Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Mistä koostuu nuorten maanpuolustustahto?

Maasotakoulu
5.12.2020 8.36
Uutinen

Reserviupseerikoulun varusmiehet pohtivat, mitä maanpuolustustahto heidän mielestään on.

Suomalaisten maanpuolustustahto ja itsenäisyyttä korostavat arvot ovat näkyneet vahvasti suomalaisten sydämissä viime päivinä: Viimeisen Mannerheim-ristin ritarin, Tuomas Gerdtin, pois nukkuminen ja hautajaiset saivat aikaan kansanvaelluksen ritarin haudalle, ja koko maassa oli hautajaispäivänä 28. marraskuuta suruliputus. Jokainen kynnelle kykenevä halusi jättää viimeisen tervehdyksensä hyvästiksi paitsi fyysiselle henkilölle myös kaikelle sille, mitä Gerdt edusti. 

Mannerheim-ristin ritarien aikakauden päättymisen, talvisodan syttymisen vuosipäivän ja Suomen itsenäisyyspäivän ollessa ajankohtaisia Reserviupseerikoulun varusmiehet pohtivat, mistä maanpuolustustahto heidän mielestään rakentuu.


Mistä sinun mielestäsi koostuu maanpuolustustahto? 

Kolme varusmeistä seisoo rakennuksen edessä. Rakennuksen seinällä on kyltti, jossa lukee Tulipatteri. Upseerioppilas Jesperi Moisala: Perinteistä ja halusta pitää itsenäinen asema valtiona koska Suomessa on niin hyvä asua. Mielestäni on tärkeää tietää myös historia itsenäisyyden takana. 

Upseerioppilas Moona Mäkelä: Mielestäni se koostuu tiedosta, mitä Suomen eteen on tehty. Toisin sanoen tuntee historian ja ymmärtää ne uhraukset, mitä aikaisemmat sukupolvet ovat joutuneet tekemään. Puolustusvoimat tuo sitä hyvin esille ja sitä kautta se näkyy myös nykysukupolville. 

Upseerikokelas Mikael Drakos: Omasta tahdosta puolustaa omaa maata. Konkreettisesti se koostuu arvoista, joita haluaa varjella.

Jääkäri Ivan Pulkkinen: Maanpuolustustahto on halua ylläpitää maamme meille suomat mahdollisuudet esimerkiksi ilmaiseen koulutukseen, toimivaan terveydenhuoltoon ja turvalliseen elämään. Vapaus, tasa-arvo ja luottamus ovat tuloksia vanhempiemme työstä. Maanpuolustustahto on halu ja velvollisuus jatkaa näiden asioiden toteutumista.

Mistä sinun maanpuolustustahtosi koostuu? Mitä sinä erityisesti haluat puolustaa?

Upseerioppilas Jesperi MoisalaHaluan puolustaa Suomen itsenäistä päätäntävaltaa omista asioista ja sekä tietysti omia läheisiä sekä koko kansaa ja sen etuja.

Upseerioppilas Moona Mäkelä: Maanpuolustustahtoni koostuu halusta olla osana sellaista organisaatiota, minkä perimmäinen tarkoitus on se, että sotaa ei koskaan syttyisi. Haluan puolustaa vapautta, mikä on aikaisemmilla uhrauksilla saavutettu.

Upseerikokelas Mikael Drakos: Haluan puolustaa Suomen vapautta ja omaa kulttuuria sekä omia läheisiä ja perhettä. Se koostuu arvoista, mitä pidän tärkeänä.

Jääkäri Ivan Pulkkinen: Koen maanpuolustuksen velvollisuutena. Tahdon puolustaa maatani siltä saamieni mahdollisuuksien ja valmiuksien vuoksi. On oikeudenmukaista, että suoritan palveluksen taatakseni osaltani saamani mahdollisuudet tulevaisuudessa muillekin.

Onko mielestäsi nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä hyvä ja toimiva? Mikä siinä on hyvää? Jos ei niin, miten kehittäisit sitä?

Upseerioppilas Jesperi Moisala: Nykyinen järjestelmä on hyvä, koska armeija tarjoaa monipuolisia tehtäviä jokaiselle. Tätä kautta jokainen voi valita oman panoksensa maanpuolustukseen. Nykyinen järjestelmä on myös tasapuolinen kaikille. Esimerkiksi aseeton palvelus on hyvä, koska tällöin jokainen voi osallistua maanpuolustukseen omien arvojensa mukaisesti. 

Upseerioppilas Moona Mäkelä: Nykyinen järjestelmä on mielestäni toimiva ratkaisu. Malli ja pohja ovat toimivia, mutta haluaisin kutsunnat kaikille niin miehille kuin naisille resurssien niin mahdollistaessa. 

Upseerikokelas Mikael Drakos: On hyvä ja toimiva, koska kutsunnat ovat pakollisia kaikille miehille. Kehittäisin siten, että myös naisille olisi "korvaava" ja pakollinen koulutus esimerkiksi puolen vuoden kurssi koska tällä hetkellä miehet pääsääntöisesti jää jälkeen opintojen aloittamisessa palveluksen takia. Esimerkkinä ensiapu- tai vastaavanlainen kurssi, josta olisi hyötyä myös koko yhteiskunnalle. 

varusmies, jolla on päässä kuulosuojaimet, pitelee käsissään asett. Taustalla ampumarataa.

