Majuri Jussi Nurminen siirtyi Tykistökoulusta uusiin haasteisiin
Majuri Jussi Nurminen työskenteli pitkään Tykistökoulussa, viimeisimpänä toimistopäällikkönä. Syksyllä hän siirtyi uusiin tehtäviin Porin prikaatiin. Tykistökoulussa hänelle kertyi useita vuosia ja erilaisia tehtäviä, paljon myös kansainvälisiä harjoituksia. Hän toimi useita vuosia myös Tykistökoulun ampumaharjoituksessa varoupseerina.
Hän työskenteli Tykistökoulussa melkein kymmenen vuotta.
- Siirryin Tykistökouluun Täydennyskoulutusosaston johtajan tehtävään vuonna 2012. Vuosina 2013 -2014 toimin Tykistökoulun apulaisjohtajana PV-uudistukseen asti, jolloin aselajikoulujen apulaisjohtajan tehtävät lakkautettiin ja yhdistettiin toimistopäällikön tehtävään. 1.1.2015 alkaen olen toiminut toimistopäällikön tehtävässä, majuri Jussi Nurminen kertoo.
- Kriisinhallintapalveluksessa olin Bosniassa 2015 - 2016, Nurminen kertoo.
Nurminen on ollut useasti isojen harjoitusten, muun muassa Tykistökoulun ampumaharjoituksen ja Maavoimien vaikuttamisharjoitusten (MVH) tykistöammuntojen varoupseerina tai päävalmistelijana. Varoupseerilla on tärkeä tehtävä, koska hän vastaa omalta osaltaan turvallisuudesta. Harjoituksissa ammutaan myös kovilla ja raskailla asejärjestelmillä.
- Tavoitteena on ammuntojen toteuttaminen siten, että kaikkien harjoitusjoukkojen ja henkilöstön sijainti on tiedossa ja kaikki ovat ammuntojen aikana vaara-alueiden ulkopuolella.
Tulitoimintaa Tykistökoulun ampumaharjoituksessa lokakuussa 2021, kuva: Henri Hakulinen / Puolustusvoimat.
Kansainvälisyys osa työtä
- Olen toiminut MVH-harjoitusten yhteydessä järjestettävien kansainvälisten tykistöharjoitusten päävalmistelijana tai tykistön ampumaharjoitusten varoupseerina.
Näitä kansainvälisiä harjoituksia ovat Norther 16 ja 17, NAX19, ACJFE20, joka ei toteutunut maailmalla velloneen koronapandemian takia.
Maasotakoulu johtaa Maavoimien vaikuttamisharjoitukset ja ne järjestetään yleensä Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueella Lapissa.
Tykistökoulu järjestää kaksi kertaa vuodessa Tykistökoulun ampumaharjoituksen (TYKK AH). Joukkoja on osallistunut niihin kaikista puolustushaaroista ja useista joukko-osastoista, henkilövahvuudet ovat vaihdelleet 1200 - 2000 henkilön välillä.
- Näissä harjoituksissa olen toiminut koko Tykistökoulun ajan harjoitusten päävalmistelijana. Lisäksi valmistelin ja johdin Tykistökoulun järjestämät kansainväliset D-30 -tykistöharjoitukset vuosina 2012, 2013, 2014, 2015, 2018. Niissä oli osallistujia useista eri maista.
Tulitoimintaa Tykistökoulun ampumaharjoituksessa lokakuussa 2021, kuva: Henri Hakulinen / Puolustusvoimat.
Työ Tykistökoulussa on monipuolista ja ilmapiiri on hyvä
- Tykistökoulussa on mielekkäitä ja monipuolisia työtehtäviä, erinomaiset tila- ja koulutusfasiliteetit sekä pieni, mutta tehokas organisaatio. Nämä tekevät siitä hienon työpaikan, jossa on erinomainen työyhteisö ja työilmapiiri, Jussi Nurminen kertoo.
- Parasta työssä on ollut sen joustavuus ja monipuolisuus. Mieleenpainuvimpia muistoja ovat olleet vuonna 2014 MVH:n päävalmistelijan tehtävä ja useiden kansainvälisten harjoitusten suunnittelu, valmistelu ja toteutus. Lisäksi mieleen ovat jääneet valmistelut ja siirtyminen osaksi Maasotakoulua, mittavan Tykistökoulun 100-vuotisjuhlan (Helsingissä 2018) ja Tykistökoulu 50 vuotta Niinisalossa - juhlan järjestäminen vuonna 2019.
- Aloitin palvelukseni Satakunnan Tykistörykmentissä, josta tuli sittemmin Tykistöprikaati. Esiupseerikurssin jälkeen minut rekrytoitiin 2001 Puolustusvoimien Kansainväliseen Keskukseen (PVKVK) järjestelyalan päälliköksi.
- Tehtävään kuului Suomen rauhanturvatoiminnan resurssien suunnittelu. PVKVK:n vuosien aikana tulikin tehtyä lukuisia virkamatkoja eri puolille maailmaa eri operaatioihin. Erityisen tutuiksi tulivat Kosovo, Bosnia ja Afganistan. 2007 siirryin PVKVK:lta takaisin Tykistöprikaatiin, jossa toimin suunnittelupäällikkönä ja operatiivisen alan päällikkönä ennen siirtymistä Tykistökoululle.
- Kriisinhallinta- eli kriha-tehtävissä olen palvellut YK-, NATO- ja EU- operaatioissa Balkanilla Makedoniassa ja Bosniassa, Lähi-idässä erityisesti Syyriassa sekä Afganistanissa. Suomessa järjestettävillä sotilastarkkailijakursseilla olen ollut harjoitusten kouluttajatehtävissä tai ampumaharjoitusten johtajana yli 30 kurssilla.
Tulitoimintaa Tykistökoulun ampumaharjoituksessa lokakuussa 2021, kuva: Henri Hakulinen / Puolustusvoimat.
"Upseerin ura oli erinomainen valinta"
Sotilasura ei kuulunut Jussi Nurmisen nuoruuden haaveisiin tai suunnitelmiin.
- Sen sijaan jo nuoresta pitäen oli selvää, että varusmiespalvelukseni tavoitteena on pyrkiä reserviupseerikouluun. Varusmiespalveluksen jälkeen jäin VA-vänrikiksi ja hakeuduin kadettikouluun, jossa opinnot alkoivat syksyllä 1989 ja sillä tiellä ollaan.
- Näin jälkikäteen voi sanoa, että upseerin ura ja työ Puolustusvoimissa on ollut erinomainen valinta.
Lokakuun alussa 2021 Jussi Nurminen siirtyi Porin prikaatiin Koulutusosaston johtajan (eli koulutuspäällikön) tehtävään.
- Tehtävä on uusi ja haasteellinen sisältäen monipuolisen tehtäväkirjon. Koulutusosastossa on yli 50 työntekijää ja tehtäväkenttä kattaa koulutuksen, harjoitusjärjestelmän suunnittelun, Porin prikaatin kahdeksan ampuma- ja harjoitusalueen ylläpidon, ynnä muuta.
- Kiitokset Maasotakoululle ja Koulutuskeskukselle, välimatkasta huolimatta Tykistökoululla on ollut hyvä ja helppo toimia niiden johdolla ja ohjauksessa tukeutuen varuskunnallisiin palveluihin.
Kiitokset Jussi Nurmiselle hyvästä työstä ja onnea uusiin tehtäviin!
Jussi Nurminen
• Kävi armeijan Satakunnan Tykistörykmentissä Niinisalossa 1988-1989.
• Tykistökoulussa mm. toimistopäällikkönä 2012-2021.
• Kotoisin Kankaanpäästä, jossa on myös asunut koko ajan.
• Harrastuksista tärkeimpänä on liikunta, jota tulee tehtyä eri lajien muodossa 5-7 kertaa viikossa. Päälajien maantie- ja maastopyöräilyn lisäksi lajeina ovat sulkapallo, hiihto, kaukalopallo varuskunnan urheilijoiden porukalla ja uusimpana lajina padel, josta muodostuikin viime kesän päälaji.
Tulitoimintaa Tykistökoulun ampumaharjoituksessa lokakuussa 2021, kuva: Henri Hakulinen / Puolustusvoimat.
