Monipuoliset ja haastavat ammunnat ilmapuolustusharjoituksessa 2/2019
Ammunnat osoittivat, että ilmapuolustuksen monipuolisella kalustolla voidaan toimia erilaisissa sää- ja valaistusolosuhteissa alkaen lentosäästä, jossa ilma-aluksen laskeutumisminimit täyttyvät. Ilmapuolustusharjoituksen ammunnoista syntyy kerta toisensa jälkeen turvallisia mutta haastavia koulutustapahtumia, jotka sekä kehittävät että mittaavat ampuvien joukkojen osaamista.
Ilmapuolustusharjoituksen 2/2019 ampumavaihe suunniteltiin neljän päivän mittaiseksi. Suunnittelussa huomioitiin sekä osallistuvien joukkojen tarpeet, että syksyn harjoituksen vaihtelevat olosuhteet.
Yksityiskohtiin pureuduttiin elokuussa ilmapuolustusharjoituksen pääsuunnittelutilaisuudessa Ilmasotakoululla. Tilaisuudessa laadittiin päivittäinen ampumasuunnitelma, maalitoimintasuunnitelma ja ammuntoihin liittyvät yksityiskohdat yhteen sovitettiin osa-ammuntojen johtajien ja muiden toimijoiden kanssa. Suunnittelutilaisuuden jälkeen laadittiin ampumakäskyt ja ilmatilanvaraukset. Syksyn välitarkastelujen jälkeen kaikki oli valmiina marraskuun puoliväliä varten.
Harjoituksen ampumavaiheen järjestämiseen osallistuu noin 100 oman alansa ammattilaista eri toimialoilta. Johtaminen, huolto, pelastus, lääkintä, turvallisuus, tarkkailu, lentäminen, lennätys, lentotekniikka, johtamisjärjestelmä, merivalvonta, ilmavoimien taistelunjohtajat ja harjoituksen esikunta. Kaikkia edellä mainittuja tarvitaan onnistuneen ampumavaiheen järjestämiseen. Harjoituksessa ammuttiin kahdella ilmatorjuntaohjusjärjestelmällä, ilmatorjuntakonekivääreillä ja 23mm sekä 35mm ilmatorjuntakanuunoilla. Osa harjoitusjoukoista ampui myös ryhmän hyökkäysammunnan valoisalla. Harjoituksen yhteydessä ilmavoimat toteuttivat ilmasta ilmaan ammuntoja Lohtajan edustalla merialueella.
Ampumavaiheessa tulen avasi ilmatorjuntaohjuspatteri (12) aloittaen ammunnat keskiviikkona haastavissa olosuhteissa yhdellä ohjuksella. Ammunnassa todennettiin ensisijaisesti järjestelmän suorituskykyä, mutta samalla henkilöstö osoitti osaamisensa ja ammunta onnistui suunnitelman mukaisesti. Torstaina sekä vaaka- että korkeusnäkyvyys mitattiin sadoissa metreissä koko vuorokauden ajan, jolloin ainoat laukaukset lähtivät rynnäkkökiväärien piipuista.
Perjantai muodostui harjoituksen aktiivisimmaksi ampumapäiväksi. Sääolosuhde parani nopeasti torstain ja perjantain vaihteessa korkeapaineen selänteen noustessa Kokkolan korkeudelle. Ilmatorjuntaohjuspatteri (05M) laukaisi ensimmäisen ohjuksensa perjantaina klo 03:25 ja jatkoi pimeäammuntaa kahdella ohjuksella aamun aikana. Auringon noustua myös torjuntahävittäjien ilmasta ilmaan ammunta sekä torstaina valmistellut ammusaseammunnat pääsivät vauhtiin.
Ilmavoimien ammunnat yhteen sovitettiin ilmatorjuntaohjusjärjestelmien ammuntoihin, sillä vaara-alueiden osittaisen päällekkäisyyden vuoksi ilmavoimien ammuntaa ei voitu toteuttaa samanaikaisesti. Ilmavoimien ammunta vaatii puolustushaarojen yhteistoimintaa ja osoittaa yhteistä suorituskykyä. Ampumasuunnitelman joustavuuden, tarkkojen ilmatieteenlaitoksen säätietojen ja riittävän maalilennokkiresurssin avulla jokaiselle järjestelmälle löydettiin riittävä ampuma-aika.
Ammuntojen johtaja
Kapteeni Jukka Härkönen
