Operaatiolakimies tietää, mitä sodassa -ja Keihäs 21-harjoituksessa- saa tehdä, ja mitä ei
Reservin yliluutnantti Arto Lindfors Hyvinkäältä toimii Keihäs 21 -harjoituksessa operaatiolakimiehenä. - Tehtäviini kuuluu muun muassa sodankäynnin säännöt, eli mitä poikkeusoloissa saa tehdä, ja mitä ei, Lindfors kertoo.
Tällä kertaa reservin yliluutnantti Arto Lindfors harjoittelee Maasotakouluun kuuluvan Pioneerikoulun joukoissa Keihäs 21 -harjoituksessa 26.11.-3.12.2021.
- Pioneeritoiminnassa on tyypillistä, että joudutaan kajoamaan toisen omaisuuteen, ajoneuvoihin, tiestöön ynnä muuhun. Saammeko esimerkiksi räjäyttää sillan, on kysymys, johon pitää osata vastata.
Tiestön, rakennusten tai ajoneuvojen haltuunottoa tai niihin kajoamista ei saa sotaharjoituksissa eikä poikkeusoloissakaan noin vain tehdä. Yksityisten omistajien kanssa on solmittu sopimuksia, ja myös valtion ja kuntien omistamien kohteiden kanssa ollaan tarkkana.
Jos tilanne kiristyy yhteiskunnassa, tulevat voimaan valmius- ja puolustustilalaki. Silloin lakimiesten osaamisella on kysyntää.
- Jos valmiuslaki tai myöhemmin puolustustilalaki tulee voimaan, pitää tietää, miten ne vaikuttavat tilanteeseen ja toimintaan. Niiden voimaan tullessa kasvatetaan valmiutta ja kutsutaan koolle henkilöstöä, muun muassa varusmiehiä ja toimitaan tiiviissä yhteistyössä muiden viranomaisten kuten poliisin kanssa, Lindfors kertoo.
Kuvassa vasemmalla Keihäs21 -harjoituksessa kertaamassa oleva reservin yliluutnantti Arto Lindfors, oikealla harjoituksessa mukana oleva yliluutnantti Taneli Malinen.
Lait ja kansainväliset sopimukset, joihin Suomi on sitoutunut, määrittelevät muun muassa sotavankien kohteluun liittyviä asioita.
- Jos kyse on sotavangista, pitää selvittää, että onko hän taistelija vai joku muu: saako hänet ottaa kiinni, ja kuka hänet saa ottaa kiinni. Onko poliisilla vai myös Puolustusvoimilla sitä oikeutta. Tunnistamattomien "vihreiden miesten" kohdalla tulee haasteita, että mikä heidän statuksensa on, hän pohtii.
Arto Lindfors työskentelee myös siviilissä lakimiehenä. Hän suoritti varusmiespalveluksen 1980-luvun lopulla Riihimäellä viestirykmentissä. Meni noin 15 vuotta armeijan loppumisesta, kunnes hän sai käskyn kertausharjoitukseen. Nykyään hän käy kertaamassa noin joka toinen vuosi.
Keihäs 21 -harjoituksessa hän toimii sodanajan tehtävänsä mukaisissa hommissa, ja kouluttaa myös nuorempia operaatiolakimiehiä.
Yliluutnantti Malinen (kuvassa oikealla) tiimeineen Keihäs21-harjoituksessa.
Pioneerikoulussa sotatieteiden maisteriksi opiskeleva yliluutnantti Taneli Malinen toimii Keihäs 21 -harjoituksessa rykmentin henkilöstöpäällikkönä. Ja operaatiolakimies Lindforsin esimiehenä. Malisen alaisuudessa toimii myös muun muassa sotilaspoliisiupseeri.
Maasotakoulun joukkoja, suurin osa reserviläisiä, osallistuu Karjalan prikaatin johtamaan Keihäs 21 -harjoitukseen 26.11. - 3.12.2021. Voit seurata harjoitusta sosiaalisessa mediassa aihetunnisteilla
#keihäs21
#maask
#karpr