Over the Bridge – Taistelupioneerit kansainvälistymässä Virossa

-Meidän valmiusyksikön pioneereilla on hyvät valmiudet toimia kansainvälisessä harjoituksessa. Joukkue on harjoitellut hyvin samantyyppisiä tehtäviä kotimaassa osana valmiusyksikköä. Erityisesti varusmiesjohtajille tämä on loistava tilaisuus harjaantua oman joukkonsa johtajina. Täällä pääsee tekemään paljon itsenäisiä päätöksiä haastavissa tilanteissa ja soveltamaan opittua, kertoo Kymen pioneeripataljoonasta kapteeni Timo Leppänen. Hän on ollut alusta alkaen suunnittelemassa nyt meneillään olevaa Saber Strike 18 -harjoitusta Karjalan prikaatissa projektiupseerina.

Kansainväliseen harjoitukseen osallistuminen edellyttää pitkäjänteistä työtä. Käytännön harjoittelu muualla kuin kotivaruskunnassa vaatii eritasoisia toimenpiteitä niin palkatulta henkilökunnalta kuin palvelusta suorittavilta varusmiehiltäkin. Matkustamiseen ja huollollisiin tarpeisiin tulee löytää vastaukset siinä missä joukkojen koulutuskaluston yhteensovittamiseenkin. Suomalaisjoukko, joka koostuu Karjalan ja Porin prikaatin varusmiehistä, on otettu Viron 1. jalkaväkiprikaatiin johtoon toisena harjoituspäivänä. Harjoitusta johtaa 1. Jalkaväkiprikaatin komentaja eversti Veiko-Vello Palm. Kyseinen prikaati on Viron kahdesta prikaatista. Samassa joukossa suomalaisten kanssa tällä kertaa harjoittelee saman aselajin osaajia Isosta-Britanniasta ja Virosta.

Harjoitusviikko on suunniteltu selkeäksi. Ensimmäiset päivät on käytetty kalustoon ja joukon toimintatapoihin tutustumiseen sekä yhteensovittamiseen. Jokainen joukko esitteli kalustoaan ja joukkoon kuuluvaa aseistusta kertomalla ja toimintanäytöskin. Esittely- ja koulutuspäivään oli kutsuttu myös mediaa tapaamaan joukkoa.

Seuraavat päivät taistelupioneerijoukkue on ollut tositoimissa. Ryhmityttyään Tapan harjoitusmaastoon he odottivat ensimmäistä tehtäväänsä taisteluvalmiudessa. Pioneerit ovat päässeet hyödyntämään monipuolista osaamistaan mekanisoidun komppanian taistelun tukemisessa muun muassa raivaamisen, suluttamisen ja liikkeenedistämisen tehtävissä.

- Olemme saaneet hyödynnettyä hyvin siltakalustoamme ja -ryhmäämme harjoituksen toiminnassa. Virolaiset tuntevat kalustomme ja ovat osanneet suunnitella hyviä tehtäviä ja paikkoja erikoissuorituskyvyllemme. On helppoa työskennellä virolaisten kollegojen kanssa, kun heillä on samanlainen ratkaisukeskeinen ja käytännönläheinen johtamistyyli ja asioiden sujumisen kulttuuri, kehuu kapteeni Timo Leppänen.

Yliluutnantti Kreitsman Scout-pataljoonan pioneerikomppanian päällikkö ja Karjalan prikaatin Kymen pioneeripataljoonasta, kapteeni Timo Leppänen.

- Suomalaisten kanssa menee hyvin, olen tyytyväinen heidän tekemiseensä täällä harjoituksessa. Luulen, että olemme molemmat oppineet paljon. Ehkä jossain kohdin näkee, että he ovat varusmiehiä, mutta he hoitavat osuutensa hyvin, sanoo virolainen yliluutnantti Kreitsman.

Yhtenä harjoituspäivänä taistelupioneerijoukkueemme upseerikokelas Partanen koulutti pataljoonan muita nopeaan suluttamiseen maastolaatikon avulla. Maastolaatikko on pienoismalli harjoitusmaastosta, jossa kulloinkin ollaan. Laatikkoon on merkitty maaston muotoja ja puustoalueita sekä muita maastoa merkkaavia elementtejä. Virolaiset ja Iso-Britannialaiset sotilaat kuuntelivat tarkkaavaisesti ja katsoivat lisäksi käytännön esityksen asentamisesta. Esityksen jälkeen joukot harjoittelivat omissa ryhmissään miinoitteiden asennusta itse.

Katso video varamiinoitekoulutuksesta, jonka taistelupioneerien upseerikokelas Partanen piti iso-britannialaisille ja virolaisille sotilaille:

- Oikeastaan he tekivät miinoittamisen samalla tavalla kuin me, ei ollut hirveästi eroa, mutta kyllä he suoriutuivat hyvin. Mielestäni miinoitus tapahtui tarpeeksi nopeastikin. Varusmiehenne ovat motivoituneita ja minusta he olivat great! sanoo virolainen kersantti Saarmets (kuvassa ylhäällä toinen oikealta) Scouts-pataljoonasta hymyillen.

- Meidän valmiusyksikön varusmiehillä on hyvä koulutus näihin kansainvälisiin tehtäviin. Rutiineissa, harjaantumisen kautta tullut toiminta on toki erona ammattisotilailla ja varusmiehillä, mikä on aivan luonnollista. Paikallisten kollegojen kanssa pidämme kouluttajapuhutteluja, joissa käydään läpi päivän harjoitustilanteita, näkemysten vaihtoa ja muuta. Näin saamme molemminpuolista oppia omaan koulutukseemme, sanoo kapteeni Leppänen.

- Suomalaiset varusmiehet pärjäävät hyvin täällä, sillä meidän maissa (Virossa ja Suomessa) on jo niin hyvä yleissivistävä peruskoulutus kaikille, että saamme koulutettua osaamista vähällä vaivalla. Joissain maissa kun vapaaehtoisena ammattiarmeijaan hakeutuu ihmisiä, jotka eivät pärjää vähäisen koulutuksen vuoksi siviiliyhteiskunnassa. Tekniikka, jota suomalaiset joukot käyttävät, on aika monimutkaista. Silti varusmieskin osaa käyttää sitä hyvin lyhyelläkin koulutuksella. Viron Puolustusvoimat miettiikin, miten voisi kehittää omaa varusmieskoulutusta, jotta saataisiin se samalla tavalla tehokkaaksi ja paremmaksi, kehuu harjoituksen johtaja, 1. Jalkaväkiprikaatin komentaja eversti Veiko-Vello Palm. -Viron 1. prikaati on ensimmäinen prikaati - eikä niitä ole NATO:ssakaan paljon - joka on ottanut brittiläisen pataljoonan komentoonsa ja pystynyt integroimaan sen täydellisesti omaan prikaatiinsa. Se, miten otetaan liittolaisen yksiköitä monikansalliseen "perheeseen", olisi ehkä suomalaisille opittavaksi ja mukaan vietäväksi tästä harjoituksesta, sanoo eversti Veiko-Vello Palm.

Karjalan prikaatin Kymen pioneeripataljoonan komentaja, majuri Timo Ronkainen (vas.) kävi katsastamassa, kuinka taistelupioneerijoukkue toimii tehtävissään. Kuvassa myös pioneeritarkastaja eversti Matti Lampinen (oik.) ja Viron 1. Jalkaväkiprikaatin komentaja, eversti Veiko-Vello Palm (toinen oik.).

Kymen pioneeripataljoonan komentaja Karjalan prikaatista kävi katsastamassa, kuinka pioneerijoukkue toimii tehtävässään. -Hyvin joukkue suoritti annettuja raivaamistehtäviä eilen, ja pääsivät myös konetöihin, mikä on aina hieno asia pioneerille, kehuu tuore pataljoonan komentaja, majuri Timo Ronkainen. Silta-ajoneuvokalustolle oli ollut ylikulun varmentamista, joiden avulla hyökkäystä saatiin jatkettua. Harjoitus jakaantuu päivittäisiin teemoihin.

- Nämä varusmiehethän kotiutuvat ensi viikolla ja siirtyvät reserviin, hyvin harjoitellulta joukolta näyttää ja yleisilme on hyvä, tekemisen meininkiä, kuten tässä vaiheessa voikin olettaa, näinhän se pitää toimia. Uutena elementtinä on tämä yhteistoiminta muiden kansallisuuksien kanssa englannin kielellä, erityisesti johtajille kokemus antaa todella paljon, sanoo majuri Ronkainen.- Korostin kouluttajille ja johtajille, että pitävät silmät ja korvat auki, jotta he näkevät erilaisia toimintamalleja, joista voi poimia hyviä juttuja itselle ja vastaavasti kertoa meidän tavat.

- Turvallisuusasioissa on paljon maakohtaisia eroavaisuuksia, mikä on ihan selvä asia, niitäkin on tullut esille tässä harjoitellessa. Turvallisuus edellähän me menemme ja kun kansalliset määräykset kohtaavat ja kun tulee säädön paikka, niitä sovitetaan yhteen. Esimerkiksi kun brittiajoneuvo ylittää siltaa, heillä tulee olla opasmiehet ajattamassa heidän ajoneuvonsa sillan yli, meillä ei. Sitten vaan ohjeet yhdistellään toimivaksi kokonaisuudeksi ja mennään yli sillan, jatkaa Ronkainen.

- Kokonaisuudessaan Karjalan prikaatille hyvää oppia niin joukkojen siirrosta, kalustomarsseista kuin esimerkiksi harjoituksen suunnittelustakin, sanoo majuri Timo Ronkainen.