Maavoimien operaatiopäällikkö tarkasti suomalaisen kriisinhallintajoukon Libanonissa - Toiminta jatkuu epävakaasta tilanteesta huolimatta

Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Sami-Antti Takamaa tarkasti Suomalaisen kriisinhallintajoukon Libanonissa (SKJL) 29.4.–2.5.2024. Tarkastusmatkan aikana prikaatikenraali Takamaa tapasi operaatiossa palvelevia suomalaisia ja ranskalaisia rauhanturvaajia ja perehtyi joukon tehtäviin sekä toimintaympäristöön ja -edellytyksiin UNIFIL:n operaatioalueella. YK:n johtaman UNIFIL-operaation tehtävänä on avustaa Libanonin paikallista väestöä, tukea Libanonin asevoimia sekä valvoa sinisenä linjana tunnettua rajalinjaa Etelä-Libanonissa.

– Yleistilanne UNIFIL:n operaatioalueella Etelä-Libanonissa on tällä hetkellä epävakaa. Lokakuussa 2023 alkaneet tapahtumat Israelissa ja Gazassa ovat heijastuneet voimakkaasti myös Etelä-Libanoniin. Aiemmin suhteellisen rauhallisella raja-alueella sinisen linjan läheisyydessä tulenkäyttö on lisääntynyt huomattavasti, Takamaa kuvailee tilannetta operaatioalueella.

Suomalaisten osalta operatiivisista tehtävistä vastaa jääkärikomppania, jonka tehtävänä on muun muassa partiointi yhdessä Libanonin asevoimien (LAF) kanssa koko operaatioalueella Litani-joen eteläpuolella. Jääkärikomppania on jatkuvassa valmiudessa sekä hoitaa tukikohdan vartiointitehtäviä yhdessä ranskalaisten kanssa. Suomalaiset rauhanturvaajat ovat jatkaneet aktiivista partiointia vastuualueellaan yhdessä kumppaniensa kanssa. 

– Pääosin sinisen linjan läheisyyteen keskittyvä tulenkäyttö ei ole vaikuttanut merkittävästi suomalaisten ja ranskalaisten jakaman tukikohdan arkeen, toki palvelusturvallisuuteen on kiinnitetty enemmän huomiota. Ajoittaiset liikkumisrajoitukset eri puolilla toiminta-aluetta johtavat siihen, että esimerkiksi partioita joudutaan aika ajoin riskianalyysin perusteella perumaan. Tällä hetkellä partiointi etenkin sinisen linjan läheisyydessä suoritetaan lähtökohtaisesti ajoneuvopartioina, Takamaa kertoo.

Kiristyneestä turvallisuustilanteesta huolimatta myös suomalaisten CIMIC- ja MIMIC- (siviili-sotilasyhteistyö ja sotilas-sotilasyhteistyö) –toiminta jatkuu. Suomalainen kriisinhallintajoukko tukee Libanonin asevoimia esimerkiksi koulutustoiminnalla sekä projekteilla, joilla tuetaan LAF:n henkilöstön palvelusolosuhteita.

– Kymmeniä tuhansia ihmisiä on joutunut lähtemään evakkoon asuinsijoiltaan rajan molemmin puolin. Talouskriisin myötä jo entuudestaan vaikea tilanne etenkin Etelä-Libanonissa on heikentynyt entisestään, ja esimerkiksi luotettavassa sähkönsaannissa on puutteita, Takamaa kuvailee paikallisen väestön vaikeaa tilannetta.

Suomalaisen kriisinhallintajoukon siviili-sotilasyhteistyössä on keskitytty esimerkiksi Etelä-Libanonin koulujen sähkönsaannin kohentamiseen aurinkopaneelijärjestelmiä asentamalla. Avustusta tarjotaan myös paikallisille viranomaistoimijoille ja kansalaisjärjestöille esimerkiksi erilaisilla tarvikelahjoituksilla sekä koulutuksella. 

– Paikallisten ihmisten elinolojen parantamisen lisäksi CIMIC-toiminnalla vahvistetaan joukon toimintaedellytyksiä alueella ylläpitämällä suhteita paikallisiin asukkaisiin sekä luomalla myönteistä kuvaa rauhanturvaajista. Tärkeä rooli on myös niin sanotulla OUTREACH-toiminnalla, jossa esimerkiksi paikallisille kouluille tarjotaan tukea opetuksessa ja muussa oheistoiminnassa. CIMIC-toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä ranskalaisten liittolaistemme kanssa, Takamaa toteaa.

Kansallisten tapaamisten ohella matkaohjelmaan sisältyi keskusteluita kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Operaatiopäällikkö tapasi matkansa aikana mm. ranskalais-suomalaisen pataljoonan Force Commander Reserve:n (FCR) johtoa ja ranskalaisia rauhanturvaajia.

– Keskustelut FCR:n komentajan kanssa vakuuttivat minut siitä, että suomalaisten toiminta vastaa meille annettuja tehtäviä. Eversti de Ligniville toi voimakkaasti esille suomalaisten sitoutumisen tehtävään ja kertoi sen vahvistavansa myös omien sotilaidensa motivaatiota. 

Pääosin reserviläisistä koostuvan suomalaisen kriisinhallintajoukon toiminta UNIFIL:n operaatioalueella on tarkastusmatkan perusteella hyvällä tasolla. Takamaa on erityisen tyytyväinen rauhanturvaajien sotilaalliseen yleisilmeeseen ja asenteeseen. 

– Osaavalla, motivoituneella ja hyvin varustellulla kriisinhallintajoukollamme on parhaat mahdolliset edellytykset onnistua tärkeässä ja vaativassa tehtävässään päivittäin. Libanonin asevoimien avustaminen ja operaation mandaatin mukainen vihollisuuksien lopettamisen valvonta yhteistoiminnassa LAF:n kanssa jatkuu, Takamaa totesi tarkastusmatkansa päätteeksi.

Suomi osallistuu operaatioon noin 200 rauhanturvaajalla osana UNIFIL:n komentajan reservipataljoonaa (Force Commander Reserve, FCR), joka koostuu suomalaisista ja ranskalaisista sotilaista. Suomalaisia upseereita työskentelee myös operaation esikunnassa Naqourassa. Kokonaisuudessaan UNIFIL-operaatio koostuu noin 10 000 rauhanturvaajasta useista eri kansallisuuksista. Suomi on osallistunut operaatioon viidellä eri vuosikymmenellä vuodesta 1982 alkaen.