Panssariprikaatin ja Karjalan prikaatin yhteiset harjoitukset tuottavat oppia, osaamista ja valmiutta kustannustehokkaasti

Mekanisoitujen joukkojen harjoitustoiminta on keskeinen osa Maavoimien joukkojen harjoitustoimintaa. Se harjaannnuttaa ja todentaa johtajien ja joukkojen osaamista sekä suorituskykyä kansallisen puolustuksen että ulkomaisen avun antamiseen ja vastaanottoon liittyen.

Yhteistoimintaa joukkotuotannon näkökulmasta

Panssariprikaati joukkotuottaa taistelupanssarivaunukomppanioita Karjalan jääkäriprikaatin poikkeusolojen joukkoihin. Lisäksi Panssariprikaatissa annetaan peruskoulutus kaikille valmiusyksiköihin kuuluville taistelupanssarivaunuryhmille. Harjoituskokemukset osoittavat, että paras tapa varmistaa sotakelpoisten joukkojen koulutus reservien tehtäviin on koota ne harjoittelemaan yhdessä samoihin harjoituksiin.

Ulkomaisten joukkojen hyöty

Ulkomaisten joukkojen osallistuminen kotimaiseen harjoitukseen palvelee molempia osapuolia. Harjoituskokoonpanojen näkökulmasta yhdistämällä kansallisia ja ulkomaisia mekanisoituja joukkoja saamme muodostettua vahvennetun pataljoonan vahvuiset joukot molemmille puolille. Ilman ulkomaisia joukkoja tämä ei olisi mahdollista. Ulkomaista näkökulmaa Repo 19-harjoitukseen tuo ruotsalainen taistelupioneerikomppania, jonka osallistuminen on osa Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä.
Aikaisempien harjoitusten kokemukset osoittavat, että asevelvollisuuteen perustuva koulutusjärjestelmämme kestää vertailun kansainvälisiin joukkoihin. Varusmiesten näkökulmasta ulkomaalaiset osallistujat lisäävät motivaatiota ja yritystä. Ulkomaisille joukoille harjoitus tarjoaa mahdollisuuden saada koulutusta mekanisoitujen joukkojen taistelusta uudessa ympäristössä. Kansallisesti oppia on saatavissa taistelutekniikan lisäksi mm. monikansallisten harjoitusten suunnittelusta ja toimeenpanosta, ulkomaisten joukkojen saapumiseen liittyvistä logistisista järjestelyistä sekä yhteysupseeritoiminnan ja yhteisen harjoittelun kautta mm. taisteluteknisistä ja koulutuksellisista asioista. Kansainvälisestä harjoitustoiminnasta voidaan todeta, että nykyään se on osa normaaliolojen varautumista. Osiltaan sillä luodaan edellytyksiä poikkeusolojen kansainväliselle yhteistyölle.

Repo 19

Repo 19-harjoitus on osallistuville joukoilleen kotiutuvien saapumiserien loppusotaharjoitus. 
Repo -harjoituksessa Panssariprikaatin ja Karjalan prikaatin joukot harjoittelevat taisteluosasto - pataljoona kokoonpanoissa vastakkaisilla puolilla kaksipuoleista simulaattoriavusteista taistelua. Mekanisoitujen joukkojen harjoitukseen verrattuna harjoituksessa korostuu taistelujen pidempi kesto, vapaampi taistelujen kehittyminen sekä eri aselajien joukkojen yhteistoiminnan harjoittelu. Henkilökunnan oppimisen ja hyvien käytäntöjen siirtämisen näkökulmasta on toki hedelmällistä,
että välillä myös Panssariprikaatin ja Karjalan prikaatin joukot harjoittelevat samalla puolella  - näin tapahtuukin mm Kaakko-harjoituksessa loppuvuodesta.

Miksi mekanisoitujen joukkojen on tärkeää harjoitella yhdessä?

Mekanisoitujen joukkojen harjoittelu samoissa harjoituksissa on osallistuvia joukko-osastoja hyödyttävää toimintaa, jota nykyään tehdään ilman tarpeetonta keskinäistä kilpailua.
Mekanisoitujen joukkojen yhteiset harjoitukset mahdollistavat ”oikeiden taistelutilanteiden luomisen”, joissa molemmille puolille on mahdollista sijoittaa riittävä määrä koulutettua panssaroitua joukkoa. Kyseinen toimintamalli mahdollistaa mekanisoitujen joukkojen koulutuskulttuurin laajentamisen Panssariprikaatista muihin joukko-osastoihin, luo valmiutta kehittämällä henkilökunnan ja varusmiesten mekanisoidun joukon taistelun osaamista sekä kehittää taistelutekniikkaa komppania- ja joukkuetasolla.

Yhteiset harjoituskokemukset mahdollistavat myös mekanisoitujen joukkojen hyökkäyshengen sekä henkilökunnan taktisen ja taisteluteknisen osaamisen ylläpidon ja kehittämisen koko valtakunnan alueella.