Hyppää sisältöön

Maasotakoulun johtaja vaihtui

Maasotakoulu
Julkaisuajankohta 30.12.2022 8.14
Uutinen
Upseerit seisovat tervehdysasennossa
Maasotakoulussa vaihtui johtaja, vaihtotilaisuus järjestettiin Lappeenrannassa 29. joulukuuta.

Maasotakoulun johtajana vuoden 2022 helmikuusta toiminut prikaatikenraali Sami-Antti Takamaa siirtyy uusiin tehtäviin Maavoimien esikuntaan Mikkeliin. Hän aloittaa Maavoimien operaatiopäällikkönä 1.tammikuuta 2023. Takamaa luovutti Maasotakoulun johtajan tehtävät 29. joulukuuta 2022 eversti Janne Mäkitalolle, joka palveli aiemmin sotilasprofessorina Maanpuolustuskorkeakoulussa.

Juhlallinen päivä alkoi Lappeenrannassa Maasotakoulun esikunnassa perinteisesti siirtyvän koulunjohtajan kuvan paljastamisella. Prikaatikenraali Sami-Antti Takamaa pääsi näin seitsemän muun aiemman koulunjohtajan tapaan johdon käytävällä sijaitsevaan johtajien kuvarivistöön. Samaiselle johdon käytävälle, koulunjohtajan huoneeseen, asettuu seuraavaksi eversti Janne Mäkitalo.

Prikaatikenraali Sami-Antti Takamaan kuva komeilee nyt Maasotakoulun esikunnan seinällä muiden entisten koulunjohtajien seurassa.

Koulunjohtajan vaihtokatselmus järjestettiin Vöyrin puistossa. Katselmukseen osallistuivat Maasotakoulun Lappeenrannan henkilöstö, kutsuvieraat, varusmiesjoukkue sekä Maasotakoulun lippu, Reserviupseerikoulun lippu ja Koulutuskeskuksen alle kuuluvien aselajikoulujen liput lippuvartioineen. 

Reserviupseerikoulun, Jalkaväkikoulun, Panssarikoulun, Pioneerikoulun, Tykistökoulun ja Viestikoulun liput olivat mukana vaihtokatselmuksessa.
RUK:n, Jalkaväkikoulun, Panssarikoulun, Pioneerikoulun, Tykistökoulun ja Viestikoulun liput.

Sotilaallisen ja juhlavan katselmuksen yhteydessä Maasotakoulun lippu luovutettiin uudelle koulunjohtajalle. Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Pasi Välimäki otti tilaisuudessa vastaan lipun siirtyvältä johtajalta luovuttaen sen edelleen juhlavasti uudelle koulunjohtajalle. 

Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Pasi Välimäki ottaa vastaan Maasotakoulun lippua prikaatikenraali Sami-Takamaalta.
Maavoimien komentaja luovutti Maasotakoulun lipun uudelle johtajalle, eversti Janne Mäkitalolle.

Paraatijoukkoja komensi Reserviupseerikoulun johtaja eversti Mikael Salo. Tilaisuuden musiikista vastasi Rakuunasoittokunta, joka soitti muun muassa Maasotakoulun kunniamarssin, Nuoret sankarit. 

Prikaatikenraali Sami-Antti Takamaa aloitti Maasotakoulun johtajana helmikuussa 2022, eli hän ehti toimia tehtävässään vajaan vuoden, ennen siirtymistään uusiin tehtäviin Maavoimien operaatiopäälliköksi. Vaihtokatselmuksen yhteydessä pitämässään puheessa Takamaa tervehti kaikkia ”Maasotureita” kiittäen heitä saamastaan tuesta. Hän myös muistutti yleisen asevelvollisuuden merkityksestä Suomelle sekä valmiuden ja sen harjoittelun tärkeydestä.

– Maasotakoulun valmius on ottanut viime vuosina aimo harppauksia eteenpäin, niin tänäkin vuonna. Valmius on aina päivän kunto  –ei auta, että tänään on hyvä valmius, se pitää olla sitä myös huomenna ja vuoden jokaisena päivänä. Se saavutetaan ainoastaan harjoittelemalla. Yhtään tilaisuutta ei kannata hukata tekemällä asioita jollain muulla tavalla, kun oikealla tavalla. Tilaisuuksien hukkaamiseen meillä ei ole varaa.

Entinen koulunjohtaja, Maavoimien operaatiopäälliköksi siirtyvä prikaatikenraali Sami-Antti Takamaa.

”Maasotakoulun merkitys Maavoimissa on kiistaton. Avainsanat ovat koulutus ja tutkimus, ne ovat toiminnan ytimessä.”
Sami-Antti Takamaa

Maasotakoulun johtajana aloittava eversti Janne Mäkitalo (s. 1967), on väitellyt Maanpuolustuskorkeakoulussa sotatieteiden tohtoriksi vuonna 2012, aiheenaan Partisaanisodasta alueelliseen puolustusjärjestelmään – Jugoslavialaisen sotataidollisen ajattelun kehittyminen toisen maailmansodan jälkeen. Hänet nimitettiin operaatiotaidon ja taktiikan dosentiksi vuonna 2016, opetusalanaan maavoimien taistelu. 

