Cold Response 2016
Maavoimien komentaja Cold Response 2016 -harjoituksessa: ”Harjoitus on etappi kehitystyössä.”
Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Seppo Toivonen vieraili Cold Response 2016 -harjoituksessa 1.-2. maaliskuuta. Suomalaisjoukon tarkastuksen yhteydessä Toivonen totesi olevan tyytyväinen näkemäänsä ja korosti harjoituksen moninaisia tavoitteita.
Harjoituksen taisteluvaihe alkoi vierailua edeltävänä yönä keskiyöllä.
-Ensimmäisen taistelupäivän aamuna näyttää erinomaisen hyvältä. Tehdyt suunnitelmat näyttävät toteutuvan halutusti ja kokonaisuus näyttää hyvältä.
-Joukolla on hyvä henki ja varustus. Näyttää myös siltä, että taistelutapamme sopii tällaiseenkin maastoon, Toivonen lisää.
Talviharjoitus Cold Responsen olosuhteet ovat tänä vuonna vaihdelleet lähes päivittäin. Se sopii kuvioon, kun testataan joukon yhteistyökykyä ja yhteensopivuutta kumppaneiden kanssa. Cold Response 2016 on Toivosen mukaan etappi pidemmässä kehitystyössä.
-Harjoituksessa on monia eri tasoja; ensimmäinen tavoite oli joukkojen keskittäminen suunnitellusti kriisinhallintakonseptin mukaisesti ja se meni hyvin. Toiseksi meillä on tavoitteena joukon suorituskyvyn kehittäminen aika haastavissakin olosuhteissa. Sitten on vielä monikansallisuus ja erityisesti pohjoismainen ulottuvuus samassa pataljoonassa norjalaisten ja ruotsalaisten kanssa.
-Näillä kolmella kärjellä tässä on käynnissä erinomaisen hyvä harjoitus ja jo nyt näkemäni perusteella uskallan arvioida, että tavoitteet kyetään saavuttamaan, Toivonen arvioi.
Suomalaiset muodostavat harjoituksessa pataljoonan yhdessä ruotsalaisten kanssa. Suomen johtama pataljoona toimii ruotsalaiskomentajan johtamassa prikaatissa, jossa muut joukot ovat enimmäkseen ruotsalaisia. Ruotsin maavoimille Cold Response 2016 -harjoitus on Toivosen mukaan vuoden tärkeimpiä.
-Siinäkin mielessä on hyvä, että olemme täällä yhdessä ruotsalaisten kanssa.
Toivonen näkee tämän vuoden Cold Responsen yhtenä askeleena, kun mietitään tulevien vuosien toimintaa.
-Erityisesti Ruotsin kanssa kehitämme toimintamme kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena on rakentaa prikaatikehystä, johon kuuluu monia tasoja: prikaatin kokonaistoiminta, yksiköiden yhteentoimivuus sekä erilaiset tukijärjestelyt.
-Tämä on useamman vuoden projekti ja Cold Response -harjoitus antaa erinomaisen kokemuksen siitä, miten pataljoonataso toimii tässä kokonaisuudessaan, Toivonen summaa.
Suomessa on viime aikoina käyty kovaa keskustelua Puolustusvoimien kansainvälisistä harjoituksista. Toivonen korostaa harjoitusten merkitystä Maavoimien kehittämisen näkökulmasta.
-Kriisinhallintaoperaatioihin valmistautuminen ja myös omien kyvykkyyksien testaaminen ovat nykypäivää. Aito kokonaisvaltainen kehittäminen vaatii hyvää yhteistyötä.
-Haluamme harjoitella erityisesti sellaisten maiden kanssa, joilta on opittavaa tai joiden kanssa yhteistyö tuottaa myös yhteisiä tuloksia, Toivonen päättää.
