Naisten vapaaehtoinen asepalvelus lisää puolustuskykyä

Vuodesta 1995 lähtien naisilla on ollut mahdollisuus suorittaa puolustusvoimissa vapaaehtoinen asepalvelus.
Alkuvaiheessa naissotilaat herättivät kohtuullisen paljon mediahuomioita ja yleistä mielenkiintoa. Keskeisiä kysymyksiä olivat, miten naiset pärjäävät ja miten palvelus on järjestetty kovin miehiseksi koetussa sotaväessä.
Sittemmin naisten vapaaehtoinen asepalveluksesta on tullut hyvin arkista ja naissotilaat eivät enää herätä varuskunnissa erityishuomiota. Nyt jo yli kahdenkymmenen vuoden kokemusten tuloksena naisten vapaaehtoinen asepalvelus on varuskunnissa hyvin rutinoitua. Kaikkiaan tänä aikana on koulutettu reserviin jo yhteensä noin 7000 naista ja heistä noin 60 prosenttia on saanut myös johtajakoulutuksen. Alkuvaiheen kysymykseen voidaan todeta, että naiset ovat pärjänneet hyvin, siinä missä miehetkin.
Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutumisessa on alkuvuosien innostuksen jälkeen tapahtunut suuriakin vuosivaihtelua. Sittemmin vahvuudeksi on vakiintunut, että vapaaehtoisen asepalveluksen on suorittanut vuosittain noin 400 naista. Tänä vuonna (2006) naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen haki ennätysmäärä, yhteensä 842 naista. Eniten hakijoita oli Porin prikaatiin (yhteensä 154) ja Kainuun prikaatiin (yhteensä 144). Alueellisesti hakijoita oli eniten Uudeltamaalta, yhteensä 211 naista.
Joukko-osastoissa on hyviä kokemuksia naisten asepalveluksesta. Palvelukseen tulevat naiset ovat vapaaehtoisia, joten heidän motivaationsa ja palvelusta kohtaan asetetut tavoitteet ovat usein hyvin selkeät. Yhtenä motiivina on monella johtajakoulutuksen tai jonkin muun erityiskoulutuksen, kuten esimerkiksi sotilaspoliisi-tai lääkintämieskoulutuksen hankkiminen. Palveluksessa naiset ovat osoittautuneet tunnolliseksi sotilaiksi ja hyviksi palvelustovereiksi. Hyvä motivaatio ja maanpuolustustahto ovat heijastuneet koko joukon toimintaan positiivisella tavalla. Osassa joukko-osastoja naisille on järjestetty kasarmiolosuhteissa omat majoitustuvat sekä pesu- ja wc-tilat. Maasto-olosuhteissa naiset majoittuvat oman joukkonsa mukana.
Naisten vapaaehtoinen asepalvelus on ollut monelle naiselle mahdollisuus edetä myös ammattisotilaan tehtäviin. Vuoden 2016 alussa heitä oli palveluksessa jo yli 250 (upseerit, erikoisupseerit, opistoupseerit ja aliupseerit). Puolustusvoimissa on sukupuoleen katsomatta täysin yhdenvertaiset edellytykset edetä sotilasarvoissa ja tehtävissä. Ylin naisella oleva sotilasarvo oli vuoden 2015 lopussa majuri.
Naiset voivat osallistua ja tukea maanpuolustustyötä ja maanpuolustusvalmiutta osallistumalla myös lukuisten eri maanpuolustusjärjestöjen toimintaan jo ennen mahdollista asepalvelusta sekä reserviin siirtymien jälkeen. Nimenomaisesti naisille suunnattuja järjestöjä ovat esimerkiksi Maanpuolustusnaisten Liitto ry ja Naisten valmiusliitto ry. Vapaaehtoinen asepalveluksen myötä naiset voivat osallistua myös sellaisten reserviläisjärjestöjen toimintaa, joissa edellytyksenä on asepalveluksen suorittaminen, kuten esimerkiksi Suomen reserviupseeriliiton toimintaan. Lisätietoja reserviläisliittojen monipuolisesta toiminnasta saa parhaiten osoitteesta reservilaisliitto.fi
- Naiset voivat Suomessa hakea asepalvelukseen 18–29-vuotiaina.
- Hakijan on oltava fyysisesti ja psyykkisesti terve Suomen kansalainen.
- Palvelukseen voi hakea suoraan aluetoimiston kautta joka vuosi 1. maaliskuuta mennessä.
- Seuraava haku naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen päättyy 1.3.2017.
- Aluetoimistojen yhteystiedot