Operaatiota Afganistanissa ei pidä jättää kesken

Maavoimien esikuntapäällikkö kenraalimajuri Jorma Ala-Sankila suoritti tarkastusmatkan 3.-6.5 Suomalaisessa osastossa Afganistanissa. Kenraali tapasi suomalaisia rauhanturvaajia heidän palveluspaikoillaan Kabulissa ja Mazar-e Sharifissa. Ohjelmaan kuului myös tapaamisia Resolute Support -operaation johdon kanssa.

-Tämä on ollut eräs eniten oppia antaneista operaatioista, tiivistää kenraali Ala-Sankila kysyttäessä Afganistanin operaation kokemuksista Puolustusvoimien näkökulmasta.

Suomen osalta vuonna 2002 ISAF operaatiossa alkanut osallistuminen on jatkunut jo yli 14 vuotta. Vuoden 2015 alusta ISAF korvautui Resolute Support -operaatiolla. Samalla taistelevien joukkojen määrää supistettiin huomattavasti ja painopiste siirtyi Afganistanin hallinnon ja armeijan kehittämiseen ja koulutukseen. Suomalaistenkin toiminta sopeutettiin mission tavoitteisiin ja vuoden 2016 alusta lähtien Afganistanissa palvelevien joukko on muodostanut Suomalaisen osaston Afganistanissa.

-Tämä on ollut monimuotoinen ja vaiherikas operaatio. Monella tapaa haasteellinen ja vaikeakin. Tappioiltakaan emme ole välttyneet, toteaa kenraali Ala-Sankila.

- Sodankaltaisissa oloissa olemme kuitenkin saaneet paljon teknis-taktista oppia, mitä on pystytty hyödyntämään kotimaan puolustuksen kehittämiseen.

Samaan aikaan kun NATO-johtoinen liittouma on vähentänyt joukkojaan, on turvallisuustilanne Afganistanissa kehittynyt huonompaan suuntaan. Tämän on myös kenraali Ala-Sankila saanut ikäväkseen huomata. Vaikka Afganistan Suomesta katsottuna tuntuukin olevan kaukana, yltävät vaikutukset myös meille asti, mikäli turvallisuustilanne päästetään luisumaan käsistä.

-Seuraukset voivat näkyä mm. pakolaistilanteessa ja huumeiden määrän lisääntymisenä. Tilanteen heikkeneminen saattaa heijastua myös suurvaltasuhteisiin, pohtii Ala-Sankila.

Tilanteen kehittymistä parempaan suuntaan ei edesauta Afganistanin tämänhetkinen vaikea poliittinen tilanne. Maan kehittyminen demokratiaksi saattaa sekin olla vuosikymmenien päässä. Yleinen koulutustason nousu ja taloudellinen aktiivisuus olisivat yhteiskunnalle luonnollinen tie kehittyä eteenpäin. Tähän tarvittaisiin erityisesti hallinnon monipuolista tukemista. Edistymisen hitaudesta huolimatta Ala-Sankila näkee Suomella olevan roolin kehittyvässä Afganistanissa myös tulevaisuudessa. Pienen maan on kuitenkin mietittävä tarkkaan miten rajalliset resurssinsa käyttää, samaan aikaan kun suuretkin osallistujamaat pohtivat jatkoaan operaatiossa.

-Merkittävää on, mikä on operaation malli tulevaisuudessa.

Resolute Support –operaation viime vuodeksi suunniteltu Kabul-keskeiseen vaiheeseen siirtyminen lykkääntyi heikentyneen turvallisuustilanteen vuoksi. Tämä on myös lykännyt osallistujamaiden päätöksiä panostuksiensa suhteen. Aikanaan keskushallintokeskeiseen vaiheeseen siirtyminen tulee kuitenkin merkitsemään operaatiomaille uutta arviointia täytettävien tehtävien ja henkilöstön määrän osalta. Kenraali Ala-Sankila uskoo, että suomalaiset hyödyttäisivät operaatiota parhaiten hallinnollisten rakenteiden kehittäjinä. Siinä kokeneiden sotilaidemme ammattitaito pääsisi oikeuksiinsa. Juuri korkean ammattitaidon, yhteistyökyvyn ja työteliäisyytensä vuoksi suomalaisten on myös toivottu jatkavan operaatiossa. Suomen jatkon osalta tullaan kuitenkin lähitulevaisuudessa tarvitsemaan poliittinen päätös, jonka pohjalta suunnittelua voidaan jatkaa.

Yli 14 –vuotinen yhteistyö kansainvälisen liittouman kanssa on mahdollistanut afganistanilaisen yhteiskunnan kehittymisen. Silti maan turvallisuustilanteen ei voida katsoa vielä olevan vakaalla pohjalla. Resolute Support –operaation tarjoama tuki on edistänyt turvallisuusviranomaisten toimintaa merkittävästi. Vaikka arviot tuen tarpeen keston osalta vaihtelevat, vallitsee laaja yhteisymmärrys sen jatkumisen välttämättömyydestä. Tähän näkemykseen myös kenraali Ala-Sankila on valmis yhtymään omassa arviossaan operaatiosta:

-Afganistania ei pidä jättää kesken.