Maasotakoulun Koulutuskeskusta johtaa everstiluutnantti Mikko-Petteri Monola

Maasotakouluun kuuluu kolme joukkoyksikköä: Koulutuskeskus (KOULKESK), Reserviupseerikoulu (RUK) ja Maavoimien tutkimuskeskus (MAAVTKESK). Koulutuskeskukseen kuuluvat simulaattoriosaamiskeskus, opintoasiainosasto ja viisi aselajikoulua: Jalkaväkikoulu, Panssarikoulu, Pioneerikoulu, Tykistökoulu ja Viestikoulu. Koulutuskeskuksen johtaja on everstiluutnantti Mikko-Petteri Monola.

Everstiluutnantti Mikko-Petteri Monola aloitti Maasotakoulun Koulutuskeskuksen johtajana syksyllä 2021.

Miten kuvailisit ”tavallista” työpäivääsi?

- On aika mahdotonta kertoa tavallisesta työpäivästä, koska päivät ovat kovin erilaisia. Johtamisen koen tässä tehtävässä niin, että tärkein tehtäväni on katsoa alaisteni osastojen ja aselajikoulujen tehtävien ja resurssien tasapainon perään. Jos en kykene takaamaan heille riittävää resurssia käskettyjen tehtäviensä toteuttamiseen, niin sitten on yritettävä vähentää tehtäviä.

- Alaiseni ja heidän alaisensa ovat omissa tehtävissään kovan luokan ammattilaisia ja hoitavat kyllä tehtävänsä ihailtavalla tarmolla ja tinkimättömyydellä, kun heillä vaan siihen on riittävä resurssi olemassa.

Everstiluutnantti Monola aloitti Koulutuskeskuksen johtajana syksyllä 2021. Hänen edellinen tehtävänsä oli Jääkäriprikaatin esikuntapäällikkö Sodankylässä, jossa hän palveli 1.5.2019 – 30.9.2021.

"Halusin olla ornitologi"

- Minusta ei pitänyt tulla ammattisotilasta. Ainakaan vielä lukiossa en muista sellaista vaihtoehtoa ajatelleeni. Muistan koulussa opinnonohjaajan kyselleen, mikä ala kiinnostaisi. Vastasin, että haluaisin olla ornitologi. Opinnonohjaaja sanoi: ”Mikko, ei se ole mikään ammatti, se on vain harrastus”.

- Mahdollisuuteni olivat lukion jälkeen Oulun yliopisto ja luonnontieteet sekä toisena autotekniikan insinöörin opinnot Mikkelissä. Kumpaankaan en sitten lähtenyt varusmiespalveluksen jälkeen.

- Herätyshetken koin varusmiehenä RUK:ssa. Upseerioppilaana Haminassa kurssilla 190 ”Roihu” huomasin, että koulutus oli järkevää, haasteellista ja varusmiesten kohtelu asiallista, siis jotain aivan muuta mitä olin siihen saakka varusmiehenä nähnyt ja kokenut Rakuunapataljoonassa.

Millainen työpaikka Maasotakoulu ja PV on?

- Molempiin pätee tietysti sama. Ei mikä tahansa työpaikka. Olisi kestämätöntä ajatella, että kävisin vain töissä saadakseni palkkaa. Kyllä sellainen rahassa mittaamaton hengen palo ja mielenkiinto pitää näihin hommiin olla, tahto vaikuttaa ja kehittyä sekä kehittää jatkuvasti.   

Mikä on parasta, mikä haastavinta sotilaan ammatissa?

- Parasta on erilaisten ihmisten kanssa yhdessä tekeminen, ongelmien ratkominen. Sitähän sotilasjohtajana koko ura on ollut. Ja yhteisöllisyys.

- Haastavinta on ehkä epätietoisuus tulevasta ja perheen huomioiminen. Itse olen aina lähtenyt, kun on kysytty, eli tarjottu jotakin tehtävää Suomessa ja pariin otteeseen ulkomaillakin. Yleensä nämä tarjoukset ovat tulleet vielä kovin nopeasti ja tässä on perheen kanssa ollut muutamankin kerran ihmettelemistä ja soviteltavaa.

Reppurielämän jälkeen lähellä kotia

Ammattisotilaan ja etenkin ammattiupseerin uraan kuuluu palveluspaikan vaihtuminen vähintään muutaman vuoden välein. Näin ollen sotilas muuttaa ympäri Suomea eri joukko-osastoihin töihin, mutta yleensä perhe ja koti pysyy yhdessä paikassa. Joskus käydään myös ulkomaankomennuksilla esimerkiksi kriisinhallintatehtävissä. Tätä kutsutaan ”reppuri”-elämäksi.

