Pimeälentokoulutus osana helikopterijärjestelmän suorituskykyä

Pimeälentokyvyllä on merkittävä rooli sotilaslentotoiminnan lisäksi myös muiden viranomaisten tukemisessa. Tämä näkyy vahvasti Utin jääkärirykmentin helikopteriohjaajien koulutuksessa. Tavoitteena on tuottaa kansainvälisen vertailun kestävää ammattitaitoa ja suorituskykyä.

Pimeälentokyvyn merkitys kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä sekä muiden viranomaisten kanssa suoritettavissa helikopterioperaatioissa on lisääntynyt. Samalla helikopterimiehistöjen koulutuksen painopiste on siirtynyt yhä enemmän pimeällä tapahtuvan lentokoulutukseen suuntaan.

Sotilaallisissa operaatioissa helikopterin havaittavuus yöllä tai huonossa säässä on heikompi kuin päiväolosuhteissa. Lisäksi helikoptereita vastaan vaikuttaminen on vaikeampaa huonoissa näkyvyysolosuhteissa. Pimeän turvin kyetään lisäämään helikopteritoiminnan yllätyksellisyyttä, mikä parantaa operaatioiden onnistumisedellytyksiä monissa tilanteissa.

Myös muiden viranomaisten tukemiseksi käsketyt tehtävät on pystyttävä toteuttamaan vuorokaudenajasta riippumatta. Näin ollen pimeäsuorituskyvyn kasvattaminen tukee koko yhteiskuntaa myös rauhan aikana. Esimerkiksi etsintä- ja pelastustehtävissä pimeätoimintakykyinen helikopteri ja ammattitaitoinen miehistö ovat paras mahdollinen yhdistelmä. Valmiutta viranomaisten tukemiseksi pidetään Helikopteripataljoonassa yllä ympärivuorokautisesti.

Pimeänäkölaitteet

Puolustusvoimien helikoptereissa käytettävien pimeänäkölaitteiden englanninkielinen termi on Night Vision Device, NVD. Kypärään kiinnitettävä kiikareita muistuttava laite on NVG, Night Vision Goggles. NH90-helikopterissa on käytössä integroitu kypäränäyttö HMSD eli Helmet Mounted Sight and Display, jolla ohjaaja näkee valonvahvistinkuvan lisäksi lentoarvot suoraan kypärän visiiriin heijastettuna.

Pimeänäkölaitteiden avulla ympäristöä voidaan havainnoida hyvinkin puutteellisissa valaistusolosuhteissa. Laitteiden toiminta perustuu yöllä olevan vähäisen valomäärän vahvistamiseen ihmissilmälle soveltuvaksi. Laitteet vahvistavat olemassa olevaa näkyvää valoa ja muuttavat ihmiselle näkymätöntä lähi-infrapunasäteilyä näkyvän valon aallonpituudelle. Valonvahvistimen läpi syntyvä kuva on kaksivärinen, usein vihreän eri sävyillä muodostettu kuva.

Valonvahvistimia käytettäessä ympäristössä olevat kohteet voidaan havaita ainoastaan kirkkaustasoerojen avulla. Pienien yksityiskohtien erottamiskyky on heikko ja etäisyyksien arviointi on vaikeaa, minkä vuoksi ohjaajien tulee tukeutua lentämisessä ohjaamon lennonvalvontamittareihin. Lisäksi näkökenttä on kapea, joten katseen kohdentaminen vaatii aluksi totuttelua ääreisnäön ollessa puutteellinen.

Pimeälentokoulutus käyntiin ilman lisälaitteita

Pimeälentokoulutus aloitetaan ohjaajien ollessa vielä kadetteja Maanpuolustuskorkeakoulussa. MD500-helikopterikalustolla toteutettavassa HH1-lentokoulutusohjelmassa ohjaajat totuttelevat aluksi toimintaan pimeässä ilman pimeänäkölaitteiden käyttöä. Lentämisen apuna käytetään ainoastaan koneen näkyvän valon taajuudella toimivia valonheittimiä ja maassa näkyviä valoja. Ensimmäisen koulutusvaiheen aikana kadetit oppivat lennonvalvontamittareiden käytön ja niiden tärkeyden tilannetietoisuuden ylläpitämiseksi pimeällä.

Pimeänäkölaitteiden käyttö aloitetaan luutnantiksi valmistumisen jälkeen HH2-lentokoulutusohjelmassa. Tavoitteena on kouluttaa ohjaajat toimimaan valonvahvistimien kanssa turvallisesti ja tehokkaasti MD500-kalustolla. HH2-lentokoulutusohjelmaan kuuluvat helikopterin käsittely perustoiminnassa, pakkotilanteissa sekä maastolaskussa. Lisäksi koulutusohjelmassa harjoitellaan suunnistamista NVG-laitteilla.

Ohjaajien pimeälentokoulutus jatkuu siirryttäessä NH90-kuljetushelikopterikalustolle. NH90-helikopterien modernit laitteistot mahdollistavat toiminnan lähes kaikissa sää- ja valaistusolosuhteissa, kaikkina vuorokauden aikoina. NH-lentokoulutusohjelman mukaisilla koulutuslennoilla harjoitellaan yölentotoimintaa ensin NH90-simulaattorissa, minkä jälkeen opitut käytänteet siirretään oikean helikopterin ohjaamoon. NH90-kalustolla voidaan operoida pimeässä perinteisillä NVG-laitteilla tai helikopterin järjestelmiin integroidulla HMSD-kypärällä. HMSD:n avulla ohjaaja kykenee samanaikaisesti sekä havainnoimaan ulos ohjaamosta, että seuraamaan lennonvalvontamittareita valonvahvistimen kuvaan heijastetun symboliikan avulla.

Pimeälentokoulutus jatkuu NH90-helikopterikalustolla nousujohteisesti yksittäisen helikopterin toiminnasta aina monen helikopterin muodostaman lento-osaston toimintaan. Yöllä käytettävät menetelmät eroavat päivätoiminnasta ja helikopterimiehistöjen tulee kiinnittää enemmän huomiota lentotehtävien suunnitteluun ja läpivientiin. Etenkin isommilla osastoilla toimittaessa tulee käytettävien menetelmien olla kaikkien osaston koneiden ja miehistöjen tiedossa sekä riittävän perusteellisesti opeteltuina.

Harjoituksia ja lentokoulutusta

Utin jääkärirykmentin helikopterit osallistuvat vuosittain erilaisiin sotilaallisiin harjoituksiin koko Suomen alueella. Lisäksi helikoptereilla tuetaan muiden turvallisuusviranomaisten harjoittelua ja tilanteen niin edellyttäessä myös varsinaisia tehtäviä. Harjoituksiin liittyvää lentotoimintaa voi olla kaikkina vuorokaudenaikoina - kaupungeissa, taajamissa tai harvaan asutulla alueella.

Varsinaista pimeälentokoulutusta järjestetään ennakkoon suunniteltuina viikkoina. Kevätkauden koulutus alkaa yleensä tammikuun puolivälin jälkeen ja päättyy huhtikuun lopulla. Valoisien keskikesän iltojen ja öiden jälkeen koulutus jatkuu jälleen elokuun lopulla ja kestää joulukuulle. Koulutusviikkoina lentotoiminta pyritään aloittamaan heti pimeän tultua ja lopettamaan, kun päivittäiset lentokierrokset on toteutettu.

Pimeälentokoulutus tähtää riittävät valmiudet omaaviin helikopterimiehistöihin, jotka kykenevät toteuttamaan käsketyt lentotehtävät kaikissa vallitsevissa olosuhteissa - myös yön pimeydessä.