Nuoli 21 on myös rajajääkärien loppusota

Ensimmäistä kertaa Niinisalossa harjoittelevat ja omaa loppusotaansa käyvät myös hieman erilaista varusmiespalvelusta suorittavat Pohjois-Karjalan rajavartioston Rajajääkärikomppanian varusmiehet.  Tyypillisesti näiden rajavartiolaitoksen varusmiesten loppusodat käydään yhdessä Karjalan prikaatin kanssa Vekaranjärvellä. Tällä kertaa myös Karjalan prikaatin päättöharjoitus käydään Niinisalon kankailla.

Hieman erilainen varusmiespalvelus fyysisellä painotuksella

Koulutus on raskasta niin henkisesti kuin fyysisestikin. Karsivia tekijöitä koulutukseen ovat esimerkiksi näkökyky, kuulo ja iho-ongelmat. Erittäin vaativa toimintaympäristö ja sekä ajoittain karut olosuhteet  asettavat rajoituksia juurikin ruokavalion ja mahdollisten sairauksien suhteen. Varusmiespalveluksen voi suorittaa Ivalossa, Onttolassa tai erikoisjääkärinä Immolassa. Vuosittain palvelukseen otetaan noin 300 alokasta, joista noin 10 on naisia.

Tämä loppusota käydään rajajääkäreille täysin epätyypillisissä maasto-olosuhteissa: Erilainen vehreys, paljonpeltoaukeita ja metsäsaarekkeita - kaikki tämä vaikuttaa siirtymisiin ja kätkeytymisiin. Aluskasvillisuuden ja korkeuserojen puute on haaste partiotiedustelulle, jos ei halua tulla nähdyksi! Myös siirtymisiin käytettävät reitit muodostuvat helposti pitkiksi. Tämän harjoituksen tavoitteena on testata ryhmien osaamistaso oikeiden SA-sijoitusten pohjaksi. Kouluttajien mukaan tilanne vaikuttaa hyvältä - virheistä on otettu opiksi ja moni asia on sujunut erinomaisesti.

Tiedustelijoiden loppusota

Myös Rajajääkärikomppania on tullut Nuoli 21 -harjoitukseen antamaan lopulliset näyttönsä oman joukkotuotantonsa mukaisissa tehtävissä kuten  liikenteenlaskenta, partiotiedustelu ja siihen liittyvä vaikuttaminen.

Pohjois-Karjalan rajavartioston Rajajääkärikomppaniasta on myös upseerikokelas Ruokonen. Ruokonen toimii tiedusteluryhmän 106 johtajana ja kertoo vastaavansa ryhmänsä toiminnasta ja hyvinvoinnista kokonaisvaltaisesti:

- Ryhmä on johtajansa näköinen! toteaa Ruokonen hymyillen.  - Nyt ollaan pikatukikohdassa, jossa ryhmä syö, nukkuu ja huoltaa. Täällä myös valmistaudutaan tuleviin tehtäviin, Ruokonen summaa. 

Päivittäiset siirtymät saattavat olla jopa sata kilometriä, joten fyysistä kuntoa vaaditaan - myös sen  raskaan rinkan kantamiseen. Ryhmä elää taistelumuonalla, joten ruoka kulkee soturien mukana. Upseerikokelas Ruokosen mukaan merkittävintä on kuitenkin henkinen kestävyys, se että oma pää pysyy kasassa kaikissa tilanteissa.  Miestä itseään rajajääkärin palveluksessa viehätti erityisesti oman fyysisen kestävyyden haastaminen sekä mahdollisuus luonnossa liikkumiseen - Itsestä löytyy uusia puolia ja kestävyys kasvaa, Ruokonen kertoo. Nuoli 21-harjoituksessa haastavinta ovat olleet uudenlaiset maasto-olosuhteet. Olosuhteisiin on kuitenkin sopeuduttu hyvin ja siirtymisissä on pystytty hyödyntämään yön pimeyttä.

Nuoli 21 -harjoitukselle upseerikokelas Ruokosella ja ryhmällään on selkeät tavoitteet: suorittaa kaikki tehtävänvaihdot paljastumatta ja ilman tappioita - harjoitus viedään läpi ja loppuun asti hyvällä sykkeellä  - otetaan siitä kaikki irti!