Panssaritaktiikka kiinnostaa kansainvälisesti - Arrow 17 tarjosi puitteet koulutukselle

Arrow 17 -harjoitus tarjosi loistavan ympäristön kansainväliselle koulutukselle Niinisalossa. Harjoituksen yhteydessä järjestettiin Tykistökoululla Panssarikoulun johdolla kolmipäiväinen panssaritaktinen kurssi.

Kurssille osallistuu 12 opiskelijaa Tanskasta, Virosta, Ruotsista sekä Latviasta. Kurssinjohtaja, everstiluutnantti Janne Hakaniemi kertoo, että kyseessä on Suomessa järjestettävä pilottikurssi, jonka kouluttajat tulevat Panssarikoululta, Panssariprikaatista sekä Maavoimien esikunnasta. Kurssin pääteemana on mekanisoidun komppanian hyökkäys ja sitä tukevien aselajien toiminta.

Tavoitteisiin teorian ja käytännön kautta

Kurssi yhdistää teorian ja käytännön siten, että ensin asiat käydään läpi teoriassa, jonka jälkeen siirrytään maastoon seuraamaan, miten opitut asiat käytännössä toimivat. Kurssin ohjelma on kiinteästi sidottu Arrow 17-harjoitukseen ja sen läpivientiin. Everstiluutnantti Hakaniemi selvittää, että kurssi on suunnattu komppanian tasolle. Harjoituspaikka on tyypillistä länsi-suomalaista maastoa. Yhtenä opetustavoitteena onkin ollut tutustua suomalaisiin olosuhteisiin.

-Tavoitteena on, että kurssilaiset tuntevat niin mekanisoidun taisteluosaston kuin mekanisoidun komppanian rakenteen sekä ymmärtävät sen käyttöperiaatteet hyökkäyksessä. Kurssilla käydään läpi myös eri aselajien tuki mekanisoidulle komppanialle, Hakaniemi kuvailee.

Oppia myös muiden kokemuksista

Osa kurssilaisista on erittäin kokeneita alalla omassa kotimaassaan ja heillä on paljon annettavaa myös suomalaisille. Erityisesti kurssinjohtaja Hakaniemi korostaa mahdollisuutta vertailla kokemuksia eri maiden mekanisoitujen komppanioiden käytössä ja oppia toimivia käytäntöjä muilta osallistujilta. Arrow 17-harjoituksen läpivientiin tutustuminen on ollut yksi harjoituksen merkittävistä teemoista osallistujille.

Kurssille osallistuvien maiden välillä on eroja mekanisoitujen komppanioiden käytössä sekä toimintatavoissa ja näitä on kurssilla vertailtu keskenään. Everstiluutnantti Janne Hakaniemi korostaa vielä simulaattorikoulutuksen merkitystä opetuksessa. Hänen mukaansa simulaattorien tuoma lisäarvo on merkittävä, sillä näin kouluttajat pystyvät antamaan palautetta kokonaistilanteesta tai yksittäistä taistelutilannetta pystytään tarkastelemaan jälkikäteen.

Hakaniemi kertoo, että kurssin myötä on muodostunut selkeä kuva siitä, että osallistuvat maat hakevat oppia kansallisen puolustuksen saralla, jossa Suomella on vahva ja kansainvälisestikin tunnustettua osaamista; osallistujamaiden oma painopiste on selkeästi kansainvälisissä operaatioissa. Toisen kurssipäivän päätteeksi everstiluutnantti Hakaniemi toteaa, että kurssi vaikuttaa kaikin puolin täyttävän odotuksia. - On hyvin mahdollista, että kurssipäiviä lisätään tulevaisuudessa. Myös kurssilaiset vaikuttavat tyytyväisiltä.

Kurssikokemuksia

Tanskalainen kapteeni Franz Staerk on jalkaväen kouluttaja, jolla on alaltaan yli kahdenkymmen vuoden kokemus. Staerk kertoo, tanskalainen varusmieskoulutus on hyvin erilaista suomalaiseen verrattuna, sillä palvelus kestää vain noin neljä kuukautta. Kansallisen puolustuksen sijaan painopiste on kansainvälisissä operaatioissa. Kapteeni Staerk on tyytyväinen, että Arrow 17 -harjoitus on tarjonnut hänelle tilaisuuden tutustua suomalaiseen varusmieskoulutukseen ja kokee, että hänellä on kurssin jälkeen paljon uutta oppia kotiin vietäväksi. Erityisen vaikuttunut ja ilahtunut Staerk oli nähdessään, miten panssarivaunukomppania ja jalkaväkikomppania taistelukentällä radioliikenteen sijaan kommunikoivat käsimerkeillä.

- Minulle oli aiemmin kerrottu, että ei ole mahdollista johtaa joukkuetta käsimerkeillä - nyt tiedän, että se todellakin toimii! Staerk kertoo.

Kapteeni Stefan Andersson Ruotsista kertoo, että on erittäin kiinnostavaa verrata erilaisia taktiikoita ja niiden vaikutusta sekä komppania- että pataljoonatasolla.

- On myös avartavaa vaihtaa kokemuksia muiden kansallisuuksien kanssa, Andersson toteaa.

Virolainen kapteeni Madis Koosa on tullut hakemaan oppia mekanisoitujen joukkojen kehittämiseen, sillä he ovat juuri vastaanottaneet ensimmäiset CV90-taisteluvaununsa.

- Mekanisoitujen joukkojen muodostaminen on meillä käynnissä ja on kiinnostavaa nähdä, miten naapurimaat näitä joukkoja käyttävät, Koosa summaa.

Koosan mukaan virolaiset harjoitukset ovat hyvin samankaltaisia suomalaisten kanssa ja viittaa erityisesti ensi viikolla alkavaan Kevadtorm -harjoitukseen, joka on suurin Virossa järjestettävä harjoitus. Kapteeni Madis Koosa aikoo viedä mukanaan myös oppia UAV- lennokkien käytöstä liikkuvien joukkojen tukena.

Latvialainen kadetti Kaspars Lauzinieks edustaa jalkaväkeä. Lauzinieksin mukaan latvialaiset ovat saaneet paljon tietoa ja kokemusta toisilta osallistujilta erityisesti mekanisoidun jalkaväen ja taisteluosastojen osalta. Erityisen hyödyllistä on ollut nähdä toimintaa maastossa. Kapteeni Kaspars Lauzinieks toteaa, että suomalaiset asevoimat ovat joka suhteessa hyvin järjestäytyneet