Panssariprikaati harjoittelee isäntämaatuen antamista yhdysvaltalaisjoukoille Hammer 22 -harjoituksessa

Niinisalossa 31.10. - 11.11.2022 järjestettävässä Maavoimien mekanisoidussa harjoituksessa Hammer 22:ssa Panssariprikaati antaa isäntämaatukea Yhdysvaltojen maavoimien 6-9 Cavalryn joukoille.

Puolustusvoimien lakisääteisiin tehtäviin on vuodesta 2017 alkaen kuulunut kyky ottaa vastaan sotilaallista apua, joka voi olla esimerkiksi materiaalia, joukkoja tai tilannekuvan vaihtoa. Sotilaallisen avun vastaanottamiseksi Puolustusvoimat ylläpitää kykyä järjestää apua antavalle osapuolelle isäntämaatuki (Host Nation Support, HNS) Suomen alueella. Vierailijoita tuetaan muun muassa maahan saapumisen järjestelyissä, kuljetuksissa ja niiden suunnittelussa, majoitusjärjestelyissä, ruoka-, polttoaine-, varaosa-, ampumatarvike- ja lääkintähuollossa sekä ympäristönsuojelussa. 
 
Hammer 22 -harjoituksessa Panssariprikaati antaa isäntämaatukea Yhdysvaltojen maavoimien 6-9 Cavalryn joukoille. Maineikkaasta ratsuväestä harjoitukseen osallistuu noin kaksi sataa henkilöä. Tämä ei ole ensimmäinen kerta Panssariprikaatille isäntämaatukitehtävissä; aikaisemmin vuorossa ovat Yhdysvaltojen lisäksi olleet muun muassa Iso-Britannia, Viro ja Latvia. Tällä kertaa harjoituksen HNS-valmistelijana toimii kapteeni Mikael Hänninen, joka johtaa Panssariprikaatin kolmihenkistä HNS-valmistelutiimiä. 
 
Isäntämaatuen suunnittelussa on huomioitava harjoituksen ja sen valmistelun aikaikkuna, palveluiden tuottaminen ja isäntämaatuen varsinainen täytäntöönpano. Suunnittelutyö aloitetaan yhdessä jo varhain. Puolustusvoimien kansainväliset harjoitukset valmistellaan Naton harjoitussuunnitteluohjeen mukaisesti. 
 
Harjoituksen esisuunnittelukokouksessa määritetään, mitä joukkoja harjoitukseen osallistuu, mistä ja milloin. Kansainväliset kumppanit usein myös tutustuvat isännöivään joukko-osastoon kokouksen ohessa. Lisäksi kokouksessa määritetään, miten joukot tuodaan Suomeen ja millaisia palveluita heille tuotetaan. 
 
Pääsuunnittelukokouksessa päätetään, millainen taisteluharjoitus suomalaisten ja kansainvälisten joukkojen välillä järjestetään. Tässä vaiheessa voidaan tehdä jo maastontiedustelua, eli kartoittaa harjoitusaluetta vierailemalla paikan päällä. Lisäksi suunnitellaan yhdessä muun muassa kansainvälisen joukon ruokahuolto- ja polttoainejärjestelyt. Tässä vaiheessa annetaan myös kansainvälisten joukkojen arvioitu saapumisaika.
 
Harjoituksen suunnittelun viimeistelykokouksessa sovitaan viimeiset asiat ja tehdään tarvittavat tarkennukset. 
 
Varsinaisen harjoituksen lähestyessä kansainväliset joukot saapuvat Suomeen. Joukot valmistautuvat harjoitukseen samaan tyyliin kuin kansalliset harjoitusjoukot: kalusto tarkistetaan ja huolletaan sekä tehdään maastontiedustelua.

Yhdessä harjoituksen alusta alkaen

Isäntämaatukea antava joukko on harjoituksen alusta saakka läsnä kansainvälisen joukon parissa. Fyysinen läsnäolo madaltaa asiointikynnystä, tukipyynnöt kun voivat olla arkisiakin asioita, kuten auttamista harjoituksen ulkopuolisissa hallinnollisissa asioissa tai vaikkapa oikeanlaisen muuntajan hankkiminen kansainvälisille joukoille. 
 
Panssariprikaatin HNS-toimisto pyrkii toteuttamaan 6-9 Cavalryn tukipyynnöt parhaan kykynsä mukaan. Odottamattomia tilanteita tulee aina, ja niihin pyritään reagoimaan tilanteen vaatimalla tavalla. 
 
Paikallistuntemus on isäntämaatuen järjestelyissä eduksi: Hammer 22 -harjoituksessa Yhdysvaltojen maavoimien 6-9 Cavalryn joukot esimerkiksi esittivät lauantai-iltana pyynnön korjata erään latausgeneraattorin kulunut akseli, HNS-toimisto ryhtyi toimeen, ja sunnuntaiaamuun mennessä laturi oli jälleen käytössä. 
 
Isäntämaatuen aktiivisin vaihe on harjoituksen aikana, jolloin tehtävää on käytännössä koko ajan. HNS-henkilöstöllä eduksi ovatkin hyvät vuorovaikutustaidot ja riittävä kielitaito. Eduksi on myös helposti lähestyttävyys, mikä madaltaa kumppanien kynnystä kysyä apua tarvittaessa. 
 
Kapteeni Hänninen kertoo, että Panssariprikaati pyrkii jatkuvasti kehittämään HNS-toimintaansa. Tarjotuista palveluista kerätään palautetta, ja tarpeen mukaan niihin tehdään parannuksia. On tärkeää, että joukko-osastotasolla tasolla laaditaan omat käytännön toimintaohjeet isäntämaatuen toteuttamiseen sekä varataan käyttöön tarvittava materiaali. Toiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää dokumentoida koko prosessi. 
 
Oleellinen osa isäntämaatukea on paikallinen yhteysupseeri, Hammer 22:n tapauksessa upseeri Panssariprikaatista, joka elää joukon mukana ja toimii joukon paikallisoppaana. Joukon mukana yhteysupseeri kykenee reagoimaan kumppanien tarpeisiin helpommin ja hiomaan toimintaa toivottuun suuntaan. 
 
Kapteeni Hänninen näkee, että Panssariprikaatilla on hyvät edellytykset antaa isäntämaatukea. HNS-toimistolla päätöksentekokyky on nopeaa ja ketterää.
 
-    Isäntämaatuessa on hyvä harjoitella, mitä kaikkia palveluja on mahdollista tarjota. Jos huomataan, että kaikkia tarjottuja palveluja ei kyetä kunnolla toteuttamaan, voidaan niitä tarvittaessa karsia. Koen Panssariprikaatin HNS-toiminnan joustavaksi, ja pääasiahan on, että homma toimii, kapteeni Hänninen kertoo.
  
Isäntämaatuki kehittyy koko ajan. Toiminta sujuvoituu entisestään, kun henkilöstöä koulutetaan ja parhaita käytänteitä jaetaan. Toistojen kautta saadaan luotua sapluunoita, jotka toimivat seuraavan kansainvälisen harjoituksen tukena. Ammattitaitoinen henkilökunta on avainasia. Hänninen toivoo, että Panssariprikaatin huolenpito ja palvelualttius välittyisivät heidän HNS-toiminnastaan.

Myös kulttuuria ja perinteitä

Isäntämaatuki 6-9 Cavalrylle on Hammer 22 -harjoituksen yhteydessä ollut peruspalveluiden lisäksi muun muassa kulttuuripäivät Hämeenlinnassa ja Tampereella. Ratsuväki pääsi stetsoneineen ja kannuksineen myös perinteidensä ääreen, kun Panssariprikaati vei 6-9 Cavalryn johdon ratsastamaan Niinisalossa. Suomalaista hirvenlihaakin on kuuleman mukaan tarjoiltu. 

Yhdysvaltojen maavoimien 6-9 Cavalrysta Hammer 22:een osallistuneen joukon komentaja (Squadron Commander of the 6th Squadron, 9th U.S. Cavalry), everstiluutnantti Levi Thompson, kertoo näkemyksensä joukkonsa saamasta isäntämaatuesta:

-    Suomalaisten isäntämaatuki on ollut ilmiömäistä. Hammer 22:n kolmen valmistelukokouksen aikana olemme yhteisen suunnittelun lisäksi luoneet suhteita. Tuntuu, että olemme puolin ja toisin päässeet tiimiin mukaan. Yhteisessä suunnittelussa kykenemme kehittämään kummankin osapuolen tavoitteita. 

-    Hammer 22 -harjoituksen isäntämaatuen valmisteluihin on kuulunut myös muuta ohjelmaa, kuten kulttuuripäivä Tampereella, missä pääsimme tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin. Viime lauantaina - harjoituksen huoltoviikonlopun aikana - menimme yhdessä katsomaan jääkiekkopeliä Tampereelle. Myös paikalliset sääolosuhteet ovat tulleet tutuiksi… Eräs hieno ohjelmanumero oli myös se, kun Panssariprikaatin väki vei meidät Niinisalossa ratsastamaan. Hevoset kun kuuluvat olennaisesti 6-9 Cavalryn, ratsuväen, perinteisiin, joten tuntui kuin olisimme palanneet juurillemme. Meillä on ollut suomalaisten ja yhdysvaltalaisten joukkojen ja henkilökunnan kesken mahtavat ajat täällä. Yhteisten oppimistavoitteiden lisäksi näen, että olemme kehittäneet ystävyyssuhteitamme. Toivon että jatkamme yhdessä myös tulevaisuudessa, everstiluutnantti Thompson summaa.