Hyppää sisältöön

Rakuunasoittokunnan nuotistonhoitaja kertoo työstään

Maasotakoulu
Julkaisuajankohta 17.4.2020 11.26
Tiedote
Nuotistonhoitaja Santeri Huttu Rakuunasoittokunnasta arkistossa.

Jotta soittajilla olisi nuotit mistä harjoitella ja soittaa esiintymisissään, tarvitaan soittokunnalle nuotisto ja sille nuotistonhoitaja. Rakuunasoittokunnan nuotistonhoitajan tehtävää hoitaa tämän artikkelin kirjoittaja, soittaja-aliupseeri ylikersantti Santeri Huttu. Perustyönään hän soittaa Rakuunasoittokunnassa trumpettia.

Nuotistonhoitajalla on apunaan nuotistotiimi, jossa työskentelee soittaja-aliupseeri kersantti Elina Lyytinen (käyrätorvi) ja viisi varusmiestä. Nuotistonhoitaja työskentelee suoraan soittokunnan päällikön musiikkimajuri Riku Huhtasalon alaisuudessa. Hän vastaa koko Rakuunasoittokunnan nuotistomateriaalin säilytyksestä, sen kunnosta ja kirjanpidosta. Nuotistossa on tällä hetkellä 7812 nidettä. Nuotistonhoitaja huolehtii myös nuottien tilaamisesta, lainaamisesta ja palauttamisesta. Hän tekee tiivistä yhteistyötä kaikkien muiden Puolustusvoimien soittokuntien nuotistonhoitajien kanssa. Tämän ohella hän kehittää nuotistotoimintoja yhä tehokkaammin ja paremmin toimiviksi. Nuotiston hyvä toimivuus on edellytys soittokunnan soittotoiminnalle. Jos ei ole nuotteja, ei voi harjoitella tai esiintyä.

Suurin osa Rakuunasoittokunnan noin 180 vuosittaisesta esiintymisestä hoidetaan valmiiden ohjelmistomappien avulla. Osassa esiintymisistä joko tilaaja tai kapellimestari haluaa esitettäväksi jonkun tietyn kappaleen, ohjelmistomappien ulkopuolelta.

Nuotistonhoitaja Santeri Huttu jaottelee nuotteja.

Nämä kappaleet nuotistonhoitaja hankkii, jakaa soittajille ja kerää esiintymisen jälkeen pois. Rakuunasoittokunnalla on vuosittain noin 30 konserttia tai konserttiperiodia, joiden ohjelmistoa esitetään vain siinä nimenomaisessa tilaisuudessa.

Mitä sitten nuotistossa tapahtuu yhden tällaisen konsertin tai periodin mahdollistamiseksi?

Muutamia kuukausia ennen konserttia konsertin kapellimestari käy konserttiohjelman läpi nuotistonhoitajan kanssa. Nuotistonhoitaja selvittää mitä sovituksia kyseisistä kappaleista on saatavilla, joko omasta nuotistosta tai muista Puolustusvoimien soittokuntien nuotistoista. Jos konsertissa on laulusolisti, on kappaleiden sävellajit hyvin tärkeitä. Nuotistonhoitaja hankkii tiedon kapellimestarille mitä sovituksia ja missä sävellajeissa kustakin kappaleesta on mahdollista saada. Kapellimestari valitsee solistin kanssa näistä sopivimmat. Jos ei joko sopivaa sävellajia tai koko kappaletta löydy, tilataan uusi sovitus joltakin sovittajalta.

Kun kaikki on selvitetty, nuotistonhoitaja hankkii nuotit soittokuntaan. Hän varmistaa, että kaikki stemmat ja sivut ovat tallella. Nuotistotiimin avustuksella nuotit lajitellaan ja jaetaan konserttikohtaisissa mapeissa soittajille, sekä partituurit kapellimestarille. Yleinen käytäntö on, että soittajat saisivat nuottinsa vähintään kahta viikkoa ennen konserttia, jotta heillä on riittävästi aikaa harjoitella stemmansa ennen orkesterin yhteisharjoitusten alkamista. Joskus konsertteihin on palkattu avustajia ja nuotistonhoitaja huolehtii, että myös hekin saavat nuottinsa ajoissa. Konsertin päätyttyä nuotit kerätään soittajilta takaisin, tarkastetaan että kaikki on tallella ja lajitellaan takaisin mappeihin. Nuotistonhoitaja arkistoi omasta nuotistosta olevat mapit takaisin nuotistoon ja palauttaa muualta lainatut nuotit takaisin.

Usein eri konsertit seuraavat tiiviisti toisiaan, joten kun konserttiharjoitukset ovat käynnissä, nuotisto työskentelee jo seuraavien konserttien parissa. Nuotistossa työskentely on siis hyvin työntäyteistä ja vaatii hyvää suunnittelu- ja ennakointikykyä.

Teksti: soittaja-aliupseeri ylikersantti Santeri Huttu.

Kuvat: soittaja-aliupseeri ylikersantti Leo Myllys.

´