Mitä reservissä voi tehdä intin jälkeen? RUK:n "Mentorointi-päivä" rukkilaisille
Maanpuolustusvelvollisuus ei lopu kotiutumiseen. Suomalaiset ovat velvollisia puolustamaan maata. Asevelvollisia ovat kaikki varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneet alle 60-vuotiaat suomalaiset, ellei ole saanut vapautusta. Eli vastuu oman maan puolustamisesta ei lopu, vaikka inttiaika päättyykin. Jokainen voi osallistua maanpuolustukseen jollakin tavalla.
Reserviupseerikoulu järjesti RUK255-kurssin upseerioppilaille ”Mentorointi-päivän” 25. helmikuuta 2020 Haminassa, jonka tarkoituksena oli evästää upseerioppilaita suuntaamaan ajatuksia tulevaisuuteen sekä loppupalvelusaikaa että reserviläisyyttä kohti. Mentorointi-päivänä upseerioppilaat saivat tietää reservin mahdollisuuksista, opiskelumahdollisuuksista tuesta, mitä ajatusten suuntaamiseen on saatavissa.
Päivän aikana varusmiehille esittäytyivät erityisesti Suomen Reserviupseeriliitto (RUL), Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK), Suomen Rauhanturvaajaliitto, Reservin mentorit sekä muutamat oppilaitokset.
RUK255 sai viimeisellä kurssiviikollaan tietää reserviläisyydestä helmikuun lopussa 2020.
RUL yhdistää reservinupseerit
Suomen Reserviupseeriliiton järjestösihteeri Susanna Takamaa esitteli RUL:n toimintaa. RUL:n jäsenenä pääsee muun muassa harrastamaan ammuntaa, myös vaihtelevassa ja vaativassa maastossa tapahtuvaa sovellettua reserviläisammuntaa SRA:ta. RUL toki toimii myös reservinupseerien aatteellisena etujärjestönä.
RUL järjestää tapahtumia, seminaareja, otteluita. Eräässä RUL:n tapahtumassa on esitelty tarkka-ampuja Lauri Törnin asetta, joka oli löydetty Vietnamin viidakosta. Voi lähteä myös Hollantiin kansainväliseen marssitapahtumaan, jossa marssitaan 4 kertaa 40 kilometriä.
Takamaa on suorittanut RUK:n, RUK232 Jääkäri -kurssin vuonna 2008.
- Jos RUK kouluttaa ja kasvattaa, niin RUL yhdistää kaikki reservinupseerit, hän kertoo.
Koulutusta ja kursseja MPK:ssa
Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK tarjoaa esimerkiksi viikonloppukursseja ja koulutusta niin reserviläisille kuin kaikille muillekin. Reserviläinen voi MPK:n koulutuksen kautta saada kutsun kertausharjoituksiin ja sijoituksen sodan ajan joukkoihin. Jos siis vapaaehtoinen maanpuolustus ja myös pakolliset kertausharjoitukset kiinnostavat, kannattaa mennä mukaan MPK:n koulutukseen ja toimintaan.
Kuka tahansa voi osallistua MPK:n kursseille ja kehittää vaikkapa valmius-, erä- ja johtamistaitojaan.
MPK:n toimintaa esitteli Hannu Hyppönen, aihe herätti hyvin kysymyksiä ja keskustelua.
Rauhanturvaajaksi voi hakea koko ajan
Asepalveluksen jälkeen reservissä voi hakeutua rauhanturvaajaksi kriisinhallintatehtäviin ulkomaille. Upseerioppilaat saivat Reservissä-päivänä kuulla Suomen Rauhanturvaajaliiton aktiiveilta kokemuksia eri tehtävistä. Aktiivinen reserviläinen Joonas Sergin kertoi olleensa rauhanturvaajana Malissa ja Afganistanissa.
Kriisinhallintatehtäviin voi päästä, jos on suorittanut varusmiespalveluksensa tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen hyvin, on moitteettomat elämäntavat (ei rikosrekisteriä), englannin kielitaitoa, hyvä terveys ja kunto eikä voimakkaita yliherkkyyksiä lääkkeille tai hyönteisille. Myös B-ajokortti vaaditaan, C-kortista on etua. Kriisinhallintatehtävät kestävät noin 4 - 12 kuukautta. Vaikka palkka ja päivärahat ovat hyvät, niin ovat olosuhteetkin moninaiset.
- Toimintaympäristöä on aavikolla, viidakossa, on hiekkaa, lunta, kylmä ja kuuma. Mutta valtio tarjoaa parhaat mahdolliset varusteet, Joonas Sergin kertoo.
Peruspalkkaus rauhanturvatehtävissä alkaa ensikertalaisella noin 2 200 eurosta kuukaudessa, johon lisätään päivärahat, alkaen 30 euroa per päivä (riippuen palveluspaikasta).
- Itse rahoitin opiskeluja niillä rahoilla. Joku ostaa auton, joku perustaa asuntosäästötilin, kuka tekee mitäkin, Joonas Sergin kertoo.
Rahaa tärkeämpää kriisinhallintatehtävissä kuitenkin on se, että pääsee ainakin omalta, pieneltä osaltaan vaikuttamaan maailmalla riehuviin ongelmiin ja auttamaan kehittyviä maita nousemaan kriisien suosta.
Naisia tarvitaan kriisinhallintaan
Joonas Sergin painottaa, että naisia tarvitaan kriisinhallintatehtäviin entistä enemmän.
- Miessotilas ei esimerkiksi Afganistanissa saa välttämättä antaa ensiapua paikalliselle naiselle, Sergin kertoo.
Vain naissotilas saa koskea afganistanilaiseen naiseen, keskustella heidän kanssaan ja olla paikallisten naisten kanssa suoraan tekemisissä. Tämä on tärkeä asia myös esimerkiksi tiedonhankinnan kannalta. Naissotilaiden tullessa enemmän palvelukseen rauhan turvaaminen ja kriisimaiden kehityksessä auttaminen onnistuisi paremmin.
Nyt naisia on parhaimmillaankin vain alle 5 prosenttia kaikista suomalaisista rauhanturvaajista.
Rauhanturvaajaksi voi hakea milloin vain. Haku on päällä joka päivä ja kaikkina vuorokauden aikoina netissä: www.rauhanturvaajaksi.fi. Valituille annetaan noin 8 viikon koulutus, kaikki tarvittavat tiedot ja taidot.
Neuvoja opiskeluun ja työuralle
Yli viisisataa upseerioppilasta sai Reservissä-päivänä tietoa myös Reservin mentoreista ja eri oppilaitoksista: Poliisiammattikorkeakoulusta (POLAMK), Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta (XAMK) ja Lappeenrannan - Lahden teknillinen yliopistosta (LUT). Onhan opiskelu- ja työelämä edessä suurimmalla osalla nuorista, myös rukkilaisista.
Reservin mentorit on säätiömuotoinen hanke. He auttavat RUK:n suorittaneita nuoria eteenpäin työuralla ja opiskelussa. Mentorointi näyttäytyy jokaiselle mentorille ja aktorille omannäköisenään, sillä toiminnasta voi luoda omanlaistaan. Se perustuu vapaaehtoisuuteen ja pyyteettömyyteen. Hanke yhdistää vapaaehtoisen mentorin mentorointiin haluavan nuoren kanssa.
"Käsken ulos"
Reserviupseerikurssin johtaja everstiluutnantti Tommi Sikanen antoi upseerioppilaille lounastunnin ajaksi tehtävän pohtia ja keskustella pienryhmissä eli kolmen hengen partioissa, mitä itse ajattelee reserviläisyydestä. Miten itse kenties aikoo osallistua RUL:n tai MPK:n toimintaan oman palveluksensa jälkeen? Ja olisiko itse kiinnostunut rauhanturvaamisesta ja kriisinhallintatehtävistä ulkomailla?
Everstiluutnantti Sikanen käski upseerioppilaita suorittamaan tehtävän ulkoilmassa, kävellen aurinkoisessa, tosin lumettomassa, talvisäässä. Näin saatiin vähän raitista ilmaa auditoriossa istumisen lomaan.
- Minä käsken teitä käppäilemään Haminan kauniiseen talvipäivään ja keskustelemaan, mitä nämä asiat sinulle itsellesi merkitsevät, Sikanen totesi.
Käsky kävi ja upseerioppilaat lähtivät suorittamaan tehtävää. Kolme heistä tavoitettiin kommentoimaan.
- Kriisinhallinnasta kertova esitys herätti ajatuksen, että kulttuurit ovat niin erilaisia esimerkiksi Afganistanissa ja siksi meitä naisia tarvitaan enemmän kriisinhallintatehtäviin, upseerioppilas Maiju Karvinen (kuvassa keskellä), 20, pohtii.
- Kiinnostus nousi kriisinhallintatehtäviä kohtaan. Reservin toiminta alkoi kiinnostaa, ja kriisinhallintatehtävät on yksi vaihtoehto jossain vaiheessa elämää, sanoo upseerioppilas Lotta Hiltunen (kuvassa vasemmalla), 19.
- Reserviupseeriliiton toiminta kiinnostaa. Aion hakea sotilasuralle ja opiskelemaan Maanpuolustuskorkeakouluun (MPKK), upseerioppilas Ksenia Koulik (kuvassa oikealla), 20, toteaa.
Mikä on Mentorointi-päivä?
RUK järjesti Mentorointi-päivän nyt toista kertaa. Ensimmäinen Mentorointi-päivä pidettiin edelliselle, reserviupseerikurssi 254:lle.
Samalaisia info-tilaisuuksia reserviupseerikurssilaisille on kyllä järjestetty, kun Reserviupseeriliitto ja muut tahot ovat esittäytyneet heille aiemminkin. Nyt eri tahoja on koottu esittelyyn yhtenä, samana päivänä.
Päivän tavoitteena on antaa eväitä rukkilaisille reserviin ja ajatuksia siitä, miten voi olla mukana maanpuolustuksessa armeijan jälkeen.
Upseerioppilas Myllyniemi sai vastauksia RUL:n toiminnasta Susanna Takamaalta. Myllyniemi on jo ennen armeijaa ollut mukana maanpuolustustyössä ja RUL:n toiminta kiinnostaa häntä intin jälkeenkin.
Linkkejä:
http://www.rauhanturvaajaliitto.fi/
https://puolustusvoimat.fi/rauhanturvaajaksi