Perheelliselle reppuri-elämä voi olla vaikeaa, jos pääsee kotiin läheisten luo vain viikonloppuisin. Toisaalta näin sotilas tutustuu eri joukkoihin ja koko Suomen alueeseen. Puolustusvoimat tukee henkilökuntaansa rahallisesti muun muassa muuttoavustuksilla ja edullisilla työsuhdeasunnoilla.

Mikko-Petteri Monola on nyt Maasotakoulussa ja Lappeenrannassa lähellä kotia.

- Perhe on asunut Lemillä vuodesta 2003 lukien.

Hän on palvellut sotilasuransa aikana muun muassa RUK:ssa Haminassa, Maasotakoulussa Lappeenrannassa, Maavoimien esikunnassa Mikkelissä, Pääesikunnassa Helsingissä ja Jääkäriprikaatissa Sodankylässä. Ja myös ulkomailla pariin otteeseen.

- Talven 2008 – 2009 palvelin monikansallisen taiteluosaston operaatiopäällikkönä Kosovossa. Vuonna 2015 koitti toinen ulkomaan reissu OIR:n myötä, joka oli DAESH:in vastainen operaatio, ja sijoituspaikkani yhteysupseerina oli ensimmäisenä ja ainoana suomalaisena USA:n tukikohdassa Kuwaitissa.

"Tekeminen sotilaan uran aikana ei ole todellakaan saman ladun taaplaamista."

"Pitää olla halu johtaa"

- En tietenkään voi kategorisesti suositella ammattisotilaan uraa yleisesti kaikille nuorille. Varusmiespalveluksen aikana pitää yrittää pitää silmät ja korvat auki. Kunkin kohdallaan on tehtävä päätöksensä, onko se minun juttuni. Ei se ole helppoa varusmiehen perspektiivistä, kun tällöin pitäisi vielä nähdä, että Puolustusvoimat työpaikkana tarjoaa paljon muutakin, kuin mitä siinä varusmiehen saappaissa näkee ja kokee.

- Iso tilipussi silmissä kiiluen on turha näihin hommiin lähteä. Pitää olla halu johtaa, panna itsensä omana persoonanaan likoon ja hyväksyä, että näissä hommissa ollaan palveluksessa ”rakkaudesta lajiin” ja mitä erilaisimpien ihmisten kanssa on tultava toimeen.

"Keskustelu siitä, että huvittaako lähteä inttiin ja mitä yksilö siitä hyötyy, on minun sukupolveni edustajista jotenkin käsittämätöntä."

- Ehdoton rikkaus on juurikin erilaiset ihmiset ja ettei tekeminen sotilaan uran aikana ole todellakaan saman ladun taaplaamista, vaan mitä moninaisempia tehtäviä on taatusti luvassa, kunhan vaan tarjouksiin tarttuu.

Miten armeijan käymisestä on hyötyä nuorelle? Miksi armeija kannattaa käydä?

- Suomessa on yleinen asevelvollisuus laissa, joten kaikkinensa keskustelu siitä, että huvittaako lähteä inttiin ja mitä yksilö siitä hyötyy, on minun sukupolveni edustajista jotenkin käsittämätöntä. Mutta valitettavan kuvaavaa, miten jotkut ihmiset kokevat oman asemansa suomalaisessa yhteiskunnassa vain yksilön oikeuksina ja vapauksina.

- Juuri varusmiespalvelus viimeistään opettaa nuorille vastuuta itsestä sekä muista, muiden ihmisten huomioimista samanarvoisina ja ymmärrystä siitä, että yhteiskunnassamme kaikki ei vain tapahdu tässä ja nyt heti kunkin yksilön henkilökohtaisten etujen ja mielihalujen mukaan.

Kuka? Mikko-Petteri Monola

• Maasotakoulun Koulutuskeskuksen johtaja 2021 - .
• Syntynyt Lappeenrannassa vuonna 1969.
• Suoritti varusmiespalveluksen 1988-89 Uudenmaan Rakuunapataljoonassa.
• Harrastaa kuntoilua: kuntosalilla käyntiä ja lenkkeilyä, hiihtoa sekä lintubongausta. ”Olen sitä tehnyt ihan pikkupojasta alkaen siis jo ennen kuin tuon harrastuksen trendikkääksi nimeksi keksittiin ´bongaus”.