Onnistunut ampumavaihe on todistettua suorituskykyä

Maavoimat
Julkaisuajankohta 17.5.2025 19.01
Tyyppi:Tiedote
Ilmatorjuntakanuunalla ammutaan pimeässä tuli leimahtaen tykistä.
Pimeäammuntoja ADEX Mallet Strike 1/25 -harjoituksessa. Kuva: Ilmasotakoulun viestinnän reserviläiset

Suomen ilmatorjunnan kokonaisuus on monikerroksellinen, useista eri kantamille ja korkeusalueille vaikuttamaan kykenevistä ilmatorjuntajärjestelmistä. Mallet Strike 1/25 -ilmapuolustusharjoituksen ensimmäisessä vaiheessa todennettiin järjestelmien suorituskykyä kovapanosammunnoissa.

Taistelun johtamiseen käytetään kehittynyttä johtamisjärjestelmää, joka mahdollistaa reaaliaikaisen tilannekuvan muodostamisen ja tulenkäytön johtamisen.  Muuttuva uhka vaikuttaa siihen, minkälaisia torjuntakeinoja on oltava olemassa.

- Nykypäivänä korostuvat erityisesti miehittämättömien lentolaitteiden eli lennokkien ja risteilyohjusten torjuntakyky, johon meidän pitää kyetä tulevaisuudessa vastaamaan, arvioi ilmatorjunnan tarkastaja, eversti Mano-Mikael Nokelainen

Kuvassa varusmiehet ampuvat ilmatorjuntakanuunalla 23 ITK 61/95 päiväsaikaan.
Ilmatorjuntakanuuna 23 ITK 61/95 on kohteiden ja joukkojen ilmatorjuntaan tarkoitettu lyhyen kantaman ilmatorjuntajärjestelmä. Kuva: Ilmasotakoulun viestinnän reserviläiset.


Olennainen osa ilmatorjuntajoukkojen ja -järjestelmien suorituskyvyn todentamista ovat kovapanosammunnat, joita ADEX Mallet Strike -harjoituksenkin ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin. Harjoituksessa ammuttiin ilmatorjuntakonekiväärillä, ilmatorjunta-ammusjärjestelmillä ja ohjusjärjestelmillä erittäin haastavissa maalitilanteissa niin päivällä kuin pimeälläkin. Tulenkäytön johtaminen oli erityisen tärkeässä roolissa ja arviointikohteena.

- Harjoitusjoukon ilme ja osaaminen olivat erittäin hyvällä tasolla, arvioi eversti Nokelainen. Asetettuihin tavoitteisiin päästiin.

Kuvassa ammutaan hämärässä ilmatorjuntakanuuna 35 ITK 88:lla.
Ilmatorjuntakanuuna 35 ITK 88 ADEX Mallet Strike 1/25 -harjoituksessa. Kuva: Ilmasotakoulun viestinnän reserviläiset.


 

Ratkaiseva merkitys yhteiskunnan turvaamisessa 

Ilmatorjunta-aselajin tehtävä on vastata ilmasta tulevien uhkien torjuntaan. Ilmatorjuntaa on rakennettu suunnitelmallisesti, mistä koko Mallet Strike -harjoituskonsepti on erinomainen osoitus. Harjoituksessa kyetään kehittämään niin varusmiesten, reserviläisten kuin henkilökunnankin osaamista sekä edistämään yhteensopivuutta kansainvälisten liittolaisten kanssa. Satavuotias aselaji on voimissaan.

Ilmatorjuntaohjus 90M (ITO90) Crotale tuli Suomeen jo 1990-luvulla, mutta se on edelleen suorituskykynsä huipulla.  Kuva: Puolustusvoimat.

- Ajassa elävä, kehittyvä, osaavalla henkilöstöllä ja ajanmukaisella kalustolla varustettu, kuvailee ilmatorjunnan tarkastaja, eversti Nokelainen, jonka vastuulle aselajin kehittäminen kuuluu. 

Kun asevoimia tai sotilaallista suorituskykyä arvioidaan nykyisessä maailmantilanteessa, ei voida välttyä peilaamasta niitä Ukrainan sodasta opittuun. Ilmatorjunnan näkökulmasta viesti on selkeä.

- Ukrainan sota on osoittanut sen, että ilmatorjunnalla osana ilmapuolustusta on kriittinen ja ratkaiseva merkitys yhteiskunnan suojaamiseen ja Puolustusvoimillemme.

Teksti: Laura Kaipainen

 

Ilmatorjuntaohjus 12 (ITO12) NASAMS II FIN on tehokas ja teknisesti vaativa taisteluväline, joilla suojataan Suomen tärkeimpiä alueita ja sotilaskohteita. Kuva: Puolustusvoimat.