Paikallispuolustus rakennetaan yhdessä

Paikallisjoukoista kehitetään tulevina vuosina koko Suomen kattava verkosto, joka toimii osana paikallista yhteisöä, lähellä kansalaista ja yhteiskuntaa, Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko kertoi mediatilaisuudessa Helsingissä maanantaina 18. lokakuuta.

Tulevaisuudessa Maavoimien operaatiot toteutetaan koko maan kattavilla suorituskykyisillä paikallisjoukoilla sekä ratkaisutaisteluun kykenevillä operatiivisilla joukoilla. Alueellisista joukoista luovutaan vuoteen 2025 mennessä, ja paikallisjoukkojen tehtäväkenttään tulevat kuulumaan niin laaja-alaiseen vaikuttamiseen liittyvät tehtävät kuin vaativat taistelutehtävätkin.

- Suunnitelmissa on luoda esimerkiksi paikallisjoukkoihin ja reserviläisiin pohjautuvia valmiuspataljoonia, jotka muodostuisivat varusmiesvalmiusyksiköstä, reserviläisvalmiusyksiköstä sekä maakuntakomppaniasta, kenraaliluutnantti Hulkko kertoo. 

Paikallisjoukkojen valmiutta ja varustusta kehitetään tulevina vuosina vastaamaan tehtävien lisääntymisestä johtuvia vaatimuksia. Paikallisjoukkojen harjoitustoimintaa lisätään, ja reserviläisten osaaminen ja sitoutuminen korostuu entisestään.

- Paikallispuolustus ei kuitenkaan ole vain sotilaallista maanpuolustusta ja viranomaisyhteistyötä, vaan haemme mukaan kaikkia niitä ihmisiä, jotka haluavat olla osa oman maan puolustusta. Vain mielikuvitus on siinä rajana, miten rohkaistaan paikallisia toimijoita osallistumaan, Maavoimien komentaja sanoo.

Yhä useampi varusmiespalvelukseen

Jatkossa Maavoimat tähtää siihen, että yhä useampi suorittaa varusmiespalveluksen taistelu- tai tukitehtävissä. Maavoimat on mukana selvittämässä uuden B2-palveluskelpoisuusluokan käyttöönottoa. 

- Se mahdollistaisi palvelukseen ottamisen hieman pienemmillä fyysisillä vaatimuksilla. Paikallispuolustuksessa tarvitaan jokaista soturia: vaikka ei olisi täydellisiä fyysisiä edellytyksiä, voi toimia vaikkapa informaatiopuolustuksen tehtävissä.

Tavoitteena on lisätä edelleen myös varusmiespalvelukseen hakeutuvien naisten määrää.

- Tänä vuonna ennätysmäärä, yli 1600 naista haki varusmiespalvelukseen. Olemme hyvällä tiellä, Maavoimien komentaja toteaa.

Maavoimien varusmieskoulutusta on uudistettu viime vuosina.

- Palvelus on koettava mielekkääksi ja motivoivaksi. Ja mitä useampi käy varusmiespalveluksen, sitä useammassa perheessä säilyy linkki asevelvollisuuteen. Vapaaehtoisuuteen perustuvalla asevelvollisuudella Suomi ei pärjää.

Myös korona-ajan kokemukset arvioidaan ja parhaat opit otetaan käyttöön. 

- Pitkä maastojakso on ollut koulutuksellisesti tehokas sekä varusmiesten että kouluttajien mielestä. Voimme säilyttää tietyissä koulutusjaksoissa mahdollisuuden pidemmille maastoharjoituksille.

Kansainvälinen toiminta kehittää

Kansainvälinen yhteistyö on tärkeä osa puolustuskyvyn ylläpitoa ja kehittämistä. 

- Ruotsi on tärkein kumppanimme, kuten puolustusselonteossa lukee. Ruotsin kanssa käytännön yhteistyö alkoi vuonna 2017 ja olemme edenneet poliittisen ohjauksen mukaisesti merkittäviä askelia. Seuraava etappi on vuonna 2023, jolloin pyrimme tuomaan kokonaisen ruotsalaisen prikaatin Suomeen harjoittelemaan.

Kriisinhallintaoperaatioiden merkitys toiminnan kehittämisessä on merkittävä. Maavoimien näkökulmasta esimerkiksi Afganistanista on saatu paljon tärkeitä oppeja.

- Työ ei ollut turha. Se on viestini kaikille niille, jotka tekivät hyvää työtä Afganistanissa 20 vuoden aikana. Maavoimat on saanut oppia esimerkiksi pienryhmätaktiikkaan, kenttälääkintään, yhteistyöhön ilmavoimien kanssa sekä taisteluvarustuksen, kuten kypärien, suojaliivien, tähtäinten ja pimeänäkölaitteiden kehittämiseen, Maavoimien komentaja sanoo.

Maavoimien kehittäminen etenee suunnitelmallisesti.

- Maavoimat on tällä hetkellä sotien jälkeisen historiansa parhaassa iskussa suhteutettuna turvallisuusympäristöön, ja kehittäminen jatkuu. Tulossa on muun muassa panssariajoneuvo operatiiviselle joukoille, ja myös ilmatorjunnan sekä arktisen liikkuvuuden kehittäminen on hyvässä vauhdissa.