Mäkitalo palveli yleisen sotataidon (operaatiotaito ja taktiikka) sotilasprofessorina vuonna 2017 ja suomalaisen sotataidon (operaatiotaito ja taktiikka) sotilasprofessorina vuosina 2018–2022. Hän on aiemmin palvellut useissa erilaisissa tehtävissä ja joukko-osastoissa, muun muassa Maavoimien tutkimuskeskuksen johtajana, Maasotakoulun Koulutuskeskuksen johtajana ja Satakunnan Pioneeripataljoonan komentajana, esikuntatehtävissä alue-esikunnissa, kriisinhallintatehtävässä Kosovossa sekä pääopettajana sotakouluissa. 

Hän on julkaissut lukuisia artikkeleita ja useita kirjoja sekä kirjoituksia sotahistoriasta, sotataidosta, operaatiotaidosta ja taktiikasta.

Mäkitalo kertoo ensimmäisen kosketuksen Lappeenrannan varuskuntaan tapahtuneen miltei päivälleen 26 vuotta ja viisi kuukautta sitten aloittaessaan opettajana silloisessa Maanpuolustusopistossa.

– Kahden vuoden ajan pääsin kouluttamaan pioneerioppia ja -taktiikkaa opistoupseereille ja sotilasammattihenkilöille. Rakuunasoittokunnan ensimmäiset tahdit pääsin nauttimaan juuri samassa Vöyrin puistossa. 

Paljon on vettä virrannut tuon tehtävän jälkeen. 

– Olen palvellut kahdeksalla eri paikkakunnalla. Nyt tänne tuloni on 11.siirto upseerina. Ei varmaan kannata käydä sen tarkemmin palvelustehtäviä läpi, kuin että olen varmaan outolintu siinä mielessä, että olen päässyt kolme kertaa palvelemaan joukkoyksikön komentajana. Ja että viimeisin tehtävä oli sotilasprofessuuri. Nyt olen itselleni läheisimmässä palveluspaikassani, enkä tarkoita tällä ykkösasunnon paikkakuntaa, vaan tunnesidettä tähän taloon. Se että saan olla täällä komentajana, on todella iso juttu minulle.

Maasotakoulun uusi johtaja, eversti Janne Mäkitalo.

Mäkitalo kertoi puheessaan saaneen eräältä vanhemmalta kollegaltaan neuvon, että kannattaa muistaa vanha kunnon 100 päivän sääntö: uusi komentaja odottakoon sata päivää, ennen kuin alkaa joukko-osastossaan tekemään uudistuksia.

– Elämme kuitenkin sellaisessa ajassa, ettei ole varaa sadan päivän odotteluun, jos taivaanrannassa on synkkiä pilviä. Mutta olkaa huoleti, nämä seuraavat viisi asiaa, jotka otan esille, eivät ole mitään uudistuksia, vaan painotuksia, joiden haluan leikkaavan läpi koko Maasotakoulun organisaation ja henkilöstön.

– Ensimmäinen painotukseni liittyy taktiikan opetukseen ja poikkeusolojen suunnitteluun. Vaikka operatiivis-taktisia suunnitteluprosesseja opetetaan ja käytetään, on pidettävä mielessä, että ne on vain suunnitelmien laatimisen työkaluja. Toinen opinkappaleeni on Ukrainan sodan oppien jalkauttaminen. Sotaa on seurattava ja pyrittävä tunnistamaan ja varmistamaan opit, jotka soveltuvat Suomen puolustuksessa huomioitavaksi. Kolmanneksi tavoittelen sitä, että Maasotakoulussa koulutettavasta aliupseeristosta kasvatettaisiin teräksinen maavoimien selkäranka – sekä koulutustaitoa että yleisilmettä koskien. Aliupseeristo on Maavoimien sotilashenkilöstön suurin ryhmä, ellei peräti koko Puolustusvoimien suurin henkilöstöryhmä. Aliupseeriston vaikuttavuus on siksi ylivertainen. Neljänneksi totean, että myös NATO-valmiuksien rakentaminen koskee jokaista maasotakoululaista. Jokaisen maasotakoululaisen ja opiskelijan on lisättävä yleistä NATO-tietouttaan ja tehtävä siitä arkipäiväistä. Viides ja samalla tärkein painotukseni on ihmisestä huolen pitäminen. Ihminen on sodankäynnin tärkein tekijä, kuten Ukrainan sota on meille taas todistanut. Ihminen on myös Maasotakoulun tärkein tekijä.


Tärkein painotukseni on ihmisestä huolen pitäminen.
 Janne Mäkitalo

Maasotakoulu kiittää lämpimästi prikaatinkenraali Takamaata hänen työstään talossa ja toivottaa menestystä ja onnea uusiin tehtäviin Maavoimien esikunnassa. Toivotamme avosylin vastaan uuden koulunjohtajamme, eversti Mäkitalon, ja lupaamme tehdä sen, miten siirtyvä koulunjohtaja meiltä Maasotureita kehottikin:

– Maasoturit, antakaa uudelle koulun johtajalle sama tuki kuin mitä olette minulle antaneet, tuellanne on äärettömän suuri merkitys.

Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Pasi Välimäki muistutti Maasotakoulun erittäin tärkeästä asemasta Maavoimien joukko-osastona.

 

Kolminkertainen Eläköön!-huuto Maasotakoululle.