vaiheessa uraansa täydennyskoulutuksessa Maasotakoulussa.
- Meillä opiskelee aliupseeriston osaamisjärjestelmässä aliupseereita kaikista puolustushaaroista, Tuovinen toteaa.
- Vanhimpana aliupseerina tulen kohtaamaan paljon aliupseereita sotilasuran eri vaiheilta. Opiskelijoiden mentoroinnissa meillä ovat tukena Maa,- Meri-ja Ilmavoimien perinnemestarit.

Aliupseeriksi Puolustusvoimiin työllistytään yleensä varusmiespalveluksen jälkeen sopimussotilaaksi, muun muassa varusmiesten kouluttajaksi. Noin vuoden työkokemuksen jälkeen aliupseeri aloittaa täydennyskoulutuksen, joka alkaa perustason opinnoilla. Myöhemmin on vuorossa yleistason opinnot ja sitten vuosien työkokemuksen jälkeen mestaritason opinnot. Näitä opintoja he käyvät suorittamassa Maasotakoulussa.

Mitä tehtäviisi kuluu, sotilasmestari Vesa Tuovinen?

- Pääosa tehtävääni on aliupseeriston Yleis-ja mestaritason puolustushaaraopintojen johtamista ja suunnittelua. Upeana asiana koen, että olemme viritelleet yhteistoimintaa Ilma- ja Merisotakoulun toimijoiden kanssa aliupseerikoulutuksen toteutuksen kehittämisessä. Lisäksi meillä Maasotakoululla on lukuisia alansa huippuosaajia, jotka suunnittelevat ja toteuttavat laadukasta opetusta, sotilasmestari Vesa Tuovinen kertoo.

- Tiimityöskentely ja yhdessä tekeminen on mielestäni avain hyvään kokonaisuuteen.

Mentori ja arvojen vaalija

Vanhimpana aliupseerina sotilasmestari Vesa Tuovinen toimii myös Maasotakoulun aliupseeriston mentorina esimerkiksi ura- ja opiskelupolkuihin liittyen. Hän osallistuu Maasotakoululla palvelusuransa aloittavien aliupseerien perehdyttämiseen ja huolehtii aliupseeriston arvojen ja asenteiden ohjaamisesta.

Maasotakoulun aliupseeriston arvot pohjautuvat Maasotakoulun arvoihin jotka ovat:

• isänmaallisuus,
• ammattitaito,
• oikeudenmukaisuus,
• vastuullisuus,
• luotettavuus ja
• yhteistyö.

- Maasotakoulun toiminta perustuu Puolustusvoimien arvoperustaan, johon nämä kuuluvat. Arvoja toteutetaan Maasotakoululla ammattitaitoa ja tuloksellisuutta arvostavalla, kehityshakuisella ja yksilöiden sekä organisaatioiden yhteistyötä korostavalla toimintakulttuurilla. Tulevaisuuden rakentamisen tärkein voimavara on Maasotakoulun henkilöstö, jolle varmistetaan hyvähenkinen ja turvallinen palvelusympäristö, Tuovinen sanoo.

Maasotakoulun vanhin aliupseeri toimii aliupseeriston ammatti-identiteetin ja -ylpeyden kasvattajana, ohjaa ja huolehtii Maasotakoulun aliupseereiden perinteiden vaalimisesta, järjestää perinnetilaisuuksia ja esityksiä uusista perinteistä Maasotakoulun johtajalle.

Vanhin aliupseeri toimii aliupseereiden virkavalan esilukijana ja kantaa joukko-osaston lippua tärkeimmissä tilaisuuksissa.

- Maasotakoululla on kansainvälisiä yhteistyökouluja ja pidän yhteyttä koulujen sotilasmestareihin, Tuovinen lisää.

- Aliupseeristo on vielä ammattikuntana hieman tuntematon yhteiskunnassamme. Tuotan jatkossa julkaisuja aliupseereita koskettavista tapahtumista ja vierailuista.

Vanhin aliupseeri on Maasotakoulun johtajan resurssi ja "ikkuna" aliupseeristoon.

- Käymme varmasti molemminpuolisia keskusteluita aliupseeristoon liittyvistä asioista. Suunnitelmissani on, että aloittaisin myös yhteistoiminnan Etelä-Karjalan reservinaliupseerijärjestöjen kanssa. Reserviläiset muodostavat puolustusratkaisun selkärangan, sotilasmestari Tuovinen pohtii.

Missä tehtävässä ja yksikössä olit ennen au-vanhimman työtehtävää?

- Palvelin esikuntamestarina Maasotakoulun koulutuskeskuksen esikunnassa opintoasiainosastolla reilut 10 vuotta. Tehtäväni oli valtakunnallinen aliupseerikoulutuksen asiantuntijatehtävä, johon liittyivät aliupseeristoon opintohallintoon liittyvät tehtävät sekä koulutusuudistuksien tuomat hallinnon tehtävät.

- Opintoasiainosastoa ennen olin noin viiden vuoden ajan Maasotakoulun täydennyskoulutusosastolla aliupseereiden ja opistoupseereiden kurssivääpelinä.

Missä joukko-osastoissa ja tehtävissä olet ollut aiemmin sotilasurallasi?

- Aloitin palveluksen elokuussa 1987 soitto-oppilaana Hämeen rykmentissä. Instrumenttini on trumpetti.
- Varusmiespalveluksen jälkeen palvelin Pohjois-Karjalan prikaatissa sotilassoittajana vuoteen 2007 saakka, jolloin siirryin Maasotakoululle.

- Aika sotilassoittajana oli monella tavoin arvokas. Yksi asia on erityisen arvokas. Ukkini oli talvisodan veteraani ja jo pikkupoikana juttelin hänen kanssaan paljon sodasta ja veteraaneista. Hyödynsin usein esiintymistauot veteraanitilaisuuksissa keskusteluihin veteraanien kanssa. 1980-90-luvuilla veteraanit olivat vielä nuoria miehiä, ja keskustelut olivat todella hyviä. Uskoisin, että parhaan roolimallin sotilaan työhöni olen saanut juuri veteraaneilta, Tuovinen sanoo.

Missä kävit armeijan ja miten päädyit sotilasuralle?

- Suoritin varusmiespalveluksen Pohjois-Karjalan prikaatissa jääkärikomppaniassa ja kävin Jalkaväen aliupseerikurssin. Pohjois-Karjalan prikaati oli perinteinen jalkaväen joukko-osasto ja nyt on ilo ja kunnia palvella Jalkaväkikoulussa.
- Sotilasura oli haaveammattina jo nuorena. Synnyinkaupungistani Lieksasta oli lähtenyt paljon nuoria töihin Rajavartiolaitokseen ja Puolustusvoimiin. Ammatinvalinta vahvistui varusmiespalveluksen aikana ja onnistuin pääsemään va-kersantin vakanssille. 

Mitä on olla aliupseeri ja ammattisotilas? 

- On etuoikeutus saada palvella isänmaata ja tehdä päivittäin töitä turvallisuuden eteen. Aliupseeristo on upea ammattikunta ja meistä on kasvamassa suurin ammattiryhmä Puolustusvoimiin. Aliupseereiden rooli Puolustusvoimissa on iso ja meitä palvelee lukuisissa eri tehtävissä kaikissa puolustushaaroissa (eli sekä Maavoimissa, Merivoimissa kuin Ilmavoimissakin). Varusmieskoulutuksessa ja reserviläisten harjoituksissa aliupseereiden ammattitaidolla on merkittävä vaikutus koulutuksen hyvää lopputulokseen.

Mitkä asiat ovat tärkeimpiä työssäsi?

- Yhdessä tekeminen ja tiimioppiminen antavat johtamiselle sekä töiden tekemiselle parhaat onnistumisen edellytykset. Olen onnellinen, että minulla paljon osaajia ympärilläni ja verkostoja, joita voin hyödyntää työssäni.

- Haluan luoda positiivista ilmapiiriä ja pyrin haastavistakin tilanteista löytämään oppimisen mahdollisuuden ja jonkun positiivisen asian.

- Vuorovaikutustaidot ja niiden tärkeyden käsittely aliupseeriston kanssa on yksi kärkiteemoista, joita pidän esillä. Vuorovaikutustaidot ja miksei myös tunnetaidot ovat monen asian kivijalka. Peruskoulujen ja jo päiväkotien opetussuunnitelmissa vuorovaikutus- ja tiimityöskentelytaitojen merkitystä tulevaisuuden työelämässä painotetaan erityisesti. Nämä taidot ja niiden kehittäminen tulee olla myös osa meidän arkipäiväämme.

- Se, että otamme huomioon vuorovaikutustaidot arkisessa työskentelyssä, antaa varmasti eväitä sotilasammatillisten asiakokonaisuuksien oppimiseen ja muuhun itsensä sekä työyhteisön kehittämiseen.

Millainen Maasotakoulu on työpaikkana?

- Olen viihtynyt erittäin hyvin Maasotakoululla. Saan asua perheeni kanssa lähellä palveluspaikkaani. Se on erittäin tärkeää ja Lappeenranta on ylipäätään oikein mukava kaupunki. Uskallan sanoa, että meillä on hyvä yhdessä tekemisen meininki.

- Viidellä eri paikkakunnalla toimiminen tuo omat haasteensa, mutta se on myös rikkaus. Ilolla olen huomannut, kun aloitin uudessa tehtävässä ja olen joutunut paljon tukea kysymään, niin aina olen apua saanut. Ehkä se kertoo, että meillä on hyvä työpaikka.

Maasotakoululla on toimipisteitä viidellä paikkakunnalla: Lappeenrannan lisäksi myös Haminassa, Hattulan Parolannummella, Kankaanpään Niinisalossa ja Riihimäellä.

Sotilasmestari Vesa Tuovinen:
•    Maasotakoulun aliupseerien vanhin 1.7.2021 alkaen.
•    Hänen työpisteensä on Jalkaväkikoulun täydennyskoulutusosastolla Lappeenrannassa.
•    51-vuotias, kotoisin Lieksasta Pohjois-Karjalasta.
•    Perheeseen kuuluu vaimo, kolme lasta ja pikkuinen Danny-koira. - Perhe on minulle tärkein arvo ja sanonta "perhe on tärkein perusyksikkö" pitää kohdallani paikkansa, hän sanoo.
•    Asuu Lappeenrannassa ja harrastaa musiikkia, veneilyä, moottoripyöräilyä sekä kuntoliikuntaa.