Paikallispuolustus maanpuolustuksen kulmakivi
Kymi 21 -paikallispuolustusharjoitukseen osallistuu sotilaspoliisijoukkueenjohtajan ominaisuudessa järvenpääläinen Elmo Haapanen, 31. Hänen joukkueensa harjoittelee muun muassa ryhmittymistä, kohteen suojaamista ja vastustajan erikoisjoukkojen toimintaan vastaamista.
"Älä jää paikalleen"
Viikon aikana hän joukkueineen on yöpynyt teltassa Kymenlaakson maastossa. Pakkanen on purrut jopa noin 24 miinusasteessa. Miten ihminen pärjää niin kylmässä? Hän vastaa yhdellä sanalla:
- Liike.
- Älä jää paikalleen, hän jatkaa.
Toki monissa tehtävissä, kuten vartiovuorossa, pitää olla paikoillaan. Silloin joukkueenjohtaja lyhentää vartiovuorojen pituutta, jotta kierto on nopeampi. Näin miehistö pääsee pikaisemmin lämmittelemään.
Lisäksi oloissa kuin oloissa auttaa hyvä mieli ja yhteishenki.
- Pakkasesta huolimatta joukkueemme on saanut hyvin nukuttua, ja meillä on hyvä henki.
Kymi 21 on Haapaselle nyt viides kertausharjoitus tai vapaaehtoinen harjoitus.
- Maanpuolustustyö on myös itsensä kehittämistä. Täällä oppii tiimityöskentelyä ja maastoharjoitus käy hyvästä treenistä. On tärkeää, että meitä, joita maanpuolustustyö kiinnostaa, on riittävästi.
Turha vaipua synkkyyteen -pakkasesta huolimatta
Mukana kertaamassa ovat reserviläiset Kaarle Koskenala, 27, Lohjalta ja Roni Metsälä, 27, Keravalta. Koskenala toimii harjoituksessa sotilaspoliisiryhmän varajohtajana, Metsälä kuuluu miehistöön. He ovat kertaamassa nyt toista kertaa.
Tässä harjoituksessa heidän tehtävinään on ollut harjoitella kulunvalvontaa, iskuryhmässä toimimista, aluepartiointia ja reserviryhmässä olemista. Tehtäviä on vaihdeltu: Koskenala ja Metsälä ovat päässeet harjoittelemaan niissä kaikissa.
- Parasta on ollut aluepartiointi, koska siinä pääsee liikkumaan eri alueille ja eri maisemissa, miehet sanovat.
He ovat jo ennestään tuttuja, sillä he ovat käyneet aiemmin samassa kertausharjoituksessa. Molemmat kävivät armeijan Vekaranjärvellä Karjalan prikaatissa, mutta eri aikaan. Roni Metsälä kotiutui reserviin vuonna 2013 ja Kaarle Koskenala vuonna 2014.
Intin jälkeen molemmat lähtivät aktiivisesti mukaan reserviläistoimintaan. Kertausharjoituksissa on mukava nähdä vanhoja ja uusiakin tuttuja. Yhteishenki on hyvä ja läppä lentää. Mutta ei se ole pelkkää huulen heittoa.
- On hyvä verestää muistoja, että mitä sitten pitää tehdä, jos tosipaikka tulee, he sanovat.
- Kertausharjoitukset ovat vaihtelua sairaalamaailmaan. Olen siviiliammatiltani lähihoitaja, Roni Metsälä sanoo.
Koskenalan ja Metsälän mukaan maanpuolustustyö ja siviilielämä tukevat toisiaan.
- Harjoituksissa oppii delegoimaan ryhmän eri henkilöiden kesken, jotta hommat saa hoidettua mahdollisimman pienellä efortilla, Koskenala toteaa.
Kertausharjoituksista saa hyötyä siviiliin
Miehet vinkkaavat, että poliisiksi, vartijaksi tai rauhanturvaajaksi haluaville armeija ja sotilaspoliisin tehtävät antavat hyvät pohjat hakea niihin tehtäviin tai opiskelupaikkoihin. Ja muutakin hyötyä saa.
- Näissä hommissa täytyy osata pitää pää kylmänä. Ja saa työkaluja siviiliin. Esimerkiksi erätaitoja oppii harjoituksissa, Metsälä sanoo.
Suomen pakkasessa ulkosalla teltassa yöpyminen vie epämukavuusalueelle. Ja se on heidän mielestään hyvä asia.
- Täällä löytää itsensä ja voi koetella rajojaan, Koskenala toteaa.
- Turha on vaipua synkkyyteen, he sanovat.
Hymy irtoaa edelleen, vaikka takana on jo useita harjoituspäiviä ja öitä jopa noin 24 pakkasasteessa Kymenlaakson maastossa.
Reserviläinen Pasi Pirnes Helsingistä toimii Kymi 21 -paikallispuolustusharjoituksessa reserviläiskouluttajana muille, nuoremmille reserviläisille ja sotilaspoliiseille. Hän on aktiivisesti mukana Etelä-Suomen maanpuolustuspiirissä eli Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä. Torstaina hänen tehtävänään oli kouluttaa kohteen suojaamista noin 30 reserviläissotilaspoliisille.
Meni vuosia, ennen kuin hän alkoi maanpuolustustyöhän aktiivisesti.
- Näin sanomalehdessä jutun, jossa kerrottiin maakuntakomppaniasta ja hain mukaan vuonna 2008, Pirnes kertoo.
Ensin hän oli mukana maakuntakomppaniassa, mutta vuosien myötä hän on edennyt kouluttajaksi MPK:n kurssien ja koulutusten kautta. Eritoten sotilaspoliisitoiminta kiinnostaa.
-Tulee liikuttua ja pysyy virkeänä, kun on mukana kertausharjoituksissa ja maanpuolustustyössä, hän perustelee.
Onko muitakin syitä olla mukana paikallispuolustuksessa?
- Totta kai, paikallispuolustushan on maanpuolustuksen kulmakivi. Jos haluaa pysyä itsenäisenä, niin omaa maata pitää puolustaa.
- Ei muuta kuin katsomaan MPK:n kurssitarjontaa, sitä kautta pääsee mukaan, Pirnes sanoo.
Pasi Pirnes on siviilissä yrittäjä. Hänellä on kunnossapitoyritys. Viikon mittainen kertausharjoitus tuo vaihtelua arkeen.
- Kertausharjoitukseen pääsee irrottautumaan hyvin, kun on hyvät työkaverit.
Sotilaspoliisikomppanian kertausharjoituksen pääkouluttaja, kapteeni Joni Lehtiranta työskentelee Karjalan prikaatin Kaakkois-Suomen Aluetoimistossa toimistoupseerina, toimialueenaan vapaaehtoinen maanpuolustus.
- Kaakkois-Suomen Aluetoimisto on tiiviissä yhteistoiminnassa Kymenlaakson eri viranomaistoimijoiden kanssa, kun käsitellään niin rauhanajan kuin poikkeusolojenkin kokonaisturvallisuutta. Aluetoimisto on osana Karjalan prikaatia mukana yhteistoimintasopimusten laadintaa eri viranomaisten kanssa Kymenlaaksossa. Lisäksi säännöllisesti pidetään Kymen Turvan kokoukset, joissa käsitellään turvallisuuteen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Tärkeää yhteistoimintaa kaupunkien ja poliisin kanssa suoritetaan myös kutsuntoihin liittyen.
- Käytännön toimenpiteinä viranomaisten välillä harjoitellaan kahdesti vuodessa paikallispuolustusharjoituksissa. Paikallispuolustusharjoituksesta vastaava aluetoimisto vaihtuu aina saapumiserittäin. Yhteistoiminnan harjoitelulla on yhteiskunnallisesti erittäin suuri merkitys. Kriisin sattuessa suunnitelmat ovat selvät, joten toiminnan johtaminen on sujuvaa, oli tilanne mikä tahansa. Käytännössä tämä harjoittelu näkyy kaksi kertaa vuodessa paikallispuolustusharjoituksissa. Paikallisturvallisuus rakentuu viranomaisten, elinkeinoelämän, paikallisjoukkojen ja alueen asukkaiden yhteisestä varautumisesta ja harjoittelusta. Paikallisturvallisuus on osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja elintärkeistä toiminnoista huolehtimista.
- Itse pidän paikallisturvallisuutta erittäin merkittävänä asiana. Poikkeustilanteessa itselleni on merkittävä asia oman perheen turvallisuus, jota rauhanaikainen viranomaisyhteistyö edistää. Tavallisen kansalaisen on kyettävä luottamaan siihen, että yhteiskunnalle merkittävät toiminnot ovat käytettävissä missä tahansa tilanteessa, sanoo Lehtiranta lopuksi.
#paikallispuolustajat #paikallisturvallisuus #kymi21 #karpr
