Hyppää sisältöön

Reserviläiset pelastusjoukkueen osana - paikallispuolustus tarvitsee erityisosaajansa

Kaartin jääkärirykmentti
9.9.2021 23.53
Uutinen

Syksyn Kehä 21 paikallispuolustusharjoitukseen on kutsuttu kertausharjoitukseen myös pelastusjoukkueen reserviläiset. Ensimmäistä kertaa järjestetty rauniopelastuksen perustaitoja opettava harjoitus on tuonut reserviläisille lisää hyödyllistä ja arvokasta kokemusta. Pelastusjoukkue koostuu paikallispuolustusharjoituksessa reserviläisistä ja sotilaspalokunnan henkilökunnasta.

Paikallispuolustusharjoituksen huipentuma pelastusjoukkueelle oli viranomaisyhteistyöpäivä pelastuslaitoksen harjoitusalueella Roihupellossa, jossa joukkue toteutti yhdessä Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen kanssa rauniopelastusoperaation.

Kaartin jääkärirykmentin pelastusupseeri Mika Merenlahti kertoo, että pelastusjoukkue on tällä viikolla harjoitellut rauniopelastuksen perustaitoja, johon kuuluu etsintä, nostot sekä siirrot, läpäisy ja tuennat. Harjoitukselle asetetut opetustavoitteet ovat Merenlahden mukaan saavutettukin.

- Kaikki opetettu asia oli reserviläisille uutta, mutta joukkue on silti ylittänyt opetustavoitteet, Merenlahti kehuu. 

Pelastusjoukkueen reserviläiset tulevat erilaisista taustoista. Pääosa heistä on pelastusalan ammattilaisia tai toimii siviilissä sopimuspalokunnissa, jotka ovat tärkeä osa pelastustoimea. Sopimuspalokunnilla on Suomessa vuosittain noin 70 000 hälytystehtävää ja ne ovat mukana noin puolessa pelastustoimen tehtävistä. Sopimuspalokunnat osallistuvat alueellisen pelastustoimen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti sammutus- ja pelastustoimintaan ja onnettomuuksien ehkäisyyn liittyviin tehtäviin.

Sopimuspalokunta on elämäntapa ja vaatii sitoutumista

Syksyn paikallispuolustusharjoituksen rauniopelastusharjoitus on pelastusjoukkueelle ensimmäinen kerta, kun joukkue harjoittelee tehtävää ryhmänjohtajatasolla. Sammutus- ja pelastustehtävät sekä suojelutoiminta ja -tiedustelu ovat heille jo entuudestaan tuttua.

- Meillä on hyvin pitkälle samanlaiset varusteet, välineet sekä koulutus kuin pelastuslaitoksellakin sekä kyky suorittaa vaativia tehtäviä, kommentoi pelastusjoukkueen varajohtaja Elja Kivikoski.

- Rauniopelastus vaatii kuitenkin yhteistoimintaa, kun esimerkiksi yritetään läpäistä betonia, se on pitkäkestoista ja kuormittavaa, Kivikoski lisää. 

Ryhmänjohtajat pelastusjoukkueessa ovat pitkälti siviilissä sopimuspalokunnissa toimivia henkilöitä. Yksi pelastusjoukkueen ryhmänjohtajista on Tom Martin, joka on ollut sopimuspalokuntatoiminnassa jo 30 vuotta. 

- Sopimuspalokunta on vähän niin kuin elämäntapa, joka on periytynyt isältä pojalle, Martin kertoo.

Pelastusjoukkue koostuu siis kantahenkilökunnasta, pelastustoimen ammattilaisista sekä sopimuspalokuntalaisista. Lähes kaikki ovat saaneet myös varusmieskoulutuksen pelastus- ja suojelupuolella. Kaartin jääkärirykmentissä ei tällä hetkellä kouluteta pelastusupseeri Merenlahden mukaan varusmiehiä sotilaspalokuntatoimintaan, mutta koulutuskausikäskyn mukaisesti sotilaspalokunta kouluttaa osasta varusmiehistä kevyttä pelastusryhmää sekä suojelutiedusteluryhmää.

Korona-aika on vähentänyt erilaisten harjoitusten järjestämistä, mutta pelastusjoukkueen reserviläiset ovat mielissään, että Kehä 21-harjoituksen rauniopelastusharjoitus pystyttiin järjestämään ja yhteistoimintaa päästiin harjoittelemaan Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen kanssa.