Hyppää sisältöön

Ratsuväkeä ja hevosia jatkosodassa

Maasotakoulu
Julkaisuajankohta 19.7.2021 9.59
Tiedote
Mustavalkoinen kuva, jossa rakuunasotilas istuu hevosen selässä.
Rakuuna rajalla m/22 ”luurankotakissa.” Kuva: Sotilasvirkailija Heikki Aho 12.9.1941.

Jatkosota alkoi 80 vuotta sitten kesäkuun 25. päivänä vuonna 1941. Katso historiallisia SA-kuvia ratsuväestä ja hevosista jatkosodassa. Kuvakavalkadin tähän artikkeliin on koostanut museomestari Jani Loijas.

- Suomalaisen ratsuväen ja hevosten merkitystä itsenäisyyden säilyttämisessä ei saa ohittaa tai aliarvioida, sanoo museomestari Jani Loijas.

- Enemmän kuin sodan raadollisuutta, nämä kuvaesitykseen valikoidut SA-kuvat näyttävät hetkiä elämästä taisteluiden välillä vuosina 1941–1944, Loijas jatkaa.

Loijas toimii tällä hetkellä Imatralla sijaitsevan Rajamuseon museomestarina. Aiemmin hän kokosi Lappeenrannan linnoituksessa sijaitsevan Ratsuväkimuseon näyttelyn. Tähän Maasotakoulun nettiartikkeliin hän koosti historiallisista SA-kuvista kuvakavalkadin kuvateksteineen:

KUVA 1: Hämeen Ratsurykmentti matkalla etulinjaan. Kuva: sotilasvirkailija P. Poutiainen 24.7.1941. 

KUVA 2: Osasto E:n ensimmäinen vanki Uudenmaan Rakuunarykmentin (URR) komentajan everstiluutnantti Hans Olof von Essenin kuulusteltavana. Vanki on suomea hyvin puhuva inkeriläinen. Kuva: T.V. Vuorela 11.7.1941. 

KUVA 3: Everstiluutnantti von Essen selostaa tilannetta URR:n 1. eskadroonan joukkueelle ja ryhmänjohtajille. Kuva: T.V. Vuorela 11.7.1941. 

KUVA 4: Kranaatinsirpaleista haavoittunut hevonen juomassa Nuijamaalla. Kuva: Sotamies K. Kivi 29.7.1941.    

KUVA 5: Ratsuväkeä matkalla itään. Kuva: H. Aho tai Peronkoski 1.8.1941. 

KUVA 6: Alkuperäinen kuvateksti: "Esikunnan piiristä: motti on nyt varma, sen näkee upseerien kasvoistakin." Kuvassa Jääkäripataljoona 1:n upseereita. JP 1 kuului jatkosodassa Ratsuväkiprikaatiin. Ilman päähinettä joukkoyksikköä vuosina 1940-1943 komentanut everstiluutnantti Ragnar Wahlbeck. Hän kaatui kesän 1944 torjuntataisteluissa Jalkaväkirykmentti 49:n komentajana. Kuva: Luutnantti Pekka Kyytinen 6.8.1941. 

KUVA 7: Saksalaisen 163. jalkaväkidivisioonan komentaja kenraali Erwin Engelbrecht keskustelee saksalaisten pioneerien rakentamalla sillalla upseeriensa ja JP 1:n komentajan everstiluutnantti Wahlbeckin kanssa. Saksalaiset osallistuivat jatkosodan hyökkäysvaiheessa heinä-elokuussa 1941 Tolvajärven ja Ägläjärven alueen taisteluihin. Kuva: Luutnantti Pekka Kyytinen 6.8.1941.

 KUVA 8: Rakuuna rajalla m/22 ”luurankotakissa.” Kuva: Sotilasvirkailija Heikki Aho 12.9.1941. 

KUVA 9: Orin kuohitseminen eläinlääkintälottakurssilla. Kuva: Sotilasvirkailija Olle Salmi 26.9.1941. 

KUVA 10: Haavoittunut hevonen tuodaan vastaanotto-osastolle rintamalla eläinlääkintäupseerin tarkastaessa papereita. Kuva: Vänrikki R. Ruponen 5.10.1941. 

KUVA 11: Ratsuväki ylittää Itä-Karjalassa sijaitsevaa Suunujokea syöksyveneillä. Kuva: Majuri Lukkari 27.10.1941. 

KUVA 12: URR:n vartioasema jäällä talvella 1942. Etenemisvaiheen jälkeen ratsuväki asettui Äänisen rannalle Sungun alueelle loppuvuodesta 1941 ja pysyi siellä vuoden 1943 alkuun saakka. Kuva: Sotilasvirkailija Jansson. 

KUVA 13: Ratsastavan patterin eli hevosvetoisen tykistön hartaushetki palmusunnuntaina vuonna 1942 Sungussa. Kuva: M. Vuorela. 

KUVA 14: URR:n toimeenpanema koe, jossa testattiin lämminveristen hevosten kestävyyttä ja mahdollista käyttöä talvimaastossa. Testiin kuului ratsastusta puolisyvässä lumessa ja hangissa ratsain, hiihtoratsain, ja konekivääriahkiota vetäen. Kuva: M. Vuorela 2.4.1942. 

KUVA 15: Uudenmaan Rakuunarykmentin ohimarssi sotamarsalkka Mannerheimin 75-vuotispäivän kunniaksi Äänisniemessä. Eversti Lars Melander seurueineen ottaa ohimarssin vastaan. Kuva: Sotilasvirkailija E. Nurmi 4.6.1942. 

KUVA 16: Kuvaaja on ikuistanut Sungun lohkon kesäurheilupäivien maastojuoksukilpailun. Kuva: Sotilasvirkailija E. Nurmi 7.7.1942. 

KUVA 17: Viihdytyskiertue Sungussa. ”Tampereen Säkenien” tytöt esittävät voimistelua URR:n 2. ja 3. eskadroonan sotilaille. Kuva: Sotilasvirkailija E. Nurmi 7.7.1942. 

KUVA 18: Rakuunasoittokunta esittää reippaita marsseja Sungun lohkon yleisurheilu- ja uimakilpailuissa. Kuva: Sotilasvirkailija E. Nurmi. 

KUVA 19: Sotakentillä pelattiin myös jalkapalloa. Rakuunat olivat taitavia ratsastajia, mutta huonoja palloilijoita. URR nimittäin hävisi Kevyt Patteristo 13:sta murskalukemin 9–0. Kuva: E. Nurmi 12.7.1942. 

KUVA 20: Rekisterinumeroiden tekoa hevosille URR:n 5. eskadroonassa. Kuva: E. Nurmi 26.7.1942. 

KUVA 21: Hevosten kengitystä Sungussa. Kuva: E. Nurmi 26.7.1942.

KUVA 22: Ratsuväen hevosia laitumella. Kuva: E. Nurmi 26.7.1942.

KUVA 23: Kasman kylässä ratsuväellä oli venäläisen siviiliväestön vastanotto kerran viikossa. Kuvassa URR:n lääkintäluutnantti Montell tutkii vanhaa venäläismiestä. Kuva: E. Nurmi 29.7.1942

KUVA 24: URR:n komentaja everstiluutnantti von Essen heinätöissä. Kuva: E. Nurmi 4.8.1942.

KUVA 25: Hämeen Ratsurykmentin komentaja eversti Gustaf Ehrnrooth kiinnittämässä Mannerheim-ristiä kersantti Lauri Skytän rintapieleen Itä-Karjalassa. Kuva: E. Nurmi 9.8.1942.

KUVA 26: Kersantti Lauri Skyttä. Hämeen ratsurykmentin 3. eskadroonan joukkueenjohtaja kuvattuna Mannerheim-risti rinnassaan. Hänestä tuli ritari numero 68. Kuva: E. Nurmi 9.8.1942.

KUVA 27: Ratsuväkeä osallistui taisteluun partisaaniprikaatia vastaan. Kuva: H. Harrivirta 11.8.1942.

KUVA 28: Ratsuväen sotilaita hoitamassa asetovereidensa kavioita ja jalkoja. Kuva: E. Nurmi 14.8.1942.

KUVA 29: Alkuperäinen kuvateksti: "Itä-Karjalan toiset suuret ratsastuskilpailut Sungussa: Ratsumestari Palokangas, hevonen "Ramme", 4/URR." Kuva: E. Nurmi 23.8.1942.

KUVA 30: URR:n kevyet polkupyörä- ja viestieskadroona URR:n paraatissa Sungussa. Kuva: E. Nurmi 7.9.1942

KUVA 31: Ratsuväen upseeri ja Lappeenrannan Rakuunamäellä pitkään ennen sotia vaikuttanut legendaarinen everstiluutnantti Arnold Majewski tarkastamassa taistelun jälkiä Repolassa Rukajärvellä. Liian varomattomasti toiminut Majewski kuoli vain hetki kuvan ottamisen jälkeen venäläisen tarkka-ampujan luodista. Syntyperältään suomalais-puolalaista sotilassukua oleva ja suomea murtaen puhunut Majewski komensi kuollessaan Jalkaväkirykmentti 10:n 1. pataljoonaa. Kuva: Ilmari Laukkonen 10.10.1942.

KUVA 32: Ylipäällikkö Mannerheim suorittaa Uudenmaan Rakuunarykmentin katselmusta joukko-osaston 25-vuotispäivänä Kiviniemellä Karjalan kannaksella. Vieressä vasemmalla komentaja Hans Olof von Essen. Etualalla URR:n lippu. Kuva: Luutnantti Ruponen 28.2.1943.

KUVA 33: Hämeen Ratsurykmentin 1. eskadroonan ratsumies Risto Lahti iloisine ratsuineen. Kuva: Sotilasvirkailija J.Taube 6.2.1944.

KUVA 34: Hämeen Ratsurykmentin taistelijoita ylittämässä erämaajokea Ilomantsin alueella, jonne joukot siirrettiin Kannaksen torjuntataisteluista. Kuva: Sotilasvirkailija Armas Viitasalo 31.7.1944.

KUVA 35: Väsyneitä Hämeen Ratsurykmentin taistelijoita Ilomantsin Lehmivaaran mottitaisteluiden aikana. Alkuperäinen kuvateksti kertoo, että ”joukot ovat matkalla kohti Hullaria, johon vihollinen oli pureutunut erittäin lujasti kiinni.” Kuva: Sotilasvirkailija Armas Viitasalo 31.7.1944.

KUVA 36: Kenraalimajuri Erkki Raappana ja everstiluutnantti Susi Raappanan työhuoneessa Ilomantsissa. Työpöytänä toimii tavallinen pirttipöytä. Ratsuväki siirrettiin Raappanan alaisuuteen Ilomantsin kovissa torjuntataisteluissa kesällä 1944. Kuva: Sotilasvirkailija P. Jänis 30.6.1944.

KUVA 37: Alkuperäinen kuvateksti: "Hevonen veti purilailla soitten yli patruunantäydennystä asemissa oleville miehillemme, mutta putosi suohon." Kuvassa autetaan miesvoimin hevonen ylös ja se jatkaa matkaansa ja patruunatäydennys tulee ajoissa perille. Kuva: Sotamies Ensio Liesimaa 28.7.1944. 

KUVA 38: Hevonen sirpalesuojassaan. Kuva: Sotilasvirkailija Uuno Laukka 28.6.1944.

KUVA 39: Hevosten kuljetusta ruuhilautalla järven yli Repolan seudulla Rukajärvellä. Alkuperäinen kuvateksti mainitsee 42 hevosta siirretyksi tällä tavoin. Kuva: Luutnantti Ilmari Laukkonen 25.6.1944.

KUVA 40: Ratsuväkeä oli mukana Ilomantsin Lehmivaaran mottitaisteluissa. Kuvassa motin sotasaalishevosia. Venäläisiltä jäi satakunta hevosta, joista suurin osa saatiin suomalaisten käyttöön. Kuva: Sotilasvirkailija Armas Viitasalo 9.8.1944.

KUVA 41: Sota on päättynyt ja Moskovan välirauha solmittu. Hevonen ja ajuri vetäytyvät kuormineen vuoden 1940 rauhan rajan taakse. Kuva: Sotilasvirkailija T. Norjavirta 21.9.1944

Lisää tietoa ratsuväestä ja rakuunoista saa Ratsuväkimuseosta, joka sijaitsee Lappeenrannassa.

Linkki Ratsuväkimuseon sivuille: Lappeenranta - Ratsuväkimuseo - Lappeenrannan kaupunki

Joukko-osasto Lappeenranta