Maasotakoulun Materiaalikeskuksessa palvelee ideanikkari ja innovaattori
Ylikersantti Petteri Burman ja varastomestari Reko Saastamoinen kehittivät harjoitussinkoon paremman kantohihnan. He saivat keksinnölleen vihreää valoa Puolustusvoimien aloitejärjestelmässä. Jos heidän aloitteensa mukainen modifioitu kantohihna otetaan käyttöön, se voi säästää merkittäviä summia.
Puolustusvoimilla on käytössä käytettyjä kevyitä kertasinkoja (KES 12) harjoitusaseina. Niitä käytetään sekä käsittelyaseina että harjoitusaseina. Niiden lukumäärä kasvaa koko ajan.
- Aihiona on käytetty alkuperäistä runkoputkea ja varusteita. Alkuperäisesti KES 12-kantohihna on tehty kertakäyttöiseksi. Käyttökerran jälkeen se olisi tarpeeton, ylikersantti Petteri Burman Maasotakoulusta kertoo.
- Nyt kun niistä on tehty harjoitusaseita, hihnaa joudutaan asentamaan paikoilleen toistuvasti käsivoimin kaikissa käyttöolosuhteissa. Uusien sinkojen varusteisiin kuuluvat hihnat ovat niin jäykkiä asentaa paikoilleen, että hihnojen paikoilleen asentaminen on vaikeaa käsivoimin, Burman sanoo.
- Tähän on kehitetty aiemmin toimiva työkalu, joka oli yksi vanha aloitteeni. Mutta uuden hankintaerän mukana tulleita asehihnoja ei saanut enää sillä kiinni.
Burman ja Saastamoinen kehittivät ratkaisun
Ongelmaa alkoivat pähkäillä Maasotakoulun Materiaalikeskuksessa työskentelevä ylikersantti Burman yhdessä työkaverinsa varastomestari Reko Saastamoisen kanssa.
Heidän pohdintansa mukaan harjoitusaseiden varusteisiin kuuluvaan hihnaan pitäisi asentaa jousi helpottamaan toistuvaa käyttöä.
- Näin toiminta saadaan sujuvaksi, Burmanin ja Saastamoisen alulle panemassa aloitteessa sanotaan.
Ratkaisu "sangen edullinen", alle euron per sinko
Kyseinen jousi vaijerin puristusliitoksineen maksaisi noin 70 senttiä per sinko. Eli kyse on varsin edullisesta ratkaisumallista. Varsinkin verrattuna siihen, jos kevyen kertasingon joutuu korjaamaan: korjaaminen maksaisi Burmanin ja Saastamoisen mukaan jopa tuhat euroa per sinko.
- Muutos on sangen edullinen. Kaikissa joukoille jaettavissa pitäisi muutos olla tehtynä ja myös jo olemassa oleviin aseisiin pitäisi olla mahdollisuus hankkia kyseisellä tavalla muokattu kantohihna, Burman ehdottaa.
-Vältetään turhia asevaurioita, minimoidaan aseiden korjaustarvetta, maksimoidaan aseiden koulutuskäyttöaikaa, minimoidaan varaosahankintoja, vältetään mahdollisia käsitapaturmia, kun hihnoja ei tarvitse väkisin vetää kiinni, luettelee Burman uudistuksen hyötyjä.
Ylikersantti Burman (kuvassa vasemmalla) ja varastomestari Saastamoinen työskentelevät Maasotakoulussa Lappeenrannassa.
Aloitteelle vihreää valoa ja stipendi
Maasotakoulun Lappeenrannan varuskunnan käyttöhuoltosektorilla palveleva ylikersantti Petteri Burman teki asiasta aloitteen yhdessä työkaverinsa varastomestari Reko Saastamoisen kanssa. Puolustusvoimien aloitejärjestelmä antoi aloitteelle vihreää valoa ja palkitsi sen. He saivat Maanpuolustuksen aloitesäätiön kerran vuodessa valtakunnallisesti jaettavan stipendin aloitteestaan eli "kevyen kertasingon KES12 -harjoitusaseiden kantohihnan modifioinnista".
Stipendejä jaetaan noin kolme kappaletta vuodessa, ja niitä annetaan vuoden parhaille aloitteille.
- Myöntökirjan on allekirjoittanut Maanpuolustuksen aloitesäätiön hallituksen puheenjohtajanakin toimiva Puolustusvoimien komentaja kenraali Timo Kivinen, Burman kertoo.
Burmanille nyt myönnetty stipendi ei ole ensimmäinen laatuaan, sillä hän on saanut sellaisen aiemminkin. Saastamoiselle palkinto tuli nyt ensi kertaa.
- Palkinnon harvinaisuudesta kertoo jotain sekin, että Maasotakoululle se on myönnetty vain nämä kaksi kertaa, Burman sanoo.
Maasotakoulu ylpeänä onnittelee ja kiittää kekseliäisyydestä, aloitteellisuudesta sekä hyvästä työstä!
Maasotakoulu - Maavoimien tulevaisuuden rakentaja.