Jääkäri Ivan Pulkkinen: Suomen asevelvollisuusjärjestelmä toimii. Suurin osa miehistä käy armeijan, ja halutessaan onnistuu myös siviilipalvelus. Uudet opitut asiat, ystävät ja yhteishenki jäävät monelle varmasti päähän positiivisina muistoina armeija-ajoista. Kehittäisin asevelvollisuusjärjestelmää laajentamalla sen kansalaispalvelukseksi. Vastuu maastamme kuuluu jokaiselle suomen kansalaiselle. 

Miten armeija-aika on vaikuttanut maanpuolustustahtoosi? Entä vaikuttiko reserviupseerikurssi siihen vielä lisää?

Upseerioppilas Jesperi Moisala: On lisääntynyt RUK:n myötä koska on saanut lisää tietoa esimerkiksi historiasta. Täällä maanpuolustus on läsnä vahvemmin ja toimii taustalla esimerkiksi myös sotaharjoituksissa. RUK:ssa on keskitytty enemmän suomalaisiin upseereihin ja heidän tekemisiin, ja näin ollen haluan olla myös itse osana tätä ketjua. Ennen palvelusta en tullut ajatelleeksi juurikaan maanpuolustusta mutta armeija-ajan myötä kuva siitä on selkeytynyt.

Upseerioppilas Moona Mäkelä: Armeija-aika on vaikuttanut positiivisesti maanpuolustustahtooni koska maanpuolustukselliset asiat ovat palveluksessa läsnä päivittäisessä toiminnassa. RUK vahvistaa maanpuolustustahtoa erityisesti, koska se yhdistää eri sukupolvia historian ja perinteiden kautta. 

Upseerikokelas Mikael Drakos: Ehdottomasti RUK:n aikana auennut suurempi kuva. RUK on vahvistanut käsitystä maanpuolustuksesta ennen kaikkea kokonaisuutena. Ennen armeijaa kuva maanpuolustustahdosta oli vähintäänkin hämärä.

Jääkäri Ivan Pulkkinen: Olen aina pitänyt maanpuolustusta tärkeänä, eikä armeija-aika ole muuttanut mielipidettäni. Kun homma toimii ja sen näkee käytännössä, usko säilyy.

seitsemän sotilasta kävelee maantiellä

Terveisesi heille, jotka puntaroivat armeijaan lähtemistä tai ylipäätään sotilaallisen / aseellisen maanpuolustuksen tarvetta?

Upseerioppilas Jesperi Moisala: Suosittelen ehdottomasti kaikkia lähtemään, koska kyseessä on tärkeä asia. Vaikka palvelus tuntuisikin vastenmieliseltä niin kyllä kaikesta selviää. Kaikki muutkin ovat selvinneet! Lisäksi täältä saa mahtavia kokemuksia ja näkee myös itsenäisyyden asettamat vaatimukset. 

Upseerioppilas Moona Mäkelä: Suosittelen varusmiespalvelusta kaikille, koska täältä löytyy jokaiselle sopiva tehtävä. On hyvä kuitenkin myös pohtia omia syitä ja motiiveja, minkä takia palvelukseen hakeutuu. Nykypäivänä on huomattu, että tilanteet muuttuvat nopeasti, joten Puolustusvoimien olemassaolo on yhä edelleen tarpeellinen.

Upseerikokelas Mikael Drakos: Ehdoton elinehto itsenäisyyden turvaamiseksi. Kannustan lähtemään avoimin mielin palvelukseen ja ottamaan vastaan opit ja taidot mitä täällä tarjotaan. Lisäksi kannustan haalimaan uusia kokemuksia ja kavereita, koska armeija on vain kerran elämässä! 

Jääkäri Ivan Pulkkinen: Armeija-aika on yllättänyt monella tapaa. Odotin alokasajalta rankkaa kuria ja kuvittelin, että koulutukset tuntuisivat vastenmielisiltä. Kuvittelin päässäni ankaria johtajia ja ärsyttäviä tupalaisia, mutta palvelustoverit ovat osoittautuneet rehdeiksi, johtajat oikeudenmukaisiksi ja harjoitustoiminta jopa kiinnostavaksi! Kun yritän parhaani ja suhtaudun palvelukseen avoimin mielin, se riittää. Lisäksi koulutusmahdollisuudet armeijan sisällä ovat hyvin monipuoliset - on lääkintämiestä, johtajaa, kuskia, ja jopa valokuvausmiestä! Jos yrittää kunnolla, on täysin mahdollista päästä mihin tahansa koulutushaaraan. Tottelemalla käskyjä pääsee jo pitkälle! Minusta on reilua, että koska Suomi on antanut minulle mielettömät valmiudet; ilmaisen koulutuksen, hyvän terveydenhuollon ja turvallisen elämän, osoitan kiitollisuuteni, verojen maksamisen lisäksi, myös suorittamalla palveluksen. Toivon, että samat mahdollisuudet saavat myös kaikki muut suomalaiset minun jälkeeni.