Paikallispataljoonan voimavarat käyttöön

-Kaakkois-Suomessa reserviläisten valmius tehtäviensä suorittamiseen on hyvä. Viime vuosina on ollut useita eri kertausharjoituksia ja vapaaehtoisia harjoituksia paikallispataljoonien ja sen osien harjoittamiseen, kertoo eversti Pertti Kuokkanen, Karjalan prikaatin apulaiskomentaja ja KYMI117 -harjoituksen johtaja.

- Paikallispuolustuksen ydin on osaava henkilöstö ja harjoitellut tehtävät, kiteyttää eversti Pertti Kuokkanen.

Paikallisjoukkojen sodan ajan tehtäviin kuuluu strategisten kohteiden suojaaminen, alueen valvonta ja vihollisen erikoisjoukkoja vastaan toimiminen, mutta rauhan aikana paikallisjoukkoja voidaan käyttää rajoitetusti muiden viranomaisten apuna. Paikallisjoukot järjestetään pataljooniksi, joiden vastuualue on pääsääntöisesti yksi maakunta. Paikallispataljoonissa on useita komppanioita, muun muassa maakuntakomppanioita.

Paikallisjoukkojen järjestelyssä hyödynnetään paljon vapaaehtoisuutta. Joukkoihin sijoitetaan toiminta-alueen hyvin tuntevia reserviläisiä alueellisista ja operatiivisista joukoista. Esimerkiksi sotilaspoliiseja voidaan sijoittaa varusmiespalveluksesta suoraan paikallisjoukkoihin heidän siirtyessä reserviin.

KYMI117

Meneillään oleva KYMI117 -harjoitukseen on kutsuttu noin 400 reserviläistä kertaamaan osaamistaan muun muassa joukkojen perustamis- ja suojaus- sekä huoltotehtäviin. -Tavoitteena on, että reserviläinen tuntee sodan ajan sijoituksensa ja tietää ensimmäiset tehtävänsä sekä tehtävän mukaisen toiminnan ja osaa käyttää omia taistelu- ja työvälineitään, sanoo Kaakkois-Suomen aluetoimiston operatiivisen sektorin johtaja, komentajakapteeni Tarmo Korhonen.

Kenttälääkintätaitoja kerrataan ennen ammuntaa.

- Turvallinen aseen käsittely on osa harjoituksen tavoitteista. Erityisesti esikuntajoukoissa toimivien tulee osata muun muassa muodostaa oikea tilannekuva ja viranomaisyhteistyön perusteet osana joukkojen perustamista, kertoo majuri Jari Mäkelä, Etelä-Savon aluetoimiston operatiivisen sektorin johtaja. -Tässä harjoituksessa emme harjoittele muiden viranomaisten kanssa Mikkelin alueella. Sitä on kylläkin tehostettu ja olemme yhteyksissä eri hallintotasoihin tässä tulevana vuonna, jatkaa majuri Mäkelä.

Motivaatio ja paikallistuntemus kohdallaan

Kun mikkeliläinen Jyri Eskelinen (saapumiserä 2/05) innostui vapaaehtoisesta reserviläistoiminnasta noin kolmisen vuotta sitten, hän oli ensin hieman jännittänyt, kuinka pääsee ryhmän toimintaan mukaan ja oppii tehtäviä, mutta jo seuraavassa harjoituksessa tunne oli kadonnut. - Kiva on aina nähdä tuttuja ja iso osa meistä käy myös vapaaehtoisissa harjoituksissa. Motivaatio ryhmässämme on korkealla ja kaikki tietävät yhteisen päämäärän. Monen kanssa nähdään muutenkin kuin näissä tehtävissä, kertoo Jyri Eskelinen.

Jyri Eskelinen.

- Varusmiespalvelusaikaa hän kuvaa hyvinkin erilaiseksi. - Reserviläisharjoituksessa työskennellään ryhmänä ja kaikkia kannustetaan tekemään yhteisiä ratkaisuja. - Tämä harjoitus alkoi heti toiminnalla. Menimme heti varusteiden vaihdon jälkeen ampumaradalle. Ei ollut turhaa odottelua, vaan päästiin heti asiaan, kertoo Eskelinen.

Joukkueen puolustusammunnat ja pimeäammunnat Pahkajärvellä.

-Positiivinen kuva on tullut harjoituksen aikana näistä miehistä, joista osa on vasta ensimmäistä kertaa kertaamassa, kehuu Antti Hartikainen reservin luutnantti Kuopiosta (saapumiserä 2/08). Antti Hartikainen on ollut kolmen vuoden ajan kertausharjoituksissa suunnittelemassa ja johtamassa suojauskomppanian joukkoja.

Antti Hartikainen.

-Tekemällä itse joukon mukana ja esimerkkinä yritän olla joukkueen johtajille ja sitä myötä joukolle. - Vaikka on ollut tiukkoja päiviä tässäkin harjoituksessa, positiivinen asenteella ovat tehneet, jatkaa Hartikainen. -Johtajana korostan tehtävän tärkeyttä ja suhtautumista tehtäviin riittävällä vakavuudella, mutta pilkettä silmäkulmassa saa olla, kiteyttää tavoitteensa joukon suhteen Antti Hartikainen.

Erikoisosaajille toimintaa

Harjoitusten aikana reserviläisten osaamista hyödynnetään muun muassa joukon koulutuksessa. Reserviläisten on mahdollista kouluttautua varusmiesaikaisen tai kokonaan uuden aselajin kouluttajaksi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kursseilla. Vapaaehtoiseksi kouluttajaksi haluava reserviläinen sitoutuu valitsemaansa MPK:n maanpuolustuspiiriin. Sitoumus on yhteydessä asevelvollisrekisteriin, ja sen avulla ylläpidetään ajantasaista tietoa kouluttajan osaamisesta, luvista ja oikeuksista. - Toimiakseen kouluttajana sotilaallisessa koulutuksessa, kouluttajalla tulee olla Puolustusvoimien hyväksymä kouluttajapätevyys, sanoo Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutussuunnittelija Ossi Hietala.

MPK:n kolmiportainen kouluttajakoulutus

-Kouluttajapätevyyksiä on kolmea tasoa; kouluttaja 1, 2 ja 3. Kouluttaja 1 on niin kutsuttu rastikouluttaja, jolla on oikeus ryhmätason rastikoulutusten suunnitteluun ja toteuttamiseen kurssin tai harjoituksen osana. Lisenssin saaminen edellyttää perustason kouluttajakoulutuksen hyväksyttyä suorittamista ja kouluttamistaidosta annettuja näyttöjä, jatkaa Ossi Hietala. Kouluttaja 2 -pätevyydellä voi kouluttaa joukkuetta joukkuetason koulutustapahtumissa, kursseilla ja harjoituksissa. -Lisenssin saaminen edellyttää jatkotason kouluttajakoulutuksen hyväksyttyä suorittamista. Annettujen koulutustaitonäyttöjen lisäksi tulee osata laatia muun muassa kurssiohjelma tukipyyntöineen ja turvallisuussuunnitelmineen, kertoo koulutussuunnittelija Hietala. Toimiakseen harjoituksen johtajana (taso 3), tulee käydä hyväksytysti harjoituksenjohtajan erikoiskurssi, joka on valtakunnallinen. Lisenssin haltija voi toimia suurien, useita kursseja sisältävien harjoituskokonaisuuksien johtoportaassa. -Kouluttajilla on kouluttajaoikeuksien lisäksi erilaisia lupia ja oikeuksia, kuten ammunnanjohtajan pätevyys tai Puolustusvoimien B-ajolupa. Lisenssit ovat voimassa kolmesta viiteen vuotta lisenssistä riippuen. Voimassaolon jatkamiseksi tulee antaa todennetut näytöt kyvyistä toimia lisenssin mukaisessa tehtävässä tai käydä kurssi uudelleen, jatkaa Hietala. MPK:ssa kouluttajakoulutus on maksutonta. Kouluttaja saa pätevyyden hankkimiseksi ilmaista koulutusta sekä jatkokoulutusta, jotka ovat keino motivoida ja kiittää kouluttajia tärkeästä työstä.

MPK:n Puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus on osallistujille maksutonta. Muista kursseista peritään maksu, jolla katetaan materiaali-, majoitus-, muonitus- ja vakuutusturvakustannukset. Vapaaehtoisilta sitoumuksen tehneiltä kouluttajilta ei peritä kurssimaksua. MPK tarjoaa myös muita vapaaehtoistehtäviä kuin kouluttajarooleja. -Reserviläinen tai siviili voi sitoutua myös vapaaehtoiseksi tiedottajaksi, valokuvaajaksi tai harjoituksen perustaviin ja purkaviin tuki- ja kuljetustehtäviin, kertoo Ossi Hietala.

Kaakkois-Suomessa on reilut 300 sitoumuksen tehnyttä vapaaehtoista, joista osa on eritasoisia kouluttajia, ja osa huollon tehtäviin sitoutuneita. Tällä hetkellä vapaaehtoisia löytyy eniten pioneeri- ja viestikouluttajiksi, mutta esimerkiksi panssarintorjunta- ja kranaatinheitinkouluttajia on vähemmän.

Hyvä palaute kehittää kouluttajaa

Yksi kouluttajaksi kouluttautuneista on Joni Tyviö reservin ylikersantti Kotkasta (saapumiserä 1/06). Hän innostui muutama vuosi varusmiespalveluksen jälkeen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnasta Kouvolassa. Ensimmäiset kouluttajan oikeudet hän sai Reserviupseerikoulun kouluttajakurssilta. Hän oli apukouluttajana MPK:n kurssilla, jossa koulutettiin reserviläisiä kouluttamaan omilla paikkakunnillaan reserviläisiä vastaavasti paikallisesti.

Kouluttajana Joni Tyviö reservin ylikersantti ja Karjalan prikaatin sotilaspoliisijoukkueen varusmiehiä Hietala, Zubkovich ja Liuha.

- Olin jonkin verran mukana kehittämässä MPK:n kouluttajakoulutusta alun perin, kertoo Joni Tyviö. Hänen mielestään innostavinta ja motivoivinta toiminnassa on ihmiset, joita kursseilla tapaa. -Erilaiset elämänkokemukset ja laaja ikäskaala tekevät kouluttajan työstä mielekkään, kertoo Tyviö. -On palkitsevaa, kun huomaa, että koulutettavat ovat oikeasti oppineet jotain, esimerkiksi ajattelemaan jotain yksinkertaista asia uudesta näkökulmasta. - Intoa jatkaa näissä harjoituksissa ei lisää niinkään se, että pääsee ryömimään metsässä, vaan se, että tapaa monenlaisia ihmisiä, monenlaisia reserviläisiä, joilla on aina monienkin harjoitusten jälkeen uusia kehitysideoita kouluttajalle. Hyvän palautteen saaminen kehittää kouluttajaa, pohtii Joni Tyviö kouluttajana.

Kouluttajien osaamista arvioidaan ja todennetaan annettujen näyttöjen, itsearviointien ja kurssipalautteiden avulla. Lisäksi Puolustusvoimien tilaamaa koulutusta auditoidaan sekä valtakunnallisesti että paikallisesti, ja tilaaja eli Puolustusvoimat määrittää koulutukselle asetettavat vaatimukset.