Cold Response 2016
Pohjoismaista yhteistyötä käytännössä

Cold Response -harjoitus on ollut käynnissä Norjassa jo useamman viikon, ja suomalaiset joukot ovat päässeet harjoittelemaan tavoitteidensa mukaisesti joukkojen keskittämistä ja taisteluita haastavissa olosuhteissa.

Yhden mielenkiintoisen lisän harjoitukseen tuo myös sen yhteispohjoismainen kehys, jossa Suomi toimii olennaisena osana mukana.

Suomalaiset muodostavat Cold Response -harjoituksessa Ruotsin johtamassa prikaatissa toimivan pataljoonan, jota on vahvennettu ruotsalaisilla ja norjalaisilla komppanioilla Lisäksi esimerkiksi pataljoonan huoltokomppania on monikansallinen sekä esikunta- ja viestikomppanian sisällä suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään. Yhteistyön tavoitteena on muun muassa kehittää pohjoismaiden yhteensopivuutta.

- Suomalaiset ovat pataljoonan johtovastuussa viestijärjestelmien osalta. Se tarkoittaa sitä, että me tarjoamme muun muassa esikunnan tietojärjestelmäpalvelut, esikunta- ja viestikomppanian johtamisjärjestelmäupseeri, yliluutnantti Henri Palin kertoo.

Yhteyksien järjestäminen pataljoonalle, jossa on useampia kansallisuuksia, eroaa merkittävästi siitä, jos se koostuisi pelkästään suomalaisista.

- Monikansallisuus näkyy esimerkiksi silloin, kun johdetaan radioverkoin. Jokaisella maalla on hieman erilaista kalustoa ja välimatkat ovat monesti pidempiä. Jotta toiminta saadaan sujuvaksi, tällaisten asioiden hoito vaatii tarkempaa sopimista ja yhteistyötä. Haasteiden tunnistaminen on kuitenkin yksi kansainvälisten harjoitusten tärkeintä antia, jotta voimme kehittää toimintojamme yhteensopiviksi.

Palinin ruotsalainen kollega, harjoituksessa ryhmänjohtajana toimiva kersantti Daniel Bartenius on ollut tyytyväinen suomalaisten tarjoamiin yhteyksiin ja erityisesti yhteistyön toimivuuteen harjoituksessa.

- Olemme työskennelleet tiiviisti toistemme kanssa koko harjoituksen ajan ja kaikki on sujunut mainiosti, yhteys ruotsalaisesta prikaatista suomalaiseen pataljoonaan toimii.

Myös Bartenius näkee pohjoismaisen yhteistyön ja etenkin sen harjoittelun säännöllisin väliajoin tärkeänä.

- Me teemme monet asiat samalla tavalla ja taas toisaalta meillä on paljon eroavaisuuksia. Näissä harjoituksissa opimme toistemme järjestelmistä ja näemme käytännössä, miten voimme ratkaista eteen tulevia ongelmia ja välttää niitä tulevaisuudessa. Me ruotsalaiset ja suomalaiset työskentelemme usein yhdessä ja esimerkiksi kansainvälisistä kriisinhallintaoperaatioista meillä on yhteistyökokemusta jo pitkän ajan takaa. Kuitenkin järjestelmät kehittyvät, joten on hyvä että pysymme harjoitusten avulla ajan tasalla.

Harjoituksessa mukana oleville reserviläisille kansainvälinen yhteistyö ei ole uusi asia. Osa on ollut jo varusmiesaikana mukana esimerkiksi viime kesänä järjestetyssä Saber Strikessa. Cold Response -harjoituksessa pataljoonan esikunta - ja viestipataljoonassa ryhmänjohtajana toimiva kersantti Paavo Tiaisen mukaan monikansalliset harjoitukset ovatkin hyvä lisä koulutukseen.

- Monikansallisissa harjoituksissa toisten toimintatavat tulevat tutuiksi. Mitä enemmän harjoitellaan, sen sujuvamaa yhteistyö on ja sitä enemmän pystymme kehittämään omaa osaamistamme ja suorituskykyä.

Yksi harjoituksen parhaaksi anniksi Tiainen nimeää kuitenkin vertailupohjan ja palautteen saamisen muilta kansallisuuksilta.

- Jo varusmiesaikana Saber Strikessa saimme palautetta, että toimintamme on hyvin ammattimaista. Kyllähän se tuo uskoa ja motivaatiota omaan hommaan, kun pystymme reserviläisinä tekemään samalla tavalla töitä ammattisotilaiden rinnalla.

Myös Bartelius on Tiaisen kanssa samaa mieltä.

- Harjoituksessa mukana olevat reserviläiset ovat olleet erittäin ammattitaitoisia ja motivoituneita. On ollut jälleen ilo tehdä töitä suomalaisten kanssa.