Maavoimien tutkimuskeskus - Maavoimien suorituskykyjen kehittäjä

Maavoimien tutkimuskeskus (MAAVTKESK) perustettiin puolustusvoimauudistuksen yhteydessä 1.1.2015 kokoamalla maavoimien tutkimusresurssit yhteen kokoonpanoon.

Maasotakoulun joukkoyksikkönä toimiva MAAVTKESK koostuu Maataistelukeskuksesta sekä Tutkimus- ja kehittämisosastosta. Keskuksen lähes 70 henkilön työpisteet ovat Haminassa, Riihimäellä, Hattulassa ja Niinisalossa. Tämä puolustusvoimauudistuksessa perustettu aivan uusi tutkimuksen suorituskyky tuottaa vuosittain yli 50 tutkimusraporttia muutamasivuisesta kenttäkoeraportista lähes 200-sivuisiin laajoihin tutkimusraportteihin.

Maavoimien tutkimuskeskuksen tuottamat tutkimustulokset esitellään tutkimustöiden tilaajille ja päätöksentekijöille Maavoimien esikunnassa, jonka jälkeen tapahtuu prosessin tärkein osuus, tutkimustulosten jalkauttaminen maavoimien koulutukseen ja operatiiviseen suunnitteluun. Materiaalihankkeisiin liittyvä tutkimus ja testaus tuottavat yleensä ensiarvoisen tärkeän tiedon hankkeen eteenpäinviemiseksi esimerkiksi välineiden ja toimintamenetelmien kehittämiseksi tai testien perusteella parhaimmaksi todetun välineen hankkimiseksi.

Tutkimuskeskus ei tutki vain tutkimisen ilosta
Maavoimien tutkimustoiminta eroaa akateemisesta tutkimuksesta tutkimuksen lähtökohdista ja tavoitteista alkaen. Yliopistomaailmassa tehtävässä tutkimuksessa useimmiten keskeistä on yleisistä tieteenfilosofisista perusteista kumpuava tutkimusintressi, esimerkiksi aikaisemmin tutkimatta jääneen aihealueen tutkiminen. Maavoimien tutkimustoiminnan lähtökohdat ovat korostetun pragmaattiset ja tavoitehakuiset. Yhä vähenevien resurssien näkökulmasta on tärkeätä, että maavoimien tutkimustoiminta kohdistuu puhtaasti maavoimien kehittämistä palvelevien, konkreettisten tutkimusongelmien ratkaisemiseen. Tähän samaan tavoitteeseen tähdätään aiempaa merkittävästi enemmän myös maavoimien upseereiden tekemillä opinnäytetöillä. Valittu toimintalinja ei kuitenkaan tarkoita sitä, että esimerkiksi joukko-osastoissa koulutuksen yhteydessä havaittu kiinnostava lisäselvityksen kohde, uusi idea tai hyödyntämättä jäänyt mahdollisuus jäisi maavoimien tutkimustoiminnan kiinnostuksen ulkopuolelle - päinvastoin. Maavoimien esikunta kokoaa joka vuosi kaikista joukko-osastoista oman toiminnan yhteydessä esiin nousseet tutkimusideat. Näin kenttäkouluttajien esityksillä on mahdollisuus päätyä osaksi maavoimien kehittämisen kokonaisuutta.

Suorituskykyjen kehittäjä
Keskuksen toimeenpanemat tutkimukset, kenttäkokeet ja testaukset ovat keskeisessä roolissa kehitettäessä maavoimien nykyisiä tai uusia suorituskykyjä. Sellaista tutkimusta, joka ei suoraan liity maavoimien kehittämiseen, ei MAAVTKESK:ssa toteuteta. Maavoimien tutkimuskeskus onkin ollut erittäin haluttu palveluspaikka, koska tutkijamme pääsevät konkreettisesti vaikuttamaan puolustushaaran tulevaisuuteen.
Maavoimien tutkimuskeskuksen tutkimus- ja kehittämistoiminta ei ole suljettujen ovien takana tapahtuvaa yksittäisen tutkijan tai tiimin työskentelyä, vaan toiminnan painopiste on kentällä, siellä missä joukot toimivat. Maavoimien tutkimuskeskus tekee tutkimusta ja järjestää kokeilutoimintaa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Kokeilut toimeenpannaan hyvin usein joukko-osastoissa.

Taktiikan tutkimus ja sen jalkauttaminen
Maavoimien tutkimuskeskus on kahden ensimmäisen toimintavuotensa aikana ollut täystyöllistetty sekä operatiivis-taktisen tutkimuksen että pääosin materiaalihankkeisiin liittyvän kehittämis- ja testaustoiminnan saralla. Maavoimien taistelu on tutkimuskeskuksen päivittäisessä toiminnassa koko ajan esillä oleva teema - oli kyse sitten taktiikasta tai halutun vaikutuksen aikaansaavista taisteluvälineistä.
MAAVTKESK:een kuuluva Maataistelukeskus tutkii maavoimien operaatiotaitoa ja taktiikkaa. Suuri tutkimushanke on saatu päätökseen ja konkreettisena osoituksena siitä on joukkojen käytössä päivitetyt ohjeet, miten joukkojen tulee taistella päästäkseen parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.
MAAVTKESK järjestää lisäksi opetustapahtumia, joissa ensin opetetaan kouluttajat konkreettisesti käyttämään uusia toimintamenetelmiä tai kalustoja ja sen jälkeen he pääsevät kouluttamaan asioita asevelvollisille. Tutkimustulosten jalkauttaminen tehdään mahdollisimman nopeasti, heti kun lupa uuden asian kentälle viemiseen on saatu.

Maavoimien materiaalihankkeita tukemassa
Tutkimus- ja kehittämisosasto työskentelee muun muassa maavoimien materiaalihankkeisiin liittyvien kokeilujen ja testausten parissa. Tutkimusta ja kokeiluja tapahtuu erillisissä testiharjoituksissa mutta myös varusmiesten taisteluharjoituksissa sekä kertausharjoituksissa. Myös kalustoon liittyvät tutkimustulokset pyritään jalkauttamaan mahdollisimman pian asevelvollisten koulutukseen. Harva varusmies tai reserviläinen kuitenkaan arvaa maastossa toimiessaan, että välineet, joita hän käyttää ja toimintatavat, joita hän noudattaa, ovat sitkeän tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosta. Esimerkiksi jääkärijoukkueen käytössä olevat panssarintorjunta-aseet ja pimeänäkölaitteet eivät ole päätyneet sotavarusteiksi vain kaupassa käymällä. Vuosien tutkimuksen ja testauksen tuloksena on päädytty olosuhteisiimme parhaiten sopiviin toimintamenetelmiin sekä niissä parhaiten toimiviin teknisiin ratkaisuihin.

Opinnäytetyöt maavoimien kehittämisen tukena
MAAVTKESK on aktiivinen toimija upseereiden jatkokoulutuksen opinnäytetöiden aiheiden esittäjänä sekä niiden ohjaajana. Opinnäytetöiden hyödyntämiseen maavoimien kehittämisessä on panostettu aiempaa enemmän sekä tutkimusaiheiden ja -sisällön määrittämisessä, aiheiden määrän kasvattamisessa että ohjaajaresurssin lisäämisessä. Maavoimien tutkimuskeskus ja maavoimien tutkimustoiminta saa arvokkaan lisän sotatieteiden maisterikurssin Pro gradu -tutkielmien ja yleisesikuntaupseerikurssin diplomitöiden laatijoiden asiantuntijuuden tuottamalla tutkitulla tiedolla.

Maavoimien kehittäminen on yhteistyötä
Maavoimien kokonaisuuden kehittämiseen tähtäävä tutkimus- ja kehittämistoiminta ei olisi mahdollista ilman Maasotakoulua ja Maavoimien tutkimuskeskuksen tutkijoiden töiden tuloksia. Maataistelukeskus on tuottanut taktisella tasolla tutkimusta, jonka ansiosta maavoimien taistelutapaa on voitu tehostaa. Maavoimien materiaalihankkeiden tarvitsemia kokeiluja ja testauksia on toimeenpantu Tutkimus- ja kehittämisosaston johdolla ja päätöksentekijät ovat voineet valita parhaiten tarkoitukseensa sopivat taisteluvälineet. Tutkimuskeskus ei kuitenkaan kykenisi yksin toteuttamaan kaikki Maasotakoululle käskettyjä tutkimus- ja kehittämistehtäviä.

Maasotakoulun Reserviupseerikoulu ja Koulutuskeskus osallistuvat myös useisiin tutkimus- ja kehittämistehtäviin. Maavoimien kokonaisuuden kehittäminen ei olisi kuitenkaan mahdollista yksinomaan Maasotakoulun toimenpitein. Suuri osa tutkimustehtävistä olisi erittäin vaikeaa, osittain jopa mahdotontakin toteuttaa ilman maavoimien ”kentän” osallistumista. Esimerkiksi erilaiset kokeiluammunnat, varusteiden kenttäkokeet ja simulaattoritutkimusharjoitukset antaisivat vääristyneitä tuloksia, jos välineiden käyttäjinä olisivat muut kuin niiden kanssa oikeasti toimivat sotilaat. Ilman Maanpuolustuskorkeakoulun ja Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen osallistumista moni operatiivis-taktinen tutkimus ei saisi tarvittavaa laajuutta ja syvyyttä. Sotavarustuksen kehittämisprosessi on nykypäivänä monivaiheista tilaajan, käyttäjän ja tavarantoimittajan välistä dialogia. Puolustusvoimien logistiikkalaitos, maavoimat sekä puolustusvälineteollisuus muodostavat tässä suhteessa toisensa tuntevan ja tuloksellisen kolmikon, jonka toimintaa arvostetaan kansainvälisestikin. Taisteluvälineet, jotka täyttävät suomalaiset spesifikaatiot ja läpäisevät vaativat testaukset päätyäkseen maavoimien käyttöön, ovat kiinnostuksen kohteena laajemmaltikin.

Tutkimuksen ja kehittämisen tehtävien keskitetty suunnittelu ja ohjaaminen tapahtuvat Maavoimien esikunnan toimenpitein. Maavoimilla on yksi yhteinen maali, mihin kaikki maavoimien T&K-kentän toimijat yhteisin ponnisteluin pyrkivät.

Työtä jolla on todellakin tarkoitus
Suuri osa tutkimuskeskuksen upseerien tehtävistä on yleisesikuntaupseerien tehtäviä. Heidän urakiertonsa on kuitenkin usein valitettavan nopeaa. Pysyvyyden ja jatkuvuuden takaamiseksi esiupseerikurssin käyneitä oman aselajinsa vankan kokemuksen omaavia tutkijaesiupseereita on ryhdytty käyttämään tämän vuoksi aiempaa vaativammissa tehtävissä. Keskuksessa palvelee lisäksi useita sotatieteiden maistereita ja erikoisupseereita. Kaikki tutkijat eivät kuitenkaan ole sotilaita. Erityisesti teknisissä erityistehtävissä ja syvällistä sekä pitkää kokemusta omaavissa asiantuntijatehtävissä palvelee useita ICT-erityisasiantuntijoita, insinöörejä, suunnittelijoita ja yksi geologi.

Opinnäytetyöt nivotaan jatkossa aiempaa kiinteämmäksi osaksi maavoimien kehittämistä ja T&K-toimintaa. Onkin luonnollista, että esimerkiksi jonkin aselajin taktiikan tai kehittämishankkeen piiriin kuuluvasta aiheesta opinnäytetyönsä laatinut upseeri siirtyy kurssinsa jälkeen palvelemaan Maavoimien tutkimuskeskukseen. Hän on tuolloin oman aihealueensa kärkiosaaja maavoimissa, eikä sitä osaamista kannata menettää. Terävin kärki tutkijoista etenee tutkimusalajohtajiksi ja myöhemmin mahdollisesti maavoimien ja puolustusvoimien tutkimus- ja kehittämisalan vaativimpiin tehtäviin. Työskennellessään Maavoimien tutkimuskeskuksessa tutkija on aitiopaikalla oman tutkimusalansa ja koko maavoimien kehittämisen suhteen. Tutkijat todellakin tekevät työtä, jolla on tarkoitus